Työterveyslääkäri

Ajankohtaista tietoa työaikaisesta ruokailusta

Työterveyslääkäri
2004;(1):
Susanna Raulio

Joukkoruokailulla on Suomessa tärkeä merkitys, sillä henkilöstöravintolassa syöty ateria on monille päivän ainoa lämmin ateria. Vaikka joukkoruokailun merkitys suomalaisten ravitsemuksessa on laajasti tunnustettu, Suomesta puuttuu sitä koskeva järjestelmällinen arviointi. Sydänliiton kokoama asiantuntijaryhmä teki vuonna 2001 ehdotuksen joukkoruokailun seurantajärjestelmästä ja ehdotuksen perusteella joukkoruokailun seurannan valmistelua päätettiin jatkaa mm. ns. Ruokailijaryhmässä (Kristiina Mukala Työterveyslaitos, Marja-Leena Ovaskainen, Marjaana Lahti-Koski ja Ritva Prättälä, Kansanterveyslaitos). Ryhmän ohjauksessa tehtiin Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä selvitys, jonka tavoitteena oli tuottaa ruokailijan käyttäytymistä koskevaa tietoa suunnitteilla olevaa joukkoruokailun seurantajärjestelmää varten.

Monipuoliset seuranta-aineistot

Selvitykseen valittiin mahdollisimman hyvin suomalaista väestöä edustavat seurantatutkimusaineistot. Jokaisessa aineistossa tuli olla ainakin yksi työpaikkaruokailua koskeva kysymys. Valintakriteereinä pidettiin tutkimuksen toistuvuutta sekä mahdollisuutta muokata ja täydentää tutkimuksen kysymyksiä siten, että ne tulevaisuudessa palvelisivat joukkoruokailun seurantajärjestelmää mahdollisimman hyvin. Näiden kriteerien perusteella päädyttiin seuraaviin aineistoihin: Kansanterveyslaitoksen "Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys" -tutkimukset, Työterveyslaitoksen "Työ ja Terveys Suomessa" -tutkimukset sekä Kansanterveyslaitoksen FINRISKI- ja Finravinto-tutkimukset.

Nuoret syövät ahkerasti henkilöstöravintolassa

Suuri osa (30–50 %) työssäkäyvistä tai opiskelevista suomalaisista söi työpäivän aikaisen lounaan henkilöstöravintolassa. Nuoret (15–24-vuotiaat) söivät henkilöstöravintolassa muita yleisemmin. Naisten ja miesten välillä ei missään ikäryhmässä ollut suuria eroja henkilöstöravintolan käytössä, mutta muissa ravintoloissa miehet kävivät selvästi naisia useammin. Naisista 40 % söi lounasaikaan eväitä. Korkeammin koulutetut ja pääkaupunkiseudulla asuvat nauttivat useammin henkilöstöravintolan palveluista kuin matalammin koulutetut ja muualla maassa asuvat.

Suurten työpaikkojen työntekijät suosivat henkilöstöravintolaa

Tiede-, taide-, terveys-, hallinto- ja toimistotyötä tekevät söivät henkilöstöravintolassa huomattavan usein, kun taas kuljetus- ja teollisuus- sekä kauppa- ja palvelualoilla henkilöstöravintolassa käytiin selvästi harvemmin. Työpaikan koolla oli merkittävä vaikutus henkilöstöravintolan käyttöön; yli sata henkeä työllistävissä yrityksissä erityisesti miehet söivät useammin henkilöstöravintolassa kuin sitä pienemmillä työpaikoilla. Fyysisesti rasittavaa työtä tekevät miehet söivät harvemmin henkilöstöravintolassa kuin kevyttä työtä tekevät, mutta naisilla työn raskaus ei vaikuttanut lounaspaikan valintaan yhtä selkeästi. Eväiden syönti oli miehillä yleistä vain raskasta työtä tekevillä, kun taas naisilla eväät olivat yleisin lounas kaikissa ryhmissä. Työn henkinen vaativuus puolestaan oli yhteydessä henkilöstöravintolan käyttöön ja vastaavasti eväiden syönti väheni työn henkisen rasittavuuden kasvaessa.

Henkilöstöravintolassa valitaan suositeltavaa ruokaa

Henkilöstöravintolassa lounaansa syövät valitsivat koulutuksesta, iästä ja asuinpaikasta riippumatta tavallista useammin vihanneksia sekä kalaa. Myös keitetyn perunan syöminen oli todennäköisempää henkilöstöravintolassa syövillä kuin muilla. Hedelmä- ja marjaruokia sekä salaatteja ja kasvisruokia käytettiin niin ikään yleisemmin henkilöstöravintolassa kuin muualla. Sen sijaan mm. makeita virvoitusjuomia ja pizzaa syötiin henkilöstöravintolassa vähemmän kuin muissa lounaspaikoissa.

Henkilöstöravintolan suosiossa ei ole tapahtunut muutoksia vuosina 1979–2001

Henkilöstöravintoloiden suosio on pysynyt verrattain tasaisena työssäkäyvien keskuudessa parin viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Ainoastaan nuoremmassa ikäryhmässä tapahtui 1990-luvun laman aikana henkilöstöravintoloiden käytön lisääntyminen, muuten käyttö on ollut tasaista.

Kaikilla oltava mahdollisuus henkilöstöravintolan käyttöön

Henkilöstöravintolaa käytetään, jos se on saatavilla ja kohtuuhintainen. Kaikille työntekijöille on turvattava mahdollisuus kohtuuhintaisen henkilöstöravintolan tai muun laadukkaan ruokapalvelun käyttöön ja henkilöstöravintoloiden saatavuudesta parantamisesta herätettävä keskustelua niin ravitsemus- ja työterveysasiointijoiden kuin työmarkkinaosapuoltenkin välillä. Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä yrityksen johdon on kannustettava työntekijöitä henkilöstöravintolan käyttöön.

Susanna Raulio, tutkija, Kansanterveyslaitos

Kirjallisuutta

  1. Raulio S, Mukala K, Ovaskainen M-L, Lahti-Koski M, Sirén M, Prättälä R. Työaikainen ruokailu Suomessa. Kolmen valtakunnallisen seurantatutkimuksen tuloksia. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2004 (PDF). URL: http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/julkaisusarjat/kansanterveyslaitoksen_julkaisuja_b/