Historiaa ja muistelua Työterveyslääkärilehden täyttäessä 20 vuotta

Hiukan ajasta ennen omaa lehteä

Valtaosa lukijoista varmaan muistaakin, että yhdistyksemme STLY perustettiin vuonna 1946 eli 57 vuotta sitten. Perustajajäsenistä on joukossamme enää yksi eli yhdistyksen kultaisella ansiomerkilläkin palkittu ja arvostettu kollega Pertti Sumari. Ensimmäinen työterveysalan lehti näki päivänvalon vuonna 1959, jolloin Työterveyslaitos, STLY ja Työterveyshoitajat yhdessä perustivat Työterveysuutiset. Ensimmäinen päätoimittaja oli Leo Noro ja häntä seurasi Thelma Aro. Lehti lopetti ilmestymisensä vuonna 1970. Seuraavana vuonna eli 1971 aloitti toimintansa Työterveys- ja Turvallisuuslehti, jonka ensimmäisenä päätoimittajana toimi Thelma Aro. Tämän lehden kustantajien joukossa STLY ei enää jatkanut. Seuraavien 12 vuoden aikana tiedottamisesta ja yhteydenpidosta jäsenkuntaan pidettiin huolta yhdistyksen sihteerin lähettämillä jäsenkirjeillä.

Ajatus STLY:n omasta lehdestä alkaa muhia, mutta sitä ennen…

Ajatus omasta lehdestä oli orastellut aika ajoin hallituksen jäsenten mielissä mutta se jäi kahden muun suuren ja kiireellisen asian jalkoihin 70-luvun loppupuolella, joiden parissa STLY:n hallituskin teki paljon töitä. Näitä olivat Työterveyshuoltolaki ja työterveyshuollon erikoislääkäritutkinto eli oman spesialiteetin perustaminen. Nämä molemmat ovat luoneet erinomaisen kasvu- ja kukoistamismahdollisuuden Suomen työterveyshuoltotoiminnalle, kuten näin jälkikäteen yli 20 vuoden tarkastelujakson jälkeen on helppo sanoa.

Ideointi käyntiin

STLY:n hallitus alkoi katsella ja fundeerailla tulevaisuuden visioita ja päätti järjestää strategiaseminaarin. Mukaan kutsuttiin myös alaosastojen puheenjohtajat. Seminaari pidettiin Haikossa puheenjohtaja Santero Kujalan johdolla ja Inno-Teamin asiantuntija-avustuksella kevät-talvella 1983. Siellä ideariihessä syntyi vankka päätös perustaa oma jäsenlehti ja samalla syntyi myös päälinjauksia lehden tehtävästä ja tarkoitusperästä. Matti Ylikoski hallituksesta sai samalla lisäsuunnittelutehtäviä linjausten jalostamiseen liittyen.

Päätoimittajan valinta

Hallitus pisti toimeksi ja mietti myös ensimmäisen päätoimittajan valintaa ja jo huhtikuussa –83 työpaikan seinänaapurini ja silloinen esimieheni, hallituksen varapuheenjohtaja Juhani Kaihilahti kysyi, lähtisinkö päätoimittajaksi käynnistämään upouutta lääkärilehteä, Työterveyslääkärilehteä. Innostuvaista sielua ei ollut kovin vaikea ylipuhua niin mielenkiintoiseen haasteeseen, vaikkakin täytyy myöntää, että mietin, riittävätkö rahkeeni moiseen käynnistystehtävään. Jussi kannusti ja rohkaisi ja niinpä annoin myöntävän vastauksen. Käytännön realismi tunki kyllä mieleeni, koska olin juuri anonut ja saanut osittaisen virkavapauden erikoistumiseni loppuunsaattamiseksi. Niinpä ehdotin, että aloittaisin päätoimittajana vasta vuoden –84 alusta ja hallitus suostui lykkäyspyyntööni.

Nopea käynnistys Marin johdolla

Into lehden nopeaan käynnistykseen oli kuitenkin niin suuri, että hallituksen jäsenistä värvättiin kaksi henkilöä tekemään ensimmäiset eli vuoden –83 numerot. Mari Antti-Poika hoiti päätoimittajan tehtäviä, Matti Ylikoski toimittajan ja Pentti Eskola heti ensimmäisestä numerosta alkaen taittajan tehtäviä. STLY:n toimistonhoitaja Marja-Leena Puukka oikoluki ja hoiti kirjapainoasioita.

Ensimmäinen numero I / 83 ilmestyi kesällä 16-sivuisena ja syksyn mittaan ilmestyi vielä kolme numeroa. Vuoden –83 yhteinen sivumäärä 108.

Hallituksen linjauksia

Uuden lehden tarkoituksena oli toimia jäsenistön yhdyssiteenä, kohottaa ammatti-identiteettiämme nuoren spesialiteetin ja kuitenkin pitkän teollisuuslääkäritradition huomioiden sekä toimia ammattitaidon ylläpidon ja kohottamisen välineenä..

Taloudelliset tavoitteet eivät alkuvuosina olleet millään lailla esillä. Lääketehdas Orion erittäin ystävällisesti suostui maksamaan lehden kahden ensimmäisen vuoden kirjapaino-, postitus-, taitto- ja toimituskulut. Sen jälkeinen taloudellinen tavoite oli, että lehden tultua jollain tavalla tutuksi kahden ensimmäisen vuoden jälkeen, ilmoitustuotot kattaisivat kulut ja lehti pärjäisi omillaan. Voittoa ei silloin ajateltu eikä tavoiteltu. Kirjoituspalkkioita päätettiin maksaa vain ulkopuolisille mutta ei jäsenistöön kuuluville kirjoittajille. Samoin päätoimittajalle ja toimittajille ei maksettu palkkaa eikä kirjoituspalkkioita vaan toimittajien työ oli puhtaasti harrastustoimintaa ja yhdistysaktiivisuutta. Säästäväisyys ja tiukanpuoleinen taloudenpito annettiin päätoimittajalle ohjeiksi.

Ensimmäisen toimituksen valinta

Vastavalittuna päätoimittajana sain valita toimituskunnan, mikä olikin mukava tehtävä. Tarkoituksena oli löytää idearikkaita, viitseliäitä, monipuolisia, fiksuja kollegoita, jotka toimivat eri tyyppisissä työterveyshuolloissa ja samoin alueellisesti eri seuduilla. Mukaan lähti jokainen, jolta kysyin ja persoonallinen toimituskunta syntyi. Joukon muodostivat Pertti Kivi (Työterveys ry, Tampere), Eija Kujala ( silloinen Serlachiuksen Kankaan paperitehdas, Jyväskylä), Pentti Ristola (Wärtsilän telakka, Helsinki), Tapio Silvennoinen (Neste, Espoo Keilaniemi), Olavi Vänskä (Joensuun terveyskeskuksen työterveyshuolto) sekä Matti Ylikoski (Postipankki, Helsinki). Itse toimin Suomen Yhdyspankin Aleksin työterveysasemalla.

Toiminta alkoi muotoutua ja vakiintua

Toimitustyön kantavana ideana oli alusta alkaen löytää aiheita, jotka kiinnostaisivat erityisesti käytännön työterveyslääkäreitä. Tehdä lehteä, josta jokainen työterveyslääkäri löytäisi jonkin kiinnostavan artikkelin, oli se sitten puhtaasti ammatillista perusosaamista, jotain uutta asiaa esittelevää tai työelämää koskevaa, poikkitieteellistä mihin työterveyslääkärin käytännön työssä usein törmää, yleissivistävää pohdiskelua tai jotain hauskuutta ja iloa tuovaa. Emme tietoisesti pyrkineet tieteelliseen lehteen.

Säästösyistä alkuvuosina taitto oli hyvin tiukkaa ja kirjasinkoko pientä, mikä kertoo näin jälkikäteen toimituksen enemmistön iästä eli emme tarvinneet itse vielä lukulaseja emmekä huomanneet, että tekstikoko saattoi olla hankalaa osalle lukijoistamme. Samoin säästösyistä kuvia oli vähän ja ne olivat useiden vuosien ajan pelkästään mustavalkoisia. Tuntui tosi hienolta mutta hiukan myös tuhlaavaiselta, kun julkaisimme ensimmäiset värikuvat.

Huolimatta tiheästä taitosta sivumäärät kasvoivat. Vuonna –84 oli 160 sivua, vuonna –87 sivuja oli 232, vuonna –92 ylitettiin 300 sivua ja vuonna –95 ylitettiin 400 sivua. Taitto väljeni Rean toimituksen aikana hiljalleen ja kasvu jatkui. Vuonna 2000 ylitettiin jo 500 sivun ja vuonna 2002 600 sivun rajapyykki.

Toimituskunta täydentyi ja vaihtui

Alkusyksyllä –86 toimitus sai täydennystä länsirannikolta eli Martti Ollinen Turusta liittyi joukkoomme ja on tällä hetkellä pitkäaikaisin lehden toimittaja. Olavi Vänskän erottua toimituksesta saimme tilalle uuden, silloin terveyskeskuksen työterveyshuoltoa edustaneen työterveyslääkärin Kari Mölsän marraskuussa –88. Tammikuussa –93 joukkomme jälleen monipuolistui, kun saimme mukaan Jukka Uitin Tampereen Aluetyöterveyslaitokselta. Pentti Ristola erosi toimituksesta vuoden –94 lopussa ja Matti Ylikoski vuoden –96 lopussa. Molemmat "palvelivat" ansiokkaasti reippaasti yli 10 vuotta. Uusia tarvittiin "paikkaamaan" eronneita toimittajia ja numerosta I/97 mukaan tulivat Kristiina Toivola Turusta ja Juhani Seppänen Helsingistä.

Toimitusneuvostosta

Ensimmäinen toimitusneuvosto koostui kolmesta kokeneesta hallitusaktiivista eli sen muodostivat Antti Jokinen, Juhani Kaihilahti ja Matti Ylikoski. He olivat tehtävässään 10 vuotta eli puolet lehden nykyisestä iästä ja antoivat toimitukselle täyden työrauhan ja vapauden rakentaa käytännön työterveyslääkärivoimin mutta toimittajamielessä amatöörivoimin uutta "työterve yslääkärileimaista" lehteä käytännön työterveyslääkäreille. Heiltä sai kannustavaa palautetta, mikä lämmitti ja rohkaisi erityisesti alkuvuosina. Seuraavan toimitusneuvoston vuoden –93 alusta muodostivat Mari Antti-Poika, Tapio Ropponen, Timo Saaristo, Markku Seuri ja Ilkka Torstila. Vuonna –96 Tapio Ropponen erosi toimitusneuvostosta ja Pekka Nykänen ja Pentti Ristola tulivat toimitusneuvoston jäseniksi. Vuonna –97 Ilkka Torstila ja Markku Seuri erosivat toimitusneuvostosta ja Risto Rinta-Mänty liityi toimitusneuvostoon. Vuoden 2001 alusta toimitusneuvoston ovat muodostaneet Mari Antti-Poika, Pentti Keränen, Pirjo Manninen ja Olli A. Mäkinen.

Millaista toimitustyö oli näin jälkikäteen, viiden vuoden poissaolovuoden jälkeen, muisteltuna?

Aluksi adjektiiveja, jotka spontaanisti mieleen: haasteellista, jännittävää, hauskaa, kollegiaalista, luovaa, idearikasta, vilkasta, meluisaa, sikarinsavuista, kaoottista ainakin ajoittain päätoimittajalle, kiireistä.

Toimituksen kokoukset alkoivat yleensä iltapäivällä, useimmiten ravintolan kabinetissa. Kestivät yleensä 6-8 tuntia, joskus viikonloppukokouksen yhteydessä yhtäjaksoisesti jopa 11 tuntia. Aluksi mietimme, ideoimme teemaa, miniteemaa, yksittäisiä ajankohtaisia artikkeleita, niihin liittyviä poikkitieteellisiä kytköksiä, yleissivistäviä liittymäkohtia, jotain nuorille, uransa alussa oleville, erikoistuville ja jotain kokeneille konkareille. Aiheiden hiljalleen löydyttyä, mietimme, kuka parhaiten osaisi aiheesta kirjoittaa ja kuka kysyisi ja suostuttelisi kirjoittamaan. Tästä syntyi samalla kyseisen numeron tehtäväjako. Vuodesta –92 vuoteen –98 toimittajat hankkivat myös kaikki ilmoitukset, joten osa kokouksen ajasta käytettiin myös talous- ja ilmoitusasioihin. Toimituksen kokouksissa syntyi useimmiten vahva luovuuden, mahtavien ajatusketjujen virta, stimuloiva tunnelma, luja yhteenkuuluvaisuuden tunne, välillä hillitön, välillä hikinen talkootunnelma.

Kirkasotsaista työterveyslääkärin ammatti-identiteetin löytämisen ja vahvistamisen eteen työskenteleviä ja poikkitieteellisyyden esillä pitämistä. Muistan vieläkin toimituskunnan ammattiylpeyden ja ilon tunteen, kun ensimmäistä kertaa lehtemme kaikki irtonumerot ostettiin loppuun STLY:n toimistosta. Numero käsitteli työelämän psykologiaa melko laajasti sisältäen esim. artikkeleita soveltuvuuden arviointitestauksista.

Kokouksemme sisälsivät luovan, meluisan ja intensiivisen työskentelyn lisäksi kulinarismia ja joskus kulttuuriakin. Nämä elämykset sekä suuri yhteenkuuluvaisuuden tunne jäävät varmaankin kaikkien Työterveyslääkärilehden toimittajien mieliin vuosikausiksi, samoin kuin lämmin ja kannustava palaute jäsenkunnaltamme.

Aivan oma lukunsa muistikuvissa on alusta asti mukana olleella toimitussihteeritaittaja "Pepe" Eskolan joustavuudella, vaativan kokopäivätyön ohella lehden päätoimittajan oleminen vaati luonnollisesti iltaisin työskentelyä. Pepe oli valmis tulemaan työpaikalleni esimerkiksi klo 18 jälkeen tai kotiin vaikka klo 22 suunnittelemaan taittoa ja artikkelijärjestystä.

Päätoimittaja vaihtuu

Alkukesästä –98 lähes 15 vuotta palvelleena erosin päätoimittajan tehtävästä sopivasti lehden 15-vuotisjuhlien jälkeen. Numerosta 3/98 lähtien on päätoimittajan vastuuta kantanut ansiokkaasti Rea Lagerstedt. Uusiksi toimittajiksi hän valitsi alkuun Raija Kerättären Oulusta ja Risto Norosen Helsingistä. "Vanhoista" toimittajista jatkoivat Kari Mölsä, Martti Ollinen, Kristiina Toivola ja Jukka Uitti sekä toimitussihteerinä ja taittajana jatkoi Pentti Eskola. Vuoden 2001 alusta toimituskuntaan on liittynyt Teppo Toponen Turusta. Rea toimituskuntineen on jatkanut ja kehittänyt lehteämme erinomaisen hienosti. Ulkoasussa on nyt menossa neljäs uudistus ja lehti näyttää modernilta ja varteen otettavalta julkaisulta.

Työterveyslääkärikunnan ulkopuolelta kiinnostusta ja arvostusta

Jäsenlehtenä julkaisumme saa lähinnä vain STLY:n jäsenet jäsenetuna. Aika-ajoin joitain teemanumeroita ja STLY:n täyttäessä 40 ja 50 vuotta sekä lehden täyttäessä 10 ja 15 vuotta, on se lähetetty koko lääkärikunnalle tai suurimmalle osalle lääkärikuntaa. Kuitenkin yllättävän moni muun alan kollega ja erityisesti muita lääkärilehtiä tekevät kollegat ovat antaneet meille myönteistä palautetta.

Muutamia kertoja omalle kohdalleni on sattunut haastattelemaan tullut toimittaja, joka on saanut idean juttuunsa Työterveyslääkärilehdestä tai käyttää lehteämme tausta- ja asiatietojen lähteenä. Toimittaja on kantanut ko. numeron mukanaan haastattelutilanteeseen tietämättä, että haastateltava on tai on ollut ko. lehden päätoimittaja. Tällöin olen tuntenut melkoista ylpeyttä omasta amatöörilääkäritoimittajavoimin tehdystä lehdestämme.

Toivottavat tulevatkin toimitukset malttavat pitää lehtemme monipuolisena, virkeänä, ajankohtaisena, poikkitieteellisenä lehtenä, jossa ei ole tiukkapipoisuutta eikä ryppyotsaisuutta eivätkä lähtisi kilpailemaan tiedelehtien joukkoon, joita meillä on niin monia.

Eläköön ja kukoistakoon omaleimainen ja elinvoimainen, juuri 20 vuotta täyttävä ikioma Työterveyslääkärilehtemme.

Kirsti Pakkala, Emerituspäätoimittaja