Tietoisuustaidot esimiestyössä

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa antaa eväitä hankalissa tilanteissa toimimiseen. Sitäkin tärkeämpää on ajattelu, jonka avulla tekoja ohjataan.

Tunneälyn käsite «Goleman, D. (1997). Tunneäly: lahjakkuuden koko kuva. Helsinki: Otava.»1 sivuaa kyseistä ajattelua, joskin ohjaa huomion liian rajattuun ilmiökenttään. Merkityksellistä ei ole vain tunteiden tunnistaminen ja muokkaaminen, vaan laajemmin oman kokemusmaailman – tunteiden, ajatusten, mielialojen, motiivien ja tekojen – hallinnointi.

Käsite metakognitio «Flavell, J. H. (1979). Metacognition and cognitive monitoring. American Psychologist 34, 906–911.»2 viittaa kyseiseen ajatteluun, mutta vie huomion helposti vain kognitioon; ajatuksiin. Tunneälyn ja metakognition kanssa samoihin ilmiöihin viittaa myös termi tietoisuustaidot. Tietoisuudesta puhuminen onkin perusteltua, sillä kokemusten hallinta tapahtuu tietoisuuden avulla tai, toisesta näkökulmasta katsottuna, tietoisuudessa.

Monikkomuodosta huolimatta tietoisuustaidoilla tavataan viitata vain näiden taitojen vahvistamiseen meditatiivisella hiljentymisellä «Mindfulnessiksi nimetyn meditaatiosovelluksen on kehittänyt Jon Kabat-Zinn. Kabat-Zinn, J. (1994). Wherever you go, there you are. Mindfulness Meditation in Everyday Life. New York: Hyperion.»3. Koska sana kuvaa hyvin kyseisiä kykyjä, käytetään sitä tässä kirjassa synonyyminä metakognitiiviselle kyvykkyydelle, jonka keskeisiä osatekijöitä ovat itsereflektointi, eläytyminen sekä kokemusten ja toiminnan ohjaus.

Kirjallisuutta

1. Goleman, D. (1997). Tunneäly: lahjakkuuden koko kuva. Helsinki: Otava.
2. Flavell, J. H. (1979). Metacognition and cognitive monitoring. American Psychologist 34, 906–911.
3. Mindfulnessiksi nimetyn meditaatiosovelluksen on kehittänyt Jon Kabat-Zinn. Kabat-Zinn, J. (1994). Wherever you go, there you are. Mindfulness Meditation in Everyday Life. New York: Hyperion.