Potilaan lähete Työterveyslaitokselle –muistilista
Lähetteen laatu ja riittävät tiedot korostuvat erityisesti, kun potilas lähetetään ammattitautiepäilyn takia Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolle. Työterveyslaitos pyytää nimittäin asianomaiselta tapaturmavakuutusyhtiöltä maksusitoumuksen ennen kuin potilas kutsutaan tutkimuksiin Helsinkiin. Vastaavaa maksusitoumusta ei tällä hetkellä tarvita tutkittaessa potilaita aluelaitosten/ yliopistollisten keskussairaaloiden työlääketieteen poliklinikoilla. Yleensä onkin syytä lähettää työperäisen sairauden tai ammattitaudin epäily ensin em. alueelliseen tutkimuspaikkaan, kun se on mahdollista ja mielekästä. Tutkimuspaikoissa kertyvä tieto eli riittävät altistumis- ja oiretiedot ovat tärkeitä arvioitaessa, onko kyseessä ammattitautiepäily ja ovatko lisätutkimukset työlääketieteen osastolla perustellut. Muutoinkin hyvät tiedot jouduttavat potilaan tutkimuksia. Asian käsittelyä voidaan jouduttaa myös laatimalla lähete E-lausuntomuotoon ja toimittamalla siitä yksi kappale suoraan vakuutusyhtiölle. Ohessa on muistilista eräistä keskeisistä lähetetiedoista.
1. Perustiedot
- Työnantajan ja tapaturmavakuutusyhtiön nimi
- Potilaan ammatti
- Potilaan tilanne lähetettä kirjoitettaessa: työssä, sairauslomalla, eläkkeellä, työttömönä, ammattikoulutuksessa
2. Altistumistiedot
Kuvaa kattavasti ja mahdollisimman tarkoin:
- mille tekijöille työntekijä on altistunut tai altistuu
- miten tiheästi, kauanko kerrallaan, aineiden käyttömäärä (esim. montako litraa l/viikko tiettyä maalia)
- kemikaaleille altistuttaessa aineiden koostumustiedot (käyttöturvatiedotteet)
- työhygieenisten mittausten tulokset
- mahdollisten biologisten altistumismittausten tulokset (mutta: ns. homevasta-ainepaneelit eivät yleensä ole hyödyllisiä)
- työpaikkaselvitysraportti on usein hyödyllistä liittää mukaan
- ns. kosteusvaurio-oireissa on objektiivisilla altistumistiedoilla aivan keskeinen merkitys: rakenteiden mikrobianalyysit tai ellei tällaisia ole tehty, rakennusteknisen katselmuksen tms. pöytäkirjat liitteeksi.
3. Työhön liittyvän oireiston kuvaus
- oireiden alkuvaiheet: missä työpaikassa
- mihin työpisteeseen, tehtävään tai altisteisiin oireet liittyvät
- oireiden käyttäytyminen vapaa-ajalla, lomilla; hoitojen vaikutus niihin
- mikä oireista on subjektiivisesti hankalin
- voiko omasta mielestään jatkaa tässä työssä
4. Suoritetut tutkimukset
Riittäviä perustutkimuksia ovat tavanomaiset avoterveydenhuollon tutkimusmenetelmät, kuten NSO- ja thorax-rtg, tavanomaiset laboratoriokokeet ja tavanomaiset allergiavasta-ainetutkimukset tarvittaessa.
Astmaepäilyissä spirometria (ja mielellään bronkodilaatiokoe) kuuluu perustutkimuksiin, ja erityisesti työpaikka-PEF-seuranta. Hyvin suoritettuna se antaa kallisarvoista tietoa oireen työhön liittymisestä. Se kannattaa tehdä heti, kun epäily työperäisestä alahengitystieoireesta herää, koska myöhemmin oireen pahennuttua potilas on voinut siirtyä jo pois työstä. Työpaikka-PEF-ohje on löydettävissä esim. TTL:n www-sivuilla (http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Tyoterveyshuolto/Tyohon+liittyva+astma/).
Jos ns. kosteusvauriotyöpaikan työntekijällä on lämpöilyä, on syytä suorittaa huolellista lämpöseurantaa muutaman viikon ajan, jotta tilanne tulisi jotenkin dokumentoiduksi.
Alueellisten työlääketieteen poliklinikoiden lääkärit, työlääketieteen osaston erikoislääkärit mm. allekirjoittanut vastaavat mielellään lähettämistä koskeviin kysymyksiin.
Työterveyslaitos
Olli Tiitola