Omahoidolla ja yhteistyöllä tuloksiin - tietotekniikka tukee diabeetikon itsehoidon toteutumista

Diabetes ja potilaan aktiivisuus

Diabetes on nopeasti lisääntymässä oleva kansansairaus, jonka ennaltaehkäisy ja hoidon onnistuminen ovat oleellista potilaan hyvinvoinnin ja hoitokustannusten kurissa pitämisen kannalta. Diabeetikkojen lukumäärän ennustetaan lisääntyvän Suomessa v. 2010 mennessä nykyisestä 180 000 potilaasta jopa 300 000 . Diabeteksen vuosittaiset hoitokustannukset nousevat nytkin yli 870 miljoonaan euroon ja kasvavat jatkuvasti. Suuri osa kustannuksista olisi vältettävissä tehokkaan ja ennakoivan hoitoprosessin ja alueellisen yhteistyön avulla.

Diabeteksen hoitotasapainon kannalta merkittävä asia on potilaan oma aktiivisuus ja halu tarkkailla ja edistää oikeaa hoitotasapainoa, sekä näin ollen ennaltaehkäistä mahdollisia komplikaatioita. Tässä auttavat uudet hoitokäytännöt, yhteistyö potilaan ja hoitohenkilön välillä sekä tätä täydentävät teknologiset ratkaisut. Komplikaatioista kärsivän diabeetikon vuosittaiset kustannukset olivat 24-kertaiset komplisoitumattomaan, hyvässä hoitotasapainossa olevan diabetekseen verrattuna (Professori Tero Kankaan tutkimus 2002).

Tukeakseen hyvää potilas-asiantuntijasuhdetta ja parantaakseen potilaan hoitotasapainoa ProWellness on kehittänyt Omahoito/Hoitolinkki työkaluparin. Omahoitoprosessissa ovat mukana diabeteshoitaja, lääkäri, erikoislääkäri sekä tietenkin päähenkilönä potilas itse omassa arkiympäristössään.

Omahoidon käyttö

Omahoito- järjestelmän käyttö aloitetaan yhteistyössä potilaan kanssa hoitokäynnin yhteydessä. Asiantuntija opastaa potilasta käyttämään verensokerimittaria, modeemia ja/tai puhelinta sekä ProWellness web-palvelua. Uudet teknologiat mahdollistavat jatkossa sen, että diabeetikko tai hoitohenkilö voivat käyttää mittauksien tallentamiseen ja selailuun vaikkapa digitv:tä tai kämmenmikroa. Omahoitoprosessi on mahdollista käynnistää myös potilaan omasta aloitteesta ja ottaa mukaan hoitoketjuun lääkäri tai hoitaja sitten myöhemmässä vaiheessa.

ProWellnessin lähtökohtana on, että kaikki potilaat voivat hyödyntää palvelua., mutta voidaan myös sopia että potilas vain lähettää verensokerimittaukset mahdollisimman yksinkertaisella tavalla, ja sälyttää hoidon analysointi- ja opastusvastuun asiantuntijalle.

ProWellness Omahoidon tiedot on tehokkaasti suojattu asiaankuulumattoman käytön varalta käyttäjätunnistuksen, ssl-suojauksen ja palomuurien avulla.

Diabeetikon työkalut

Potilaalle tarjoutuu Omahoidon myötä mahdollisuus lähettää ja seurata omia verensokeriarvojaan, lääkitystään sekä kommunikoida tekstiviestillä tai internet-viestillä lääkärin tai hoitajan kanssa. Potilas voi myös käyttää hoidon tukena ruokapäiväkirjaa, verenpainepäiväkirjaa ja liikuntapäiväkirjaa (web-palvelussa). Nämä ovat tehokas apu diabeetikon terveyttä edistävissä elämäntapamuutoksissa.

Kiinteä hoitosuhde edistää potilaan hyvinvointia ja on yksi keino vahvistaa kykyä selviytyä sairauden kanssa jokapäiväisessä elämässä. Omahoidon työkalut verkossa auttavat myös pitkien etäisyyksien voittamisessa ja tiiviin hoidonohjauksen mahdollistamisessa, sillä haja-asutusalueilla matkustaminen terveyskeskukseen vie myös potilaan aikaa. Tutkimusten ennakkotietojen mukaan Omahoidon avulla voidaan vähentää hoitokäyntejä erikois-sairaanhoidossa/terveyskeskuksessa jopa puoleen tai neljäsosaan muutoin tarvittavista käynneistä.

Potilaan vaihtaessa paikkakuntaa on ainakin teknisesti mahdollista siirtää hoitovastuu uuden paikkakunnan hoitohenkilölle ja hyödyntää olemassa olevia Omahoidon hoitotietoja – luonnollisesti potilaan näin salliessa.

Hoitotiimien työkalut ja katselulistat

Omahoidossa hoitohenkilöstö voi muodostaa hoitotiimin, jossa diabeetikkojen mittaustietojen katselu ja arviointivastuu jakautuvat kulloinkin työvuorossa olevalle hoitohenkilölle. Näytölle avautuu työlista katseltavista potilaista samoin kuin uusista potilasviesteistä. Potilaskohtaisesti on ennalta määritelty miten tiheästi kunkin potilaan tietoja tulee seuloa ja arvioida. Halutessa viestit ja mittaukset voidaan myös osoittaa tietylle omahoitajalle, joka parhaiten tuntee potilaan ja hänen tilanteensa.

Omahoidon etuna on myös sen käytettävyys ja saatavuus alueellisesti hajautetuissa organisaatioissa, jolloin tietojen yhteiskäytöllä pyritään tehokkaampaan yhteistoimintaan sekä säästöihin turhissa potilaskäynneissä ja mittausten ottamisessa. Teknologia mahdollistaa vaikkapa Omahoito-keskuksien luomisen sairaanhoitopiirin alueelle ja näin parhaan mahdollisen diabeteshoidon ja asiantuntemuksen tarjoamisen potilaille.

Myös työterveyshuollossa olevien diabeetikkojen Omahoitoa ollaan aloittamassa, vaikka diabeetikkojen hoito tapahtuukin pääosin julkisen terveydenhuollon piirissä. Hoitokonseptina Omahoito ja muut diabeetikon aktivointityökalut sopivat mainiosti myös työterveyshuollon työkaluksi.

Omahoidossa mukana olevaa potilasjoukkoa voidaan myös tarkastella kokonaisuutena ja ajaa seuranta-raportteja omista, hoitotiimin tai koko organisaation potilaiden verensokeri-arvoista. Omahoito voidaan yhdistää käytettäväksi ProWellness Diabetes Asiantuntijajärjestelmän kanssa rinnakkain, täydentämään muuta Diabeteshoitoa.

Omahoitoa Helsingissä

Maarit Toivonen katselee Omahoidon tietoja.

Kyselimme tuoreimpia kokemuksia hoitajan ja diabeetikon näkökulmasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Omahoito on ollut käytössä vuoden verran ja sairaanhoitaja Maarit Toivosen mukaan se on helpottanut potilaiden hoitoa. " Potilaiden verensokeritasapaino on Omahoidon kautta hoitajan tiedossa välittömästi, kun potilas on ladannut mittaukset järjestelmään. Myös potilaskäyntien määrää on pystytty vähentämään ja hoitohenkilöresursseja käyttämään tehokkaammin."

Maarit Toivosen mukaan tulosten analysointiin ja potilasneuvontaan varataan aikaa samaan tapaan kuin puhelintunneille yleensä. "Potilaat ovat neuvonnan jälkeen kokeneet mittarin purkamisen modeemilla helpoksi. Nykyajan ihmisillä on yleensä hyvät valmiudet käyttää teknisiä laitteita, sekä nuorilla että vanhoilla." Omahoito-työkaluun tarvitaan vielä Maarit Toivosen mukaan muutamia käyttöä helpottavia piirteitä, kuten virheellisesti syötettyjen potilaiden poistotoiminto, samoin potilaalla tulisi olla mahdollisuus merkitä mittariin ’virhemittaukset’, joita silloin tällöin sattuu. Jatkossa tullaan hänen mukaansa yhä enemmän tarvitsemaan ja käyttämään myös matkapuhelinyhteyksiä.

Kokonaisuutena Maarit Toivonen näkee Omahoidon hyvänä ja potilas-hoitaja yhteistyötä edistävänä järjestelmänä, jonka soisi leviävän laajemmallekin perusterveydenhuollon käyttöön.

Diabeetikon näkökulma

Maarit Toivosen hyvässä hoidossa Helsingissä on ollut myös Eila Sundman, joka sairastaa 2-tyypin diabetestä. Eila Sundmanin mukaan Omahoitoon mukaan lähteminen oli alun insuliinilääkityksen vastustuksesta huolimatta helppoa ja säästikin askelia puolin ja toisin. "Hoidon opetus ja motivointi on tärkeää aloitusvaiheessa ja täällä se hoituikin erittäin hyvin. Helppokäyttöisyys ja se, ettei tarvitse juosta joka paikkaan on tärkeä asia myös minulle diabeetikkona" toteaa Eila Sundman.

Omahoidon tulevaisuus

Tulevaisuudessa Omahoidon tapaiset toimintatavat ja teknologiat tulevat käyttöön myös muiden kroonisten sairauksien hoidossa ja seurannassa. Diabeteksen Omahoidosta saatujen kokemusten perusteella ProWellnessissä on jo kehitetty vastaavia työkaluja muun muassa astman, verenpaineen sekä sydän- ja verisuonisairauksien seurantaan.

Tulevaisuuden visio voi olla seuraava: Diabeetikko tulee kotiin, avaa digitelevision/mediakeskuksen, lähettää verensokerimittaukset ja saa näytölle tulosanalyysin ja hoito-ohjeet. Tarvittaessa diabeetikko voi avata etäyhteyden aikataulutetulle videokäynnille lääkärin kanssa kotisohvalta käsin.