Työterveyslääkärin tiedonhallinta

Tiedonhallinta ei ole pelkkää teknologiaa

Lääkärin on arvioitu käyttävän noin kolmasosan työajastaan tiedon keräämiseen ja jäsentämiseen. Tiedon muokkaaminen tukemaan hoitopäätöstä on monimutkainen ja osin tiedostamaton prosessi, jonka onnistumiseen vaikuttavat useat tekijät. Tarvitaan luottamuksellinen suhde potilaaseen ja riittävästi aikaa, jotta potilasta itseään koskevat taustatiedot tulevat oikein ymmärretyiksi. Lääkärin on hyvä tuntea potilaan tausta - niin perhe, kulttuuritausta kuin työympäristökin.

Lääkärin kliininen kokemus auttaa muokkaamaan suunnitelman, jonka mukaan vastaanottotapahtumassa edetään. Ilman oikeita työvälineitä potilaan hoito ei kunnolla onnistu. Verkkoyhteyksin varustetusta tietokoneesta on tullut lääkärille tärkeä työväline, joka toisaalta aiheuttaa uudenlaisia haasteita. On opittava käyttämään uusia ohjelmia, saada ne toimimaan yhdessä ja kehitettävä keinoja tiedon etsimiseen ja tallentamiseen. Tietokoneet voivat tulla korvaamaan painetut tiedonlähteet suurelta osin, mutta on muistettava, että tiedonhallinta ei ole pelkkää tietotekniikkaa.

Tiedonhallinnan sähköiset välineet

Vastaanottoa aamulla aloittava lääkäri ei tule välttämättä ajatelleeksi, miten monia tiedonhallintavälineitä hän ottaa käyttöönsä heti päivän aluksi. Päätteen käynnistyessä hänen käyttönsä tulee työasemaohjelma, joka kokoaa yhteen potilastietoja ja tutkimustuloksia sekä tuottaa työssä tarvittavat tulosteet ja tilastoinnit. Sähköpostiohjelma mahdollistaa työyksikön sisäisen kommunikoinnin ja mahdollisesti myös yhteydenpitoa potilaisiin päin. Monissa yrityksissä on käytössä on työterveysyrityksen sisäiseen viestintään tarkoitettu intranet.

Internetin kautta avautuvat yhteydet eri tietokantoihin – niin potilaille kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin suunnattuihin tiedon lähteisiin, joiden pyrkimykset voivat olla kaupallisia tai koulutuksellisia, mutta myös melko vaikeasti määriteltäviä. Tietokoneen lisäksi vastaanottohuoneessa on käytettävissä muitakin tiedonhallintavälineitä: oppikirjat, lehdet ja esitteet sekä puhelin (kännykän ja tietokoneen välinen ero on katoamassa. Tiedonhallinnassa ei sovi myöskään unohtaa kollegoja ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, joilta tarvittava tieto löytyy joskus kaikkein nopeimmin.

Hyvältä työasemaohjelmalta voidaan vaatia selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä. Ilman näitä ominaisuuksia vastaanotolla kertyvä tieto jää arkistoimatta tietokantaan tulevaa hyödyntämistä varten. Useimmat työasemaohjelmat tarjoavat jo jatkuvan terveyskertomuksen ja siihen kohdistuvat haut, tietokannat potilaaseen liittyvine tutkimuksineen sekä vastaanoton tavallisimmat tulosteet. Tulevaisuudessa työasemaohjelmaan voi liittyä tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia virheiden välttämiseen, tiedonhakuun sekä laadunvarmistukseen.

Tavallisimpia hoidossa tapahtuvia virheitä voitaisiin esimerkiksi vähentää varoituksilla lääkkeisiin liittyvistä allergioista ja yhteensopimattomuuksista sekä selkeästi merkityillä huomautuksilla poikkeavista löydöksistä. Varoitukset selvästi poikkeavista arvoista eivät saisi olla sidoksissa pelkästään siihen, että potilas ottaa yhteyttä tuloksistaan tai lääkäri tulee selanneeksi suuret määrät tuloksia läpi, vaan niiden pitäisi olla varmistettuja myös esimerkiksi unohduksia ja poissaoloja varten.

Tulevaisuuden työasemaohjelma osaa myös toimia "älykkäästi" ja yhdistää potilaalla havaittuja asioita esim. laboratoriojärjestelmästä tai terveyskertomuksesta suoraan tietokantoihin ja hoitosuosituksiin. Niinpä esimerkiksi työterveyshuollon yksilöllisiin altistetietoihin merkityistä työaltisteista olisi suora tietolinkki tietokantaan, jossa kyseisestä aineesta olisi riittävät tiedot, tai mahdollisesti jo havaitun sairauden näyttöön perustuva tutkimus- ja hoitosuositus. Olennaista olisi myöskin, että tietojärjestelmään vastaanotolla automaattisesti tai pienellä vaivalla kertyvää tietoa voitaisiin paremmin hyödyntää hoidon tason arvioinnissa. Esimerkkejä tästä ovat verenpainepotilaiden hoitotasapainon arviointi ja seuranta sekä ennalta ehkäisevän työterveyshuollon ja kuntoutuksen toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta.

Sähköposti on parhaimmillaan tiedon jakamisessa valitulle joukolle, mutta sen harkitsemattoman käyttöön liittyy riskejä. Liian suuret sähköpostitulvat heikentävät helposti työtehoa – ja etenkin sähköpostitse annettuun kielteiseen palautteeseen liittyy ongelmia, koska normaali reaaliaikainen vuorovaikutus, eleet ja ilmeet puuttuvat. On myös arvioinnin paikka, jos havaitsee käyttävänsä tunnin jokaisesta työpäivästään enemmän tai vähemmän työhön liittyvien viestien availuun ja vastaamiseen tai jos keskeyttää ajatuksensa vartin välein kurkistaakseen onko sähköpostissa jotain mielenkiintoista. Sähköpostiin liittyy myös sudenkuoppia; jos esimerkiksi pitää tapanaan liittää oma vastauksensa entiseen viestiin ja välittää koko paketti useammille tahoille, saattaa viestijoukon alkupäässä olla tekstejä joita ei ole alkuunkaan tarkoitettu viimeisen viestin vastaanottaneen tahon luettavaksi.

Sähköposti on myös houkutteleva väline potilaiden kanssa kommunikointiin esimerkiksi tutkimustulosten ilmoittamisessa. Tällöin täytyy kuitenkin muistaa sähköpostiin liittyvät tietosuojaongelmat sekä se, että nopeaa reagointia vaativia viestejä ei saa rohkaista lähettämään lääkärin mahdollisen poissaolon tai teknisten häiriöiden johdosta. Huonoimmassa tapauksessa sähköposti voi olla matkalla kirjettä pidempään!

Intranetin hyödyt

Yrityksen sisäinen tietoverkko Intranet on tehokas, vielä usein alitehoisesti käytetty väline sisäiseen tiedonsiirtoon. Intranetiin ei liity suuria tietosuojaongelmia, kunhan varmistetaan että sinne tuleva tieto soveltuu koko henkilöstön käytettäväksi. Kunhan Intranet suunnitellaan alusta alkaen niin, että sinne laitettava tieto ryhmittyy loogisesti, vältetään monta kiistaa siitä oliko jokin tieto salattua vai julkista. Tehokas tapa saada tärkeimmät yritystä koskevat tiedotteet levitykseen on tehdä Intranetistä avaussivu tietojärjestelmään kirjautuessa, ja tiedottaa näkyvästi tärkeistä uutisista heti avaussivulla.

Internetin mahdollisuudet

Internetin tärkeintä käyttöaluetta on erilaisiin ammattiin liittyvien tietokantojen käyttö. Jotkut tietokannat pitää tilata erikseen maksullisina joko käyttäjä- tai yrityskohtaisesti, mutta osa on vapaasti kaikkien Internet-käyttäjien ulottuvilla. On myös hyvä kokeilla aivan tavallisia yleishakukoneita ammattiin liittyvässä tiedonhaussa. Hyvää tietoa saattaa löytyä näin esimerkiksi koostumusselvittelyissä tuotenimien avulla.

Monet potilaat etsivät tietoa oireistaan Internetin välityksellä ja saattavat olla vastaanotolla täynnä tietoa – joka voi olla luotettavaa tai kyseenalaista. Terveydenhuoltoon liittyvillä sivuilla on käytössä erilaisia "laatumerkintöjä" tiedon tason varmistamiseksi, mutta merkkien käyttö ei ole vakiintunutta.

Internetin tarjontaan on jokaisen paras perehtyä itse, mutta joitakin hyödyllisiä linkkejä on lueteltu seuraavassa:

• www.terveysportti.fi «http://www.terveysportti.fi»1
  • Duodecim-seuran tuottama portaali, josta aukeavat kotimaiset hoitosuositukset (Lääkärin tietokannat ja Käypä Hoito), koti- ja ulkomaisia lääketieteellisiä lehtiä (mm. Duodecim, Lääkärilehti, NEJM, Lancet, BMJ, Cochrane-katsaukset) sekä monia muita. Kaikki sairaanhoitopiirit ja monet yksityiset lääkärisemat ovat Terveysportin tilaajia, joten useimmilla lääkäreillä Terveysportti on käytössä työpaikalla. Osa Terveysportin tietokannoista on avoimia myös kotikäyttäjille, osa (esim. Lääkärin tietokannat) maksullisia. Työterveyslääkäri-lehdestä on tulossa oma tietokanta Lääkärin tietokantoihin, josta vanhoja artikkeleita voi jatkossa selata.
• www.coronaria.fi «http://www.coronaria.fi»2
  • Tiiviisti lääketeollisuuden kanssa yhteistyössä toimiva portaali, jossa sivut saa halutessaan erikoisalakohtaisesti. Sisältää paljon linkkejä erilaisiin terveystiedon tuottajiin, ja mm. kongressitietoja sekä vapaa-ajan linkkejä.
• www.ttl.fi «http://www.ttl.fi»3
  • Työterveyslaitoksen kotisivu, josta linkit mm. Työterveyslaitoksen tietopalvelukeskuksen tietokantoihin (LEO, TYKI, Kemikaalit, Lehdet). Työterveyslaitoksen tietopalvelun kotisivulla runsaasti muita työterveysalan linkkivinkkejä http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/tpk/Linkkiv.htm «http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/tpk/Linkkiv.htm»4
• www.google.com «http://www.google.com»5
  • Tällä hetkellä suosituin yleishakukone, jolla voi löytää hämmästyttävän paljon tietoa jonka tason suhteen on kuitenkin oltava kriittinen, sisältö on valvomatonta.
• www.nlm.nih.gov «http://www.nlm.nih.gov»6
  • National Library of Medicinen tietokanta, josta linkki TOXNETiin http://toxnet.nlm.nih.gov/ «http://toxnet.nlm.nih.gov/»7. TOXNET sisältää erilaisia toksisuuteen, karsino- ja mutageenisuuteen liittyviä tietokantoja.

Informaatioteknologia on apuväline, ei itseisarvo

Vaikka informaatioteknologian avulla välitetäänkin helposti lääkäreille näyttöön perustuvia hoitosuosituksia, on näyttö informaatioteknologian hoidon laatua parantavasta tai kustannuksia säästävästä vaikutuksesta varsin vähäinen ja ristiriitainen. Parhaimmillaan tietotekniikka säästää aikaa ja innostaa lääkäriä etsimään tietoa ongelmalähtöisesti potilastyössä. Pahimmillaan tietokone vie potilaalta lääkärin huomion ja tekniset ongelmat joskus myös ajan ja hermot. Näyttöön perustuvassa lääketieteessä on kysymys kliinisen tiedon, potilaan arvojen, resurssien ja tutkimustiedon vuorovaikutuksesta.

On kuitenkin muistettava, että on monia syitä jotka ovat vaikuttaneet olemassa olevan tutkimusnäytön vähäisyyteen. Tiedonhallinnan teknologia on levinnyt huomattavasti hitaammin kliinistä potilastyötä tekevien kuin tutkijalääkäreiden pariin, ja vielä kymmenenkin vuotta sitten tietokantaohjelmistot olivat aivan liian hitaita ja vaikeakäyttöisiä tullakseen todella avuksi päätöksentekoon kiireisellä vastaanotolla. Toisaalta, vertailevien tutkimusten tekemistä on vaikeuttanut sen että yksikin informaatioteknologiaa käyttävä lääkäri levittää helposti tietoa muille lääkäreille vaikeuttaen tutkimusasetelmia. Esimerkiksi Lääkärin tietokantojen vaikuttavuutta ei enää tästä syystä ole mahdollista Suomessa tutkia vertailevilla asetelmilla.

Tietotekniikan yleistyminen vaikuttaa potilastyön luonteeseen ja työyhteisön toimintakulttuuriin. Visio yksin päätteensä äärellä istuvista työterveyshuollon ammattilaisista, jotka hoitavat niin työryhmän keskinäiset asiat kuin asiakastyönsäkin virtuaalitodellisuudessa ei ole mitenkään houkutteleva. Toisaalta on muistettava, että monet ihmiset ja yritykset elävät ja työskentelevät informaatioteknologian parissa, ja saattavat kokea musteen ja paperin tuoksuisen työterveyshuollon jäykäksi ja vanhanaikaiseksi.

Tulevaisuudessa työterveyslääkärillä on enemmän työpaikkaselvityksissä ja työyhteisötyössä sekä työpaikkavastaanotoilla tietotekniikan suomia apuvälineitä. Työterveyshuollossa voidaan tehdä yhteistyötä esimerkiksi laatimalla esityksiä power point-muodossa kaikkien ammattilaisten käyttöön, esimerkiksi kosteusvaurio-ongelman tutkimista tai työyhteisötyön keinoista. Osaamme hyödyntää työterveyshuollossa syntynyttä tietoa työpaikkojen työhyvinvoinnin edistämisessä sekä kumppanuus-yhteistyössä.

Paras toiminnallinen hyöty uudesta teknologiasta saadaan kun muistetaan, että se on vain yksi osa tiedonhallinnan kokonaiskenttää, johon saattaa kuulua esimerkiksi vastaanotolla potilaan olemuksen havainnointi ja "rivien välistä" kuuntelu, perusteellisesti aiemmin tehty työpaikkaselvitys sekä asioiden pohtiminen työkaverien kanssa aamukahvilla!

Taulukko «Työterveyslääkärin tiedonhallinnan haasteita ja esimerkkejä ratkaisuista»1