Rakentajan terveyttä uhkaavat vaarat tietopankissa
Rakennusalan ammattikohtaiset työpaikkaselvitykset. RATS on ensimmäinen internetistä käytettävä työpaikkaselvitysaineisto ja siinä on ensimmäistä kertaa koottu yhteen tiedot kaikista terveysvaaroista.
RATS sisältää perustiedot keskeisten rakennusammattien vaaroista ja niiden hallinnasta, työoloihin perustuvia tietoja voidaan hyödyntää suunniteltaessa erilaisia työterveyshuollon toimenpiteitä. RATS on tarkoitettu kaikille työterveysasemille, joilla on asiakkaina rakennusalan yrityksiä. RATS helpottaa erityisesti pienten työterveyshuoltoyksiköiden työtä. RATS- perustiedot on koottu kotimaisista ja ulkomaisista julkaisuista sekä LEL Työeläkekassan kolmen vuoden välein tehtävästä 3T-kyselystä. Työryhmän jäsenet, työterveysasemien edustajat ja ohjausryhmän jäsenet ovat antaneet asiantuntijapanoksensa. Täydentäviä havaintoja on tehty työpaikoilla.
RATSin käyttö vähentää päällekkäistä toimintaa. Kaikkien työterveysasemien ei tarvitse tehdä perusselvitystä rakennustyöstä. Työterveysyksiköt voivat keskittyä omien yritystensä suunnattuihin selvityksiin, kuten erityistöiden vaarojen selvittämiseen tai työntekijän työssä jaksamisen arviointiin ja auttamiseen.
RATS auttaa perehtymään rakennusalaan. Aineistossa on esitetty monia ratkaisuja ja hyviä toimintatapoja, niiden avulla työterveyhuollot voivat siirtää työnsä painopistettä selvityksestä ennaltaehkäisyyn.
Nyt valmiina oleva ensimmäinen osa on toteutettu projektina vuosina 2001-2002. Valmistuneet kuusi ammattikohtaista työpaikkaselvitystä kattavat n. 60 % Suomen rakentajista, tavoitteena yli 90 %:n kattavuus.
RATSin ensimmäisen vaiheen käyttökokemukset ja palaute
RATS sivut ovat ollut työterveyshuoltojen käytössä lokakuusta 2002 osoitteessa www.ttl.fi/rakennusterveys «http://www.ttl.fi/rakennusterveys»1. Käytössä on joulukuun 2002 käyttäjätiedot. Rakennusterveys-sivuilla on ollut 1114 käyntiä, 514 kävijää, keskimääräinen sivuilla viipyminen 7 min.
Hankkeen aikana tehtiin myös RATS - CD levy, levy on ensisijaisesti tarkoitettu niille käyttäjille joilla ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä. CD levyn käyttämisen hyvänä puolena on se, että ei ole riippuvainen internetyhteydestä. Levyä voi tiedustella Tampereen aluetyöterveyslaitoksesta Mika Nybergiltä.
Tampereen aluetyöterveyslaitoksen rakennusalan koulutuksissa RATS esiteltiin työterveyshoitajalle, -lääkärille ja -fysioterapeutille. Heille lähetettiin 2 kk kurssin jälkeen sähköpostikysely RATS käytettävyydestä ja hyödystä omassa työssä. Sama kysely lähetettiin myös RATS suunnitteluvaiheessa mukana olleille työterveyshuoltoalan ihmisille. Kyselyssä kysyttiin www-sivujen ulkoasua ja käyttöä, www-sivujen asiasisältö sekä annettiin mahdollisuus vapaille kommenteille.
Tulokset osoittavat, että käytettävyyttä pidetään hyvänä. Eniten RATSia olivat käyttäneet työterveyshoitajat. Käyttötarkoitus oli useimmin terveytarkastukseen valmistautuminen (79 %) ja toiseksi useimmin oma opiskelu (68 %), myös terveystarkastuksen yhteydessä RATSia oli hyödynnetty (16 %). Paras asia RATSissa kysymykseen tuli paljon myönteisiä kommentteja kuten "Ajankohtaista tietoa tiivistetyssä paketissa hyvin ilmaistuna. Se toki, että tietoa saa nopeasti, kun sitä tarvitsee."
Toivomukset koskivat useimmin päivitystä ja laajentamista, erikseen ammatteina mainittiin työnjohto ja rakennussiivoojat.
Tulevaisuus
RATS seurantaryhmä kannatti jatkohanketta, jossa esim. kuusi uutta ammattia selvitettäisiin samalla tavalla. Jatko on saanut kannatusta myös käyttäjiltä. Kolmas ja viimeinen vaihe tulisi olla RATSin vakiinnuttaminen: Tampereen aluetyöterveyslaitos pitäisi yllä ja päivittäisi sivuja ja RATS muotoutuisi interaktiiviseksi työterveyshuoltojen, Työterveyslaitoksen rakentamisen asiantuntijoiden ja myös työsuojeluhenkilöstön ja yritystenkin käyttämäksi välineeksi.
Rakennusalan ammattikohtaiset työpaikkaselvitykset (RATS), TSR hanke nro 100278 Työryhmä Tampereen ja Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksilta: Anneli Kaukiainen, Jorma Lappalainen, Mika Nyberg, Panu Oksa, Pekka Roto, Pekka Olkinuora, Riitta Riala, Eero Palomäki. Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos sekä Työterveyslaitos.