Huumausaineiden käytön selvittäminen työpaikoilla
Johdanto
Työministeriön asettaman Tietosuoja ja työntekijän valvonta –työryhmän esitys uudeksi laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä sisältää myös säännökset huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä. Koska esitys on kaikin osin yksimielinen ja koska huumausaineiden käyttöä koskevia säännöksiä on jo pitkään edellytetty, lain hyväksyminen esiteltävien säännösten osalta on erittäin todennäköistä. Tästä syystä on paikallaan jo nyt ottaa työpaikoilla ehdotus huomioon ainakin siten, ettei ehdotuksen vastaisia käytäntöjä noudateta.
Ehdotuksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu huumeeton työpaikka, jossa huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjen tietojen käsittelyoikeus perustuisi laissa säädettäviin työtehtäväperusteisiin käsittelyoikeuden edellytyksiin. Ehdotetuilla säännöksillä ei välittömästi puututtaisi työnhakijan tai työntekijän ruumiilliseen koskemattomuuteen. Sääntely ei myöskään vaikuttaisi työntekijän ja terveydenhuollon yksikköjen välisiin suhteisiin eikä potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin. Ehdotusten lähtökohtana on, että työnhakija tai työntekijä toimittaisi itse työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen.
Laissa säädettäisiin huumausainetestiä koskevasta todistuksesta, huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamisesta työhön otettaessa ja velvollisuudesta toimittaa huumausainetestiä koskeva todistus työsuhteen aikana, työnantajan tiedonantovelvollisuudesta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta, kustannuksista todistuksen hankkimisesta sekä suhteesta terveystarkastuksia koskeviin säännöksiin.
Jos työntekijöille tai työnhakijoille olisi tarkoitus tehdä laissa tarkoitettu huumausainetesti, työnantajalla olisi oltava myös kirjallinen huumausaineiden käytön ehkäisemistä koskeva ohjelma. Ohjelman tulisi sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt huumausaineiden käytön ehkäisemiseksi sekä tietoja käytettävissä olevista huumeongelmaisten hoitopaikoista ja hoitomuodoista. Siinä tulisi määritellä myös huumetestien tarpeellisuuden perusteet. Ohjelman olisi lisäksi sisällettävä menettelytavat siitä, miten mahdollisen positiivisen huumetestituloksen osalta annetaan tietoja työntekijälle käytettävissä olevista huumeongelmaisten hoitopaikoista ja hoitomuodoista. Ennen ohjelman hyväksymistä työnantaja on velvollinen käymään yhteistoimintamenettelyt.
Huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittely
Huumausainetestiä koskeva todistus
Ehdotukseen sisältyy yleinen säännös huumausainetestiä koskevaan todistukseen sisältyvien tietojen käsittelyoikeudesta sekä huumausainetestiä koskevan todistuksen määritelmästä. Sen mukaan työnantaja saisi käsitellä vain sellaisia työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja, jotka sisältyvät asianomaisen työnantajalle toimittamaan huumausainestestiä koskevaan todistukseen. Siten työntekijä aina itse harkitsisi ja päättäisi, toimittaako hän asiaa koskevan todistuksen.
Huumausaineiden käyttöä koskevat testitiedot ovat terveydentilaa koskevina henkilötietolain tarkoittamia arkaluonteisia tietoja. Niitä on käsiteltävä samalla tavalla kuin muita terveydentilaa koskevia tietoja. Tietoja saisivat käsitellä vain siihen nimetyt henkilöt, joilla on salassapitovelvollisuus. Ne olisi säilytettävä erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista ja lisäksi poistettava välittömästi sen jälkeen, kun niiden käsittelylle ei ole laissa säädettyä perustetta.
Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitettaisiin työnantajan osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratorion antamaa todistusta, josta ilmenee, että työntekijälle on tehty testi huumausainelaissa määritellyn huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko työntekijä käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Huumausainetestin määritelmä esitetään lisättäväksi myös työterveyshuoltolakiin. Todistus saisi sisältää vain selvityksen siitä, onko henkilö käyttänyt laissa tarkoitettua huumausainetta mutta ei muita arvioita.
Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työhön otettaessa
Lähtökohta. Ehdotetut säännökset eivät velvoita työnantajaa pyytämään työnhakijaa toimittamaan todistusta, vaikka säädetyt edellytykset täyttyisivätkin. Työnhakijalla ei myöskään olisi velvollisuutta todistuksen toimittamiseen. Työnantaja voisi kuitenkin jättää työhönottoharkinnassa ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei ole halukas toimittamaan todistusta työnantajalle silloin, kun pykälän edellytykset ovat olemassa.
Työnantajan olisi ilmoitettava työnhakijalle ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla olisi tarkoitus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla olisi tarkoitus velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus. Työnantaja olisi tiedonantovelvollinen työhönottotilanteessa vain siinä tapauksessa, että hänen tarkoituksenaan on käyttää oikeuttaan. Tavoitteena on turvata se, että työnhakija jo tehtävää hakiessaan on tietoinen velvollisuudesta.
Laissa määriteltäisiin kolme eri tilannetta, joissa työnantaja voisi edellyttää todistuksen toimittamista työhön otettaessa. Näistä kaksi koskee työhön ottamista ja yksi uuteen tehtävään siirtymistä. Työhön ottamisen osalta säänneltäisiin ensin yleinen oikeus edellyttää todistuksen toimittamista ja toiseksi sama oikeus eräissä erityistilanteissa.
Oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja kohdistuisi vain tehtävään valittuun henkilöön. Tämän lisäksi yleisen oikeuden mukaisessa tilanteessa olisi täytyttävä kaksi eri edellytysryhmää. Näistä ensimmäinen määrittelee työtehtävään valitulle tehtävän johdosta asetettavia vaatimuksia ja toinen niitä vaikutuksia, joita todennäköisesti syntyisi tehtävän hoitamisesta huumeen vaikutuksen alaisena tai huumeesta riippuvaisena. Erityistilanteessa todistuksen toimittaminen sidottaisiin edellistä konkreettisemmin määriteltyihin tehtäviin. Tietojen käsittelyn olisi lisäksi täytettävä kummassakin tapauksessa ehdotuksen mukainen tarpeellisuusvaatimus.
Huumausainetestiä koskevan todistuksen voisi toimittaa siis vain tehtävään valittu. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että valinta voitaisiin tehdä ehdollisena siihen asti, kunnes työtehtävään valittu on toimittanut todistuksen työnantajalle. Työnantaja voisi valita kulloiseenkin tilanteeseen sopivan menettelytavan. Työtehtävään valitun tulee kuitenkin tietää, mitä häneltä odotetaan ja mihin mennessä todistus olisi viimeistään toimitettava työnantajalle.
Kaikkien työntekijää koskevien tietojen käsittelyn on täytettävä ehdotettu tarpeellisuusvaatimus, josta ei voida edes sopia toisin. Oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja kohdistuu ylimalkaan vain sellaisiin työtehtäviin, joissa työnantaja ei voi muutoin estää huumausaineiden käytöstä aiheutuvaa vahingonvaaraa esimerkiksi antamalla tehtävien hoidon edellyttämää koulutusta tai ohjausta taikka toteuttamalla teknistä ja muuta valvontaa. Myös yhteistoimintamenettelyssä olisi käsiteltävä tehtäväkohtaisesti todistuksen merkittävien tietojen tarpeellisuus.
Ehdotuksessa olisi viittaus valtion virkamieslakiin sekä kunnallisista viranhaltijoista annettuun lakiin koskien huumausainetestitodistuksen toimittamisesta työnantajalle virkaan nimittämisen edellytyksenä. Ehdotus otettaisiin huomioon myös kyseisissä laeissa. Sen sijaan työsopimuslakiin ei esitetä muutoksia.
Yleinen oikeus. Huumausainetestiä koskevaa todistusta voidaan pyytää, jos työnhakijan olisi tarkoitus toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Luetellut vaatimukset ovat vaihtoehtoisia, joskin tietyssä työtehtävässä saatetaan samanaikaisesti edellyttää useampiakin vaatimuksia. Tarkkuutta ja hyvä reagointikykyä vaaditaan esimerkiksi työtehtäviin, joissa työntekijä itsenäisesti ja ilman muiden myötävaikutusta käyttää erityistä vaaraa aiheuttavia koneita ja laitteita. Luotettavuus ja itsenäinen harkintakyky ovat tarpeen esimerkiksi erilaisissa johtotehtävissä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa työntekijä vastaa omaisuudesta tai pääsee luottamuksellisiin tietoaineistoihin ja voi vaikuttaa niiden käsittelyyn.
Toiseksi lakiehdotus liittää tietojenkäsittelyn edellytykseksi ne vaikutukset, jotka voivat seurata työtehtävien hoitamisesta huumausaineiden vaikutusten alaisena tai huumeista riippuvaisena. Nämä edellytykset on lakiehdotuksessa lueteltu. Näiden säännösten avulla osoitettaisiin ne intressit, joiden suojaamistarkoituksessa työnantaja saa pyytää huumausainetestiä koskevan todistuksen tehtävään muutoin valitulta. Ehdotuksen mukaan suojattavia intressejä olisivat henki ja terveys, työ- ja liikenneturvallisuus, valtion turvallisuus, tietojen suoja ja tietoturvallisuus sekä niiden turvaamat yleiset edut, yksityisyyden suoja ja oikeusturva, ympäristöarvot sekä työnantajan liike- ja ammattisalaisuudet sekä muut omaisuusarvot.
Työnantaja saisi vastaanottaa ja käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja ensinnäkin silloin, jos työnhakijan on tarkoitus työskennellä tehtävissä, jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voisi vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta. Tehtäviä, joissa hengen tai terveyden vaarantuminen olisi mahdollista, voi olla esimerkiksi liikenneammateissa sekä terveydenhuollossa, palo- ja pelastustoimessa, teollisuudessa ja rakennuksilla.
Työnantajalla on kyseinen oikeus toiseksi silloin, jos tehtävien suorittaminen voi vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta. Tehtäviä, joissa nämä intressit voisivat vaarantua, voisi olla esimerkiksi poliisilla, rajavartiolaitoksessa ja muutoinkin armeijassa, jos momentin yleiset työtehtäviä koskevat edellytykset täyttyvät. Kolmantena suojeltavana intressinä olisi liikenneturvallisuus, jonka vaarantaminen ei aina välttämättä merkitse työntekijän itsensä tai toisten hengen tai terveyden vaarantamista.
Huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjen tietojen käsittelyoikeus työnhakutilanteessa ulottuisi neljänneksi sellaisiin tehtäviin, jotka voisivat lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä. Tällaisia tehtäviä voi olla esimerkiksi ydinvoimaloiden käyttöhenkilöstöllä, öljylaivoilla ja tehtaissa, jotka voivat aiheuttaa ympäristöä merkittävästi vahingoittavia päästöjä.
Viidenneksi kyseinen oikeus olisi olemassa tilanteissa, joissa työntekijä huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi vaarantaa työtehtävissä saatavien tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja siten aiheuttaa vahinkoa tai haittaa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille taikka vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa ja oikeuksia. Säännös tulisi sovellettavaksi ensisijaisesti työtehtävissä, joissa henkilöllä on laajat käyttövaltuudet tietojärjestelmissä.
Työnantajalla olisi oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja kuudenneksi silloin, jos työnhakijan on tarkoitus työskennellä tehtävissä, joissa toimiminen huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai huumeriippuvaisena voisi vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa. Tämän kohdan tarkoittamia tehtäviä kartoittaessaan työnantajan olisi erityisesti selvitettävä, olisiko hänellä käytettävissään muita keinoja, joilla hän voisi estää liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen vahingon riskiä.
Erityistilanneoikeus. Ehdotuksen mukaan työnantajalla olisi työnhakijan suostumukseen perustuva oikeus huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyyn myös tietyissä erityistilanteissa. Näissä työtehtävissä todistukseen merkittyjen tietojen käsittely perustuisi pääasiassa työntekijältä edellytettävään erityiseen henkilökohtaiseen luottamukseen.
Työnantaja voisi tällä perusteella käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja ensinnäkin silloin, jos työnhakijan olisi tarkoitus hoitaa tehtäviä, joissa edellytetään erityistä luottamusta ja joissa työskentely tapahtuu muualla kuin työnantajan valvomissa toimitiloissa ja joissa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi aiheuttaa työnantajan asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa tai vaarantaa tämän henkilökohtaista turvallisuutta. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi silloin, kun työntekijä työskentelee toisen kotona.
Työnantajalla olisi vastaava oikeus myös silloin, jos työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluisi alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa ja joihin ei tosiasiallisessa tilanteessa osallistu muita henkilöitä. Säännös rajaisi tilanteet vain sellaisiin, joissa työntekijä työskentelisi yksin.
Kolmanneksi työnantajalla olisi kyseinen oikeus, jos työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia lääkehuollon tehtäviä, joissa olisi itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin. Tällaisia tehtäviä voi olla esimerkiksi lääkevarastoissa, poliisilla, tullilla, apteekeissa ja sairaaloissa.
Muutostilanneoikeus. Työnantajalla olisi kolmanneksi oikeus käsitellä huumetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja, jos työntekijän työtehtävät muuttuisivat työsuhteen aikana siten, että hänen on tarkoitus toimia sellaisissa tehtävissä, jotka täyttävät edellä kerrotut edellytykset työnantajan oikeudesta käsitellä mainittuja tietoja. Kyse voi olla uusista painotuksista entisissä työtehtävissä taikka siirtymisestä kokonaan uusiin töihin. Työtehtäviään vaihtava työntekijä olisi samassa asemassa kuin työnhakija.
Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työsuhteen aikana
Lähtökohta. Työsuhteen aikana työnantaja voisi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä työnhakijaan verrattuna ankarammin edellytyksin. Laissa säänneltäisiin tältä osin kolme asiatilannetta: huumeiden vaikutuksen alaisena työskentely, huumeriippuvuus tietynlaisissa töissä sekä hoitoon sitoutuminen. Työntekijää koskevien tietojen käsittelyn on täytettävä tässäkin tapauksessa ehdotettu tarpeellisuusvaatimus.
Velvollisuus todistuksen toimittamiseen työsuhteen aikana ei tarkoita työntekijän huumeiden käytön testaamista fyysisesti pakottamalla. Tällainen on mahdollista vain pakkokeinolain mukaisissa tilanteissa. Todistuksen esittämisvelvollisuuden rikkomisesta työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat seuraamukset, kuten työ- tai virkasuhteen päättäminen tai varoitusmenettely, määräytyisivät työ- ja virkamiesoikeudellisin perustein kokonaisharkinnan pohjalta.
Huumeiden vaikutuksen alaisena työssä. Ehdotuksen mukaan työntekijä olisi velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen ensinnäkin silloin, kun on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumeiden vaikutuksen alaisena työssä. Tämä peruste todennäköisesti tulee käytännössä olemaan keskeinen, koska ehdotuksessa ei aseteta tältä osin tehtäväkohtaisia edellytyksiä.
Perusteltu epäily ei tarkoittaisi, että huumeiden käyttö olisi näytetty toteen, vaan se voisi perustua esimerkiksi työnantajan tekemiin havaintoihin työntekijän käyttäytymisestä tai työsuorituksesta, asiakkailta saatuun palautteeseen tai muihin tietolähteisiin, joita työnantaja pitää luotettavina. Tässä kohdin väärinarvioinnin riski voi olla melkoinen.
Huumeriippuvuutta ja tietynlaisia työtehtäviä. Työnantajan oikeus käsitellä huumausainetestitodistusta edellyttää toisen vaihtoehdon mukaan useiden kriteereiden täyttymistä. Tietojen käsittelyoikeus edellyttäisi ensinnäkin, että työnantajalla olisi perusteltu epäilys, että työntekijä on riippuvainen huumeista. Toiseksi työntekijän työtehtävien tulee edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja niiden suorittamisen huumeista riippuvaisena tulee joko vakavasti vaarantaa henkeä tai terveyttä tai aiheuttaa muuta jäljempänä kuvattua merkittävää vahinkoa. Tavoitteena olisi suojella samoja intressejä kuin työhönottotilanteessakin. Velvoite esittää huumausainetestiä koskeva todistus olisi kuitenkin kriteereiltään selvästi työhönottotilannetta ankarampi.
Työnantaja voisi velvoittaa työntekijän esittämään huumausainetestitodistuksen ensinnäkin sellaisissa työtehtävissä, joissa työskentely huumeista riippuvaisena vakavasti vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä tai työturvallisuutta, maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta taikka liikenneturvallisuutta. Lisäksi tämä olisi mahdollista tehtävissä, joissa työntekijä voi lisätä huomattavasti merkittävien ympäristövahinkojen riskiä taikka vakavasti vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja siten aiheuttaa vahinkoa tai haittaa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai loukata rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia.
Kyseinen oikeus koskisi myös työtehtäviä, joissa työskentely huumeista riippuvaisena vaarantaa taloudellisesti merkittävää liike- ja ammattisalaisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa, jos liike- tai ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää, sekä tehtäviä, joissa työskentely huumeriippuvaisena voi merkittävästi lisätä työnantajan hallussa olevien huumausainelaissa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.
Sitoutunut hoitoon. Työnantajalla olisi oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja kolmanneksi silloin, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Ehdotuksessa ei säännellä esimerkiksi työnantajan oikeutta saada hoitoa koskevia tietoja.
Kustannukset todistuksen hankkimisesta
Ehdotuksen mukaan työnantaja vastaisi sille toimitettujen huumausainetestiä koskevien todistusten hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Kustannukset korvattaisiin siten, kuin muutoinkin menetellään työhönoton yhteydessä aiheutuneita kustannuksia korvattaessa. Työnantaja vastaisi kuitenkin vain sellaisten todistusten kustannuksista, jotka työnhakija tai työntekijä toimittaa työnantajalle. Ellei työnantaja todistusta maksa, ei sitä voida pyytää tai vaatia työnhakijalta tai työntekijältä eikä todistuksen puuttumisella voisi olla minkäänlaisia vaikutuksia.
Huumausainetestien suorittamisesta aiheutuvia kustannuksia ei korvattaisi uuden lain mukaankaan työterveyshuollon kuluina. Jos työterveyshuollon palvelujen tuottaja osallistuu esimerkiksi huumeiden vastaisen ohjelman valmisteluun, kustannukset korvataan kuitenkin samalla tavalla kuin ne korvataan esimerkiksi osallistumisesta työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaan. Korvausten ulkopuolelle jäisivät siten testien suorittaminen, analysointi ja niiden perusteella tehtävien todistusten laadinta.
Arviointia
Työryhmä esitti ehdotuksensa yksimielisesti. Työnantajajärjestöjen edustajatkin hyväksyivät ehdotukset myös huumausainetestien osalta, vaikka samat edustajat ovat esittäneet jo nykyisen oikeustilan perusteella työnantajalle ehdotusta pidemmälle meneviä oikeudellisia keinoja suojautua huumausaineita käyttävää työntekijää vastaan. Tiettävästi myös työnantajia on koulutettu ottamaan käyttöön kyseisiä keinoja. Jos näin todella on tehty, palaaminen nyt ehdotettuun järjestelmään voi olla monelle työnantajalle vaikeaa ja aikaisempi käytäntö voi jopa johtaa loukattujen toimesta oikeudellisiin vaateisiin.
Työryhmän ehdotus ottaa huomioon työnhakijan ja työntekijän perusoikeudet. Keskeinen tulos tästä on se, että ehdotus ei salli työsuhteessa olevien luopuvan sopimuksella perusoikeudestaan. Laissa asetettaisiin edellytykset työntekijän velvollisuudelle esittää huumausainetestitodistus. Työnhakijoiden osalta menettely perustuisi vuorostaan siihen perustuslain näkökulmasta ongelmattomaan sääntelyyn, että ehdollisesti valittu itse toimittaa kyseisen todistuksen harkintansa mukaan. Tässäkin tilanteessa laissa asetettaisiin edellytyksiä työnantajan pyynnölle. Molempia asiatilanteita koskevien säännösten rikkominen on ehdotuksen mukaan rangaistavaa.
Yleisvaikutelma ehdotuksesta on se, että huumausainetestitodistuksen toimittaminen on säännelty tiukasti. Vaikka tavoitteena on huumeeton työympäristö, lakiehdotus ei lähde siitä, että työnantaja voisi pelkästään tässä tarkoituksessa edellyttää toimitettavaksi kyseisen todistuksen. Varsinkin työsuhteen aikana tapahtuva todistuksen toimittamisvelvollisuus on säännelty työnantajan kannalta melko ankarasti. Mahdollisesti edellytyksen, työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä, on ajateltu turvaavan työnantajaa riittävästi. Mikäli sen sijaan lähtökohtana on perusteltu epäily työntekijän huumeriippuvuudesta, edellytykset ovat lisäksi tehtäväsidonnaiset ja huomattavasti ensimmäistä kohtaa tiukemmat.
Työhön ottamisen yhteydessä kriteerit huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamiselle jakaantuvat kahteen tilanteeseen. Ensimmäisessä tapauksessa työtehtävän tulee edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja lisäksi sen suorittamisesta huumeiden vaikutuksen alaisena tulee aiheutua laissa tarkoitettuja vaaratilanteita. Toisena asiatilanteena on määritelty kolme tietynlaista työtehtävää. Säännös on siis kirjoitettu siten, että siinä on ensin määritelty eräänlainen yleinen oikeus ja sitten kolme erityistilannetta. Työnantajien saattaa olla käytännössä vaikea soveltaa näin kirjoitettua säännöstä.
Vaikka ehdotus on tarkastelluilta osin yksityiskohtainen, siihen sisältyy silti tulkinnanvaraisuutta. Esimerkiksi niitä tehtäviä, joissa huumausainetestiä koskeva todistus voidaan edellyttää, ei edes voida luetella. Työpaikkakohtaisestikin asian selvittäminen voi synnyttää työnantajan ja henkilöstön välisiä erimielisyyksiä. Tästä syystä asiassa käytävät yhteistoimintaneuvottelut ovat keskeisiä. Viime aikoina yhteistoimintaneuvottelujen merkitystä on lähinnä irtisanomisten ja lomautusten yhteydessä palkansaajajärjestöjen edustajien toimesta kritisoitu. Nyt kuitenkin näihin neuvotteluihin jälleen kerran perustellusti turvaudutaan ja myös uskotaan. Vaikea onkin lähteä siitä, että kyseisiä neuvotteluja ei tarvitsisi käydä huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamisen osalta. Kyseisillä neuvotteluilla ei kuitenkaan voida poiketa laista.
Työryhmän mietinnössä ei käsitellä sitä, onko työmarkkinajärjestöillä oikeus sopia huumausainetestaamisesta ja todistuksen toimittamisesta työ- ja virkaehtosopimuksin. Esimerkiksi Ruotsissa on näin tehty. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä on kuitenkin pakottavaa oikeutta eikä siinä ole annettu työmarkkinajärjestöille oikeutta sopia toisin. Koska säännökset jättävät tulkinnanvaraa, järjestöillä voi olla intressiä sopia lain soveltamisesta oman sopimuskentän piirissä.
Työterveyshuolto on uuden ehdotuksen mukaankin keskeisessä asemassa pyrittäessä huumeiden käytön ennalta ehkäisemiseen sekä käytöstä aiheutuvien haittojen poistamiseen ja rajoittamiseen. Mikäli työssä olevan kohdalla saadaan positiivinen testitulos, asian kokonaisarviointi edellyttää työnantajan, henkilöstön edustajien ja työterveyshuollon yhteistyötä. Myös huumeiden vastainen ohjelma edellyttää erityistä työterveyshuollon panosta.
Erityinen ongelma huumausaineiden käytön selvittämisen yhteydessäkin on se, että laki edellyttää ensin muiden keinojen käyttämistä ennen turvautumista testiä koskevan todistuksen toimittamiseen. Varsinkin siltä osin, kuin todistuksen toimittaminen on säännelty tehtäväkohtaisesti, voi olla laajasti mahdollista käyttää ensin muita keinoja (esim. teknistä valvontaa). Työnantajan tulee aina käyttää vähiten työntekijän yksityisyyttä loukkaavia toimenpiteitä.
Huumausainetestaaminen synnyttää käytännössä vaikeita kysymyksiä myös säännösten rikkomisen seuraamusten ja itse käytön seuraamusten osalta. Huumeeton työyhteisö edellyttää tavoitteena korkeimman johdon merkittävää mukanaoloa ja panostusta. Tätä toimintaa ei voida jättää esimerkiksi esimiesten tehtäväksi. Muutenkin työnantajan edustajien ja esimiesten asema on sekä lain toteuttamisen että sen rikkomisen yhteydessä osittain epäselvä kysymys.
Huumausaineiden käytöstä kiinni jääneen osalta on mahdollista noudattaa erilaisia käytäntöjä. Näitä ovat esimerkiksi hoitoonohjaus, varoitus, palvelussuhteen päättäminen jne. Nämä asiat tulee työpaikoilla harkita yleisellä tasolla käsiteltäessä huumausaineiden käytön ehkäisemistä koskevaa ohjelmaa ja muutenkin yhteistoimintamenettelyssä arvioitaessa niitä tehtäviä, joissa todistuksen toimittamista voidaan vaatia. Viime kädessä työntekijää koskevien seuraamusten määrääminen on työnantajan päätösvallassa. Koska Suomessa tällaisia tilanteita ei juurikaan ole ollut työpaikoilla, myöskään kokemuksia asiasta ei ole. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia työnantajan harkintakyvylle. Työnantajan onnistuminen harkinnassaan voidaan arvioida viime kädessä tuomioistuimissa.