Kvantitatiivinen menetelmä mikrobialtistumisen arviointiin

Biologiset tekijät aiheuttavat ammattitauteja

Biologisista tekijöistä eläinepiteelit, jauhot, viljat ja rehut sekä homesienet ja punkit ovat merkittäviä työperäisten hengitystieallergioiden aiheuttajia erityisesti maataloudessa, joka työllistää Suomessa hieman yli satatuhatta henkilöä. Homesienet aiheuttavat maanviljelijöille mm. astmaa ja homepölykeuhkoa. Tuotantosuunnan mukaan maataloudessa voidaan altistua myös esimerkiksi kanapölylle tai viljeltävien sienten itiöille.

Kuva 1. Maatalouden hengitystieallergiat vuosina 1999-2001.

Sekä biologisten tekijöiden aiheuttamien ammattitautien että työperäisten hengitystie-allergioiden määrä maataloudessa viime vuosien ajalta osoittaa laskevaa suuntaa. Tähän ovat vaikuttaneet monet tekijät kuten rehujen korjuu- ja säilöntämenetelmien kehittyminen, työolojen parantuminen, hengityssuojainten käytön lisääntyminen ja hyvät sadonkorjuusäät. Homealtistumista maataloudessa esiintyy kuitenkin edelleen rehujen, kuivikkeiden tai biopolttoaineiden (esim. hakkeen) käytön yhteydessä. Homeille voi altistua myös kaatopaikoilla, sahoilla, jätevedenpuhdistamoilla, kasvihuoneissa ja kompostien käsittelyssä sekä toimialasta riippumatta kosteusvaurioituneessa rakennuksessa.

Vasta-ainemääritykset altistumisen ja herkistymisen arviointiin

Työntekijöiden homepöly-, lintu- ja sienialtistumista voidaan arvioida verinäytteistä tehtävillä IgG-vasta-ainemäärityksillä. IgG-luokan vasta-aineiden esiintyminen on merkki elimistön normaalista immunologisesta vasteesta kyseiselle antigeenille. Kuitenkin suurentuneet IgG-pitoisuudet viittaavat voimakkaaseen homepöly-, lintu- tai sienialtistumiseen, joka voi olla terveysriski. Altistumisaste voidaan määrittää kvantitatiivisesti, ja tulokset ilmoitetaan pitoisuutena IgG mg/l. Menenetelmäkalibrointi tehdään analyyseissä WHO:n vertailumateriaalin mukaan (Kuva). Esimerkiksi jos absorbanssi on 0,34, niin seerumilaimennoksessa 1:100 pitoisuus on 0,1 mg/l. Joten seerumin IgG-pitoisuus on 10 mg/l. Jokaiseen analyysiin sisältyy myös sisäinen laaduntarkkailu (positiivinen kontrolli) ja osallistumme laboratorion välisiin vertailumittauksiin.

Alkutarkastuksen yhteydessä on syytä ottaa verinäyte lähtövasta-ainetasojen määrittämiseksi. Jatkossa vasta-ainemäärityksiä on syytä tehdä määräaikaistarkastuksissa tai jos henkilöllä esiintyy oireita, joiden syyksi on aihetta epäillä altistumista homeille tai muille biologisille öpölyille. Vasta-aineiden seuranta määrävälein auttaa arvioimaan työympäristössä tapahtuneiden muutosten vaikutusta biologisille tekijöille altistumiseen. Saman työpaikan työntekijöiden vasta-aineprofiilien samankaltaisuus viittaa yhteiseen altistumisympäristöön.

Kuopion aluetyöterveyslaitoksessa on käytössä altistusympäristön mukaan seitsemän erilaista mikrobipaneelia, jotka sisältävät 44 eri mikrobia. Käytössä on lisäksi on sieni- ja lintupaneeli.

Seuraavassa taulukossa on esitetty uusi antigeeni/paneelivalikoimamme, joka on päivitetty vastaamaan tämänhetkistä tietoa altistumistilanteesta.

Menetelmäkalibroinnissa käytetään WHO:n IgG-standardiseerumia.

Herkistymistä voivat aiheuttaa home-, bakteeri-, lintu- tai sieni-antigeenit, joita kohtaan muodostuneita IgE-luokan vasta-aineita tutkimme herkistetyllä ELISA-menetelmällä. Tuloksena ilmoitetaan vasta-ainepitoisuus IgE kU/l sekä sitä vastaava allergialuokka.

Olemme määrittäneet suomalaisesta väestöotoksesta jokaiselle mikrobille ja antigeenille oman raja-arvon, jonka alapuolelle jää 90 % terveestä väestöstä (90 % persentiili). Nämä viitearvot helpottavat eri henkilöistä tai samasta henkilöstä eri aikoina tehtyjen tulosten vertailtavuutta ja tulosten tulkinta tulee luotettavammaksi. Oheisessa taulukossa on nähtävissä omassa tutkimuksessamme määritettyjä viitearvoja maatalouspaneelin mikrobeille.

Tulosten perusteella voidaan usein antaa suosituksia altistumisen vähentämisestä ja oikeasta suojautumisesta.