ASA-rekisteri – työsuojelutyötä vuodesta 1979

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus nro 139 tuli Suomessa voimaan vuonna 1978. Sopimukseen liittyvässä suosituksessa esitettiin, että asianomaisen viranomaisen tulisi perustaa ja ylläpitää työnteon yhteydessä esiintyvän syövän torjuntaa ja valvontaa varten järjestelmä. Tämän mukaisesti Suomeen perustettiin vuonna 1979 syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri eli ASA-rekisteri.

Useat lait ja asetukset säätelevät ASA-rekisteriä

Vuodesta 1993 ASA-rekisteri on ollut lakisääteinen. Uusi laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä (717/2001) tuli voimaan 1.9.2001. Laissa määrätään, että työnantajan on pidettävä luetteloa työpaikoilla käytettävistä ja esiintyvistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja niitä sisältävistä tuotteista. Samoin on pidettävä luetteloa näille altistuvista työntekijöistä. Työnantajan on tiedotettava työntekijöille ja heidän edustajilleen luettelon pitämisestä. Rekisteröidyllä henkilöllä on tarkastusoikeus itseään koskeviin ASA-rekisterin tietoihin. ASA-rekisterin ylläpidossa noudatetaan niitä periaatteita, joita henkilötietolaissa (523/1999) ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) on säädetty.

Työministeriön päätöksessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993) on 156 syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaa ainetta ja 4 työmenetelmää. Tähän luetteloon lisättiin 13 ainetta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä annetun työministeriön päätöksen 1 §:n ja liitteen muuttamisesta (1232/2000). Kokonaisuudessaan luettelo näistä aineista ja menetelmistä löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta ja Kansalaisen verkkolomakepalvelusta (http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/eb/ASA2000.PDF «http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/eb/ASA2000.PDF»1, http://www.stm.fi/suomi/tso/lomake/asap2000.pdf «http://www.stm.fi/suomi/tso/lomake/asap2000.pdf»2). Altistumisen toteamisesta säädetään työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (716/2000).

Valtioneuvoston päätös Ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä (1153/1999) tuli voimaan 1.7.2000. Ympäristön tupakansavulle altistuneiden rekisteröinti aloitettiin vuoden 2001 alusta.

Tärkeintä on yksilön työsuojelu

Tärkeimpänä tavoitteena on yksilön työsuojelu. Tätä varten kartoitetaan työpaikoilla syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet ja niille altistuneet työntekijät. Tämän perusteella työpaikoilla voidaan ottaa käyttöön ennaltaehkäiseviä suojelutoimenpiteitä ja pienentää näin työperäisen syövän riskiä. Jos altistavia tekijöitä ei ole mahdollista poistaa kokonaan, voidaan niiltä pyrkiä suojautumaan mahdollisimman tehokkaasti.

ASA-rekisterin toinen käyttötarkoitus on tuottaa aineistoa työterveyden ja työsuojelun tutkimusta varten. Tutkimuksissa arvioidaan työntekijöiden altistekohtaista syöpäriskiä ja useiden altisteiden aiheuttamaa kokonaisriskiä sairastua syöpään toimiala- ja ammattikohtaisesti.

Kolmanneksi ASA-rekisteristä tuotetaan tilastotietoja työsuojelu- ja terveysviranomaisten käyttöön. Lisäksi rekisterin tietojen pohjalta tehdään vuosittain suomenkieliset tilastolliset katsaukset sekä määrävuosin englanninkieliset katsaukset.

Työnantaja ilmoittaa ASA-rekisteriin

Työnantajan lakisääteinen velvollisuus on pitää "luetteloa", johon merkitään kalenterivuosittain ja työosastoittain työnantajan perustietojen lisäksi seuraavat tiedot:

• käytetyt ja esiintyvät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet, niiden käyttömäärät ja käyttötavat
• syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaa ainetta sisältävät tuotteet ja niiden käyttömäärät
• työntekijöiden altistumisen mitattu määrä, jos tieto on käytettävissä
• altistuneiden työntekijöiden tiedot

Luettelon sisältämät tiedot toimitetaan ASA-lomakkeella asianomaiseen työsuojelupiiriin altistumisvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Työsuojelupiireistä lomakkeet lähetetään edelleen Työterveyslaitokselle, missä valtakunnallista ASA-rekisteriä pidetään. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto postittaa vuosittain Työterveyslaitoksen tuottamat, esitäytetyt ASA-lomakkeet niille työosastoille, jotka edellisenä vuonna tekivät ASA-ilmoituksen eli lähettivät ASA-lomakkeen. Tässä tapauksessa työnantajan tehtävänä on tarkastaa, täydentää ja korjata esitäytetyt lomakkeet. Ensimmäistä ilmoitusta varten ASA-lomakkeita saa Kansalaisen verkkolomakepalvelusta (http://lomake.vn.fi «http://lomake.vn.fi»3) tai työsuojelupiiristä.

Milloin ilmoitetaan altistumisesta

Käytännössä voi olla ongelmallista tietää, pitääkö työntekijä ilmoittaa ASA-rekisteriin vai ei. Koska eri altistumistilanteisiin liittyvän syöpävaaran suuruus tunnetaan huonosti, rekisteriin ilmoitettavien työntekijöiden minimialtistumisesta ei ole selkeitä säännöksiä. Altistumista voidaan arvioida biologisten altistusmittausten ja työpaikan ilman epäpuhtausmittausten perusteella. Käytännössä valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat altistuneet vähintään 20 työpäivänä vuodessa suuren osan työpäivästä. Ympäristön tupakansavulla on omat ohjeensa: altistuneiksi ilmoitetaan sellaiset työntekijät, jotka ovat altistuneet kyseisenä vuonna ainakin 40 työpäivänä merkittävän osan työajasta. Työpäivän merkittävän osan alaraja on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan 2–4 tuntia. Tupakansavulle altistumista voidaan arvioida myös aistinvaraisesti. Altistuneiksi on kuitenkin aina ilmoitettava sellaiset työntekijät, jotka onnettomuuden, tuotantohäiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi ovat altistuneet epätavallisen suuresti syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle. Epäselvissä tapauksissa on järkevää keskustella asiasta työsuojelupiirin edustajan kanssa.

Kenelle tietoja voidaan luovuttaa

Työnantaja saa luovuttaa altistunutta työntekijää koskevia tietoja pitämästään luettelosta ja ministeriö ASA-rekisteristä tiukan rajatusti. Tietoja saa luovuttaa vakuutuslaitokselle vain työntekijää itseään koskevan etuuden myöntämistä varten ja työsuojeluviranomaiselle työsuojelullista selvitystä tai päätöksentekoa varten.

Kuinka kauan tietoja säilytään

Työntekijää koskevia tietoja on säilytettävä ASA-rekisterissä 80 vuotta viimeisen tiedon merkitsemisestä. ASA-lomakkeita tulee vastaavasti lakisääteisesti säilyttää 10 vuotta lomakkeen saapumisesta. Vaikutusten arvioinnin ja seurannan kannalta tarpeelliset tai tutkimuksen lähdeaineistona muusta syystä arvokkaat rekisterin tiedot säilytetään kuitenkin pysyvästi siten kuin arkistolaitos erikseen määrää.

Kromaatit, nikkeli ja asbesti yleisimmät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet

Tavallisimmat työpaikoilla käytetyt syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet ovat kromaatit, nikkeli, asbesti, bentseeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), kloroformi, akryyliamidi, kadmium, arseeni ja syklofosfamidi.

Vuosina 1979–2000 ASA-rekisteriin on ilmoitettu 63 000 työntekijää 4 700 työosastolta. Kahdenkymmenenkahden vuoden aikana lähes 27 000 työntekijää on altistunut kromaateille, yli 21 000 nikkelille ja yli 15 000 asbestille.

Ympäristön tupakansavulle altistuneet ilmoitettiin ASA-rekisteriin ensimmäisen kerran vuoden 2002 alussa. Altistuminen koski vuotta 2001. Ensimmäiset tiedot tupakansavulle altistuneiden lukumäärästä saadaan vuoden 2003 alussa. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että ympäristön tupakansavu tulee olemaan jatkossa yleisin syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine.

Hitsaajat, koneen- ja moottorinkorjaajat ja laborantit altistuvat eniten

Ammateittain tarkasteltuna eniten altistuneita on hitsaajien joukossa (7 750). He altistuvat erityisesti kromaateille ja nikkelille. Toiseksi eniten altistuneita on koneen- ja moottorinkorjaajien ammattiryhmässä (6 200). Tästä joukosta suurin osa on asbestille altistuneita autonasentajia. Altistuneiden autonasentajien määrä on vähentynyt 80 prosenttia huippuvuodesta 1987. Tämä on seurausta asbestin korvaamisesta jarrupaloissa ja kytkimissä muilla materiaaleilla, esimerkiksi keraamisilla seoksilla. Lukumääräisesti kolmanneksi eniten altistuneita on laboranttien ryhmässä (5 000). Heidän osaltaan tavallisin altiste on kloroformi, jota käytetään liuotinaineena.

ASA-rekisteriin ilmoitettujen työntekijöiden syöpäsairastuvuus

Työterveyslaitos ja Syöpärekisteri ovat tutkineet ASA-rekisteriin ilmoitettujen työntekijöiden sairastumista syöpään. ASA-rekisteriin ilmoitettujen työntekijöiden kokonaissyöpäsairastuvuus oli samalla tasolla kuin väestöllä yleensä. Kuitenkin joihinkin syöpämuotoihin ASA-rekisteriin ilmoitetut sairastuivat selvästi enemmän kuin väestö keskimäärin.

Keuhkopussinsyöpään sairastuneita ASA-rekisterissä oli koko väestöön verrattuna yli kaksinkertainen määrä. Tämä johtuu siitä, että ASA-rekisterissä on runsaasti asbestille pitkäaikaisesti altistuneita työntekijöitä.

Syöpään sairastumista tutkittiin myös aine-, ammatti- ja toimialakohtaisesti. Merkitsevästi kohonnut sairastuvuus keuhkopussinsyöpään havaittiin asbestille altistuneilla maalareilla ja putkityöntekijöillä. Nikkelille altistuneilla sulattotyöntekijöillä oli kohonnut sairastuvuus nenäsyöpään.

Virtsarakonsyöpiä esiintyi tilastollisesti odotettua enemmän arseenille ja bentseenille altistuneilla, imusolmukesyöpiä hiilitetrakloridille altistuneilla ja munuaissyöpiä kromaateille ja nikkeliyhdisteille altistuneilla työntekijöillä.

ASA-rekisterillä on vaikutusta

Rekisterin vaikutuksia tutkittiin laajalla kyselytutkimuksella. Kaikkiaan kyselylomakkeita postitettiin 2 500 työosastolle, jotka oli ilmoitettu ASA-rekisteriin vuosina 1990–96. Osastoista 57 prosenttia vastasi kyselyyn.

Ainakin yhden aineen osalta altistuminen oli loppunut kokonaan tai vähentynyt merkittävästi 73 prosentilla vuonna 1996 ASA-rekisteriin ilmoitetuista työosastoista. Tavallisimmat syyt olivat altistumista aiheuttaneen työn loppuminen, henkilönsuojainten käyttö, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan aineen korvaaminen toisella aineella ja aineen käytön lopettaminen korvaamatta sitä millään muulla aineella. Tavallisin korvattu aine oli asbesti, jolle altistuttiin yleisimmin jarru- ja kytkinhuoltotyössä sekä asbestieristeiden purkutyössä.

ASA-rekisteröinnin myötä työpaikoilla havahduttiin kiinnittämään huomiota altistumiseen ja tässä mielessä ASA-rekisteri oli altistumisen vähenemisen pääasiallinen syy kahdeksassa prosentissa ja osittainen syy 23 prosentissa tapauksista.

Lisätiedolla olisi kysyntää

Työpaikoilla toivottiin lisää tiedottamista erityisesti syöpävaaroista ja niiden torjuntamenetelmistä. Altistumisen arviointi koettiin työpaikoilla vaikeaksi; lisätietoa kaivattiin arviointimenetelmistä ja altistumisen vähimmäisrajoista. Lisäksi rekisterissä olevilla työpaikoilla toivottiin enemmän kohdennettua tietoa esimerkiksi korvaavista aineista ja suojaimista.

Kirjallisuutta

Katso myös viitteet «Saalo A, Vuorela R, Kauppinen T. ASA 2000. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuneiksi ilmoitetut Suomessa. Helsinki: Työterveyslaitos; 2002.»1, «Kauppinen T, Pukkala E, Karjalainen A, Savela A, Virtanen S, Vuorela R, Zitting A, Teppo L. ASA-rekisterin vaikutukset työpaikoilla ja rekisteriin ilmoitettujen työntekijöiden syöpävaara. Helsinki: Ty»2.