Integroitu vaikuttavuus

Strategiasta toimintaan

Työterveyshuollon menestyksen avain piilee organisaation tavoitteiden, toimintaympäristön, voimavarojen ja yhteistyön mahdollisuuksien kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä ja hyödyntämisessä. Kaikille organisaatioille on yhteistä se, että ne ovat olemassa tiettyä perustehtävää varten. Työterveyshuollon oikeutus toteutuu, kun se tuottaa perustehtävänsä mukaisia palveluita omaan toimintaympäristöönsä. Tästä syystä kaikkien työterveyshuollon ammattilaisten tulisi tuntea toimintaympäristö mahdollisimman hyvin mahdollisuuksineen ja uhkineen.

Visio näyttää suunnan ja tulevaisuudenkuvan, sekä määrittää yrityksen avainhenkilöiden yhteisen näkemyksen toimialan, markkina- ja kilpailutilanteen, teknologian ja arvon luomisen mekanismien kehityksestä. Strategioiden avulla luodaan vision saavuttamiskeinot. Yrityksen strategia koostuu joukosta päätöksiä, valintoja ja toimenpiteitä, joiden kautta yritys pyrkii saavuttamaan päämääränsä. Strategiseen johtamiseen sisältyy myös dynaaminen näkökulma. Näkökulma kuvaa prosessia ja tekijöitä, joiden kautta uudistuminen tapahtuu. Uudistumisen läpivienti merkitsee konkreettisia toimenpiteitä ja keinoja, joiden avulla nykytilanteesta edetään vision mukaiseen tahtotilaan ja aikaansaadaan strategisten tavoitteiden mukaiset tulokset. Toimenpiteet koostuvat mm. erilaisista kehittämisprojekteista ja johtamisaloitteista. Työterveyshuollon tulee nähdä nämä strategiasta johdetut kehittämistehtävät ja osallistua niihin perustehtävän mukaisella ammattitaidolla. Tämä on mahdollista silloin, kun integroitumisen kautta tiedon saanti on riittävää ja luottamuksellinen vuorovaikutus on varmistettu.

Menestysmittariston avulla asetetaan tavoitteita ja määritellään keskeistä toimintaa kolmella alueella. Nämä alueet ovat asiakaskunto, tuloskunto ja sisäinen kunto. Balanced scorecard-mallista johdettua menestysmittaristoa käytetään johtamisen välineenä. Kyseinen ajattelu- ja toimintamalli sopii myös lähtökohdaksi arvioitaessa työterveyshuollon eri osa-alueiden toiminnan vaikuttavuutta, laatua ja merkitystä.

Sisäinen kunto

Työhyvinvointi on yksi keskeinen sisäisen kunnon osatekijä. Panostamalla työhyvinvointiin tuetaan yrityksen kehitystavoitteita pitkäjänteisesti sekä toteutetaan yhteiskuntavastuuta ja vastuullista henkilöstöpolitiikkaa. Työhyvinvointi on työn, työyhteisön ja yksilön ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus Monia työhyvinvoinnin osatekijöitä on kehitetty työelämässä, mutta ehkä vähimmälle huomiolle on jäänyt työssä tapahtuneiden muutosten haltuun ottaminen. Nyt käynnissä olevat muutokset työn sisällöissä ja osaamisvaatimuksissa ovat yhtä merkittäviä kuin tietotekniikan käyttöönotto aikanaan. Työtehtävien kokonaisvaltainen hoitaminen edellyttää työyhteisöiltä prosessien sujuvuutta ja saumatonta yhteistyötä työyksiköiden välillä. Jokaisella yksilöllä tulisi olla selkeä käsitys omasta roolistaan ja tehtävästään työtehtävien hoitamisessa sekä työn hallinnan tunne, joka saavutetaan vain oppimalla ja kehittämällä toimintaa yhdessä työyhteisöissä. Oppiminen toteutetaan käytännössä liian usein pelkkänä yksilöiden tietojen ja taitojen kehittämisenä koulutuksen keinoin.

Johdon ja työyhteisöjen tueksi tarvitaan menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla yhdessä oppiminen ja toiminnan kehittäminen on mahdollista normaalin arkityön ohessa. Työkyky valittiin työterveystutkimuksen näkökulmaksi 1970-luvun lopulla, kun ikääntyneiden työntekijöiden eläkkeelle siirtämiseksi haluttiin luoda osuvampia eläkkeelle siirtymisen perusteita. Nykykäsityksen mukaan työssä jaksamisen nähdään riippuvan ulkoisten ympäristötekijöiden ja yksilön sisäisten ominaisuuksien välisestä vuorovaikutuksesta. Kehittävä työntutkimus on yksi käyttökelpoinen kehittämisote, jota on sovellettu muun muassa organisaatioiden kehittämiseen, työssä oppimisen, innovaatioiden ja verkostojen tutkimukseen. Kehittävä työntutkimus perustuu toiminnan teoriaan, jonka näkökulmasta työtä tarkastellaan ihmisen vaikuttamisena ympäristöön. Tämä tarkoittaa sitä, että teorian lähtökohta on työn selittäminen toimintana.

Yksilön ja työn välistä yhteyttä voidaan nimittää yhteensopivuudeksi. Yhteensopivuus on sitä, miten merkityksellisenä ja haasteellisena yksilö kokee työnsä, miten hän pystyy hyödyntämään omaa osaamistaan ja kyvykkyyttään työssään ja miten hän kykenee saavuttamaan työlleen asetetut tavoitteet. Kyse on toisaalta myös siitä, miten työ sovitetaan yksilön tarpeisiin, edellytyksiin ja odotuksiin.

Työyhteisön ja yksilön välistä yhteyttä kuvaa yhteistyö. Toimivan yhteistyön edellytyksenä yksilön ja työyhteisön näkökulmasta on se, että työyhteisössä tehdään yhdessä työtä tehokkaasti erilaisia menetelmiä ja työkaluja hyödyntäen ja työyhteisössä toteutuu oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.

Työn ja työyhteisön välinen yhteys konkretisoituu prosesseissa. Tuloksellisten prosessien edellytyksenä on sujuvuus sekä kokonaisuuksien näkeminen, jota edellytetään erityisesti esimiehiltä. Kuitenkin myös työntekijän on hahmotettava oma roolinsa palveluprosessissa.

Henkilöstötutkimus on vakiintunut sisäisen kunnon mittariksi ja sen avulla tehtävä kehittäminen on merkittävä osa työhyvinvoinnin kehittämistä. Henkilöstötutkimuksen perusteella asetetaan keskeiset tavoitteet työkykyä ylläpitävälle toiminnalle ja ne konkretisoidaan keskeisiksi tekemisiksi. Toimenpiteet sisällytetään vuosisuunnitelmiin ja niiden toteutumista seurataan. Työterveyshuollon vaikuttavuus tulee esille merkittävästi, kun se omalla toiminnallaan on kehittämässä ja toimeenpanemassa työhyvinvointitoimintatapaa, joka on johdettu työpaikan strategiasta. Vuosittaiset tutkimukset puolestaan näyttävät , onko valituilla toimenpiteillä ja työkaluilla ollut vaikutusta ja myös, että vaikutus on ollut haluttuun suuntaan.

Asiakaskunto

Työterveyspalvelujen toiminnan arviointi perustuu keskeisesti asiakkaiden tarpeista ja odotuksista lähtevään toimintaan. Työterveyshuollon asiakkaita ovat yksittäisten työntekijöiden lisäksi yrityksen johto, työyhteisöt, työsuojelu, luottamusmiesorganisaatio, henkilöstö hallinto ja ympäröivä yhteiskunta. Toimivina mittareina vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan käyttää potilastyytyväisyys- ja asiakastyytyväisyysarvioita.

Työterveyshuolto on vastannut perinteisesti suomalaisessa yhteiskunnassa työssä käyvän väestön terveydenhoidosta. Omalääkärijärjestelmä on toteutunut työterveyshuollossa jo vuosikymmeniä. Väestövastuuperiaatteen tultua voimaan yhteiskuntamme terveydenhuollossa voidaan todeta, että useampien suomalaisten suurten ja keskisuurten yritysten työterveyshuolto vastaa työikäisen väestön terveydenhuollosta ja toimii väestövastuuperiaatteen mukaisesti. Lakisääteisen työterveyshuollon tavoitteista tuttu ennalta ehkäisevä ote yhdistettynä sairaanhoidon palveluksiin, työkyvyn- ja kuntoutusarviointeihin luovat mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen ja pitkäaikaiseen huolenpitoon henkilöstön terveydestä..

Työn, työolosuhteiden, työyhteisön ja johtamisen merkitys yksilöiden terveydelle on kiistaton. Näiden asioiden tunteminen on työterveyshuollon erikoisosaamista. Integroidulla työterveyshuollolla on oman aitiopaikkansa vuoksi hyvä mahdollisuus työhön liittyvien riskien varhaiseen havainnointiin ja työkyvyn kohdistuvien haittojen ennaltaehkäisyyn. Onnistuakseen tämä toiminta vaatii yksilöiden työkyvyn ja siinä tapahtuvien muutosten seurantaa ja asiantuntevaa arviointia. Tätä tietämystä on nimenomaan työterveyshuolloissa ja eniten sellaisissa työterveyshuolloissa, joissa henkilöiden terveydentilasta on itse annettujen sairaanhoitopalvelujen karttunutta kokemusta.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti työterveyshuollon tavoitteet ovat terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Tehtävän suorittaminen edellyttää kansanterveydellistä sairauksien ehkäisyä ja terveyden edistämistä, työhön ja työolosuhteisiin kohdistuvaa työnteon edellytysten kehittämistä sekä ennen kaikkea ihmisen, työn ja työyhteisön muodostaman kokonaisuuden ja vuorovaikutuksen ymmärtämistä ja kehittämistä.

Tuloskunto

Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisesti palvelujen vaikuttavuutta tulee voida mitata. Tämä puolestaan edellyttää, että toiminnan tavoitteet määritellään riittävän konkreettisesti, jotta niiden toteutumista voidaan mitata. Tavoitteellisesti laaditun toimintasuunnitelman mukaisten tehtäväasettelujen toteutuminen on arvioitavissa. Työhön, työolosuhteisiin taikka työyhteisöihin tehdyt toimenpide-ehdotukset ja niiden toteutuminen on raportoitavissa.

Kustannustehokkuutta voidaan vuositasolla seurata vertaamalla suoritteiden, kuten terveystarkastusten, sairaanhoitokäyntien, työpaikkaselvitysten ja työyhteisöihin kohdistuneiden interventioiden määrää toteutuneisiin kustannuksiin. Budjetin kautta työnantaja antaa myös ne kulloisetkin vuotuiset taloudelliset panostukset ja tällöin on tärkeää, että työterveyshuolto seuraa toimintaansa myös markkoina ja toimii annettujen raamien puitteissa. Integroidun työterveyshuollon tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton teko, vaan yrityksen tukeminen strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työterveyshuollon toiminta-ajatukseksi muodostuu tällöin lisäarvon tuottaminen menestyvän liiketoiminnan tukemiseksi toimimalla yhdessä yrityksen sisällä yksilön ja työympäristön asiantuntijana edistäen ja ylläpitäen terveyttä ha hyvää työkykyä aloitteellisesti ajanmukaisella ammattitaidolla.

Tapio Ropponen, johtava työterveyslääkäri, Osuuspankkikeskus, työterveyspalvelut