Äänihäiriöiden korvaaminen ammattitautina

Ammattitaudin käsite

Ammattitautilain 1343/88 mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työ- tai virkasuhteessa tai maatalousyrittäjänä suoritetussa työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Monet sairaudet voivat olla työperäisiä, jolloin sairauden ilmenemiseen vaikuttaviin syihin työllä on joku osuus. Mikäli työn osuus sairauden aiheuttajana jää alle puoleen, ei kyseessä ole ammattitautilain mukaan korvattava sairaus.

Ammattitautidiagnoosi edellyttää, että 1) kyseisen tekijän on osoitettu voivan aiheuttaa taudin ja 2) kyseinen tekijä on aiheuttanut taudin nimenomaan tutkittavalle henkilölle ns. kaksiportainen syy-seuraussuhde.

Ensimmäinen edellytys tulee osoittaa tieteellisin tutkimusmenetelmin. Tämä tarkoittaa joko sitä, että altisteen ja sairauden syysuhde on tieteellisessä kirjallisuudessa yleisesti tunnettu kuten esimerkiksi asbestin ja asbestoosin välinen yhteys tai sitä, että allerginen sairaus on syntynyt yleisen tunnetun allergisoivan mekanismin välityksellä, jolloin aiheuttajana voi olla myös aine, jonka ei ole aikaisemmin tiedetty aiheuttavan ammattitautia.

Ammattitautiasetuksessa 1347/88 on lueteltu tekijät (altisteet) ja sairaudet, joissa syy-yhteyden katsotaan olevan olemassa, jos mainittua tekijää on ollut työssä siinä määrin, että se voi pääasiallisesti aiheuttaa sairauden. Ellei epäillyn ammattitaudin aiheuttajaa ole mainittu asetuksessa, on osoitettava, että tekijä yleensä voi aiheuttaa sairauden.

Yksilötasolla ammattitautidiagnoosi perustuu 1) ajallisesti ja määrällisesti riittävän altistumisen osoittamiseen, 2) altistumiseen sopivan taudinkuvan toteamiseen ja 3) muiden mahdollisten syiden poissulkemiseen.

Voiko äänihäiriö olla ammattitauti?

Äänihäiriö sellaisenaan ei ole sairaus, jonka voisi korvata ammattitautina. Ammattitautilaissa ja -asetuksessa ei ole mainittu yhtään sellaista tekijää tai sairautta, jonka perusteella äänihäiriönä ilmenevät sairaudet voitaisiin korvata tunnetun ja yleisesti hyväksytyn syy-seuraussuhteen perusteella.

Äänihäiriön aiheuttava syy tai tauti voi olla työperäinen, mutta kurkunpään sairaus voi olla ammattitauti vain jos edellä mainittu kaksiportainen syy-suhde työn altisteen ja todetun taudin välillä on osoitettu. Seuraavassa käsittelen yksityiskohtaisemmin toksista ja allergista kurkunpääntulehdusta ja äänihuulien rasittumista sekä äänihuulikyhmyjä, joita yleisimmin epäillään ammattitaudeiksi.

Toksinen kurkunpäätulehdus

On olemassa vain vähän tutkimuksia, joissa altistuminen kemiallisille yhdisteille olisi liitetty kurkunpääntulehduksiin sellaisissa pitoisuuksissa, joita suomalaisilla työpaikoilla tavataan.

Esitetyissä korvaushakemuksissa oireet kuitenkin usein liittyvät työhön. Harvoin on kuitenkaan osoitettu että yksittäinen tekijä olisi voinut aiheuttaa taudin eikä muiden mahdollisten aiheuttajien poissulkua ole selvitetty. Kurkunpäätulehdus on todennäköisesti monien syiden seurausta. Miksei työssä paheneva oireilua voisi korvata ammattitautina, voimmehan korvata keittiötyöntekijän tai kampaajan toksisen ihottuman aiheuttajana märkätyö, elintarvikkeet ja kemikaalit ilman spesifin syyn tarkempaa osoittamista?

Koska tapaukset ovat satunnaisia ja ilmenevät aloilla, joissa sairauksia ilmoitetaan vähän, herää herkästi epäily siitä, että pääasiallinen aiheuttaja olisi sittenkin työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai työn ulkopuolisiin tekijöihin liittyvä seikka. Puuttuu myös sellainen yleinen konsensus, joka mielestäni vallitsee toksisen ihottuman korvaamisesta ammattitautina - edellyttäen tietenkin, että yksilötason erotusdiagnostiikka on huolellisesti tehty.

Jos kurkunpäätulehdusta epäillään ammattitaudiksi, työterveyshuollon tulisi ensin kartoittaa mahdolliset taudin aiheuttajat ja seurata oireiden sekä löydösten liittymistä työhön ainakin ajallisesti. Kurkunpäätulehduksen tarkempi diagnoosi edellyttää erikoislääkärin tutkimusta ja ammattitautidiagnoosien teko tulee keskittää yliopistosairaaloihin ja Työterveyslaitokselle.

Allerginen kurkunpäätulehdus

Jos kyseessä on todennäköinen ammattitauti, aiheuttaja löytyy yleisen tiedon perusteella tai voidaan muuten osoittaa. Yksilötason diagnoosi perustuu taudinkuvaan, löydöksiin ja altistustutkimuksin. Erityisissä tapauksissa ammattitautidiagnoosi voidaan tehdä ilman spesifejä altistustutkimuksia, jos aiheuttaja on tunnettu allergeeni, yliherkkyys on osoitettu ja erikoislääkärin tutkimuksissa on työpaikka-altistuksessa osoitettu löydösten liittyvän selvästi vain työhön.

Aänihuulikyhmyt, äänihuulien rasitus

Joistakin fysikaalisen tekijän aiheuttamista rasitussairauksista on säädetty erikseen ammattitautilain 4 a §:ssä (jännetupentulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä). Lain 4 a §:n sairaudet ovat myös monisyisiä ja monissa tapauksissa työn pääasiallinen osuus voi jäädä epävarmaksi. Näissä sairauksissa korvattavuus ammattitautina perustuukin vakuutuslääketieteellisen arvion lisäksi noudatettuun korvauskäytäntöön, jota valitusasteen ratkaisut päivittävät.

Äänihuulikyhmyt ja äänihuulien liiallinen rasittuminen työn fysikaalisista tekijöistä aiheutuneena on ongelmallinen ratkaistava syysuhdetta pohdittaessa yksilötasolla. Vaikka äänihuulikyhmyjä tiedetään esiintyvän runsaasti puhuvilla enemmän, ei yksilötasolla ole mielestäni helppoa osoittaa, että puhuminen työssä tavanomaisissa olosuhteissa olisi taudin pääasiallinen syy ja työn fysikaalisesta tekijästä (mistä?) aiheutunut.

Voimakasta äänenkäyttöä vaativissa töissä paljon puhuvilla on todettu äänihäiriöitä, joiden merkittävänä syynä voivat olla työolosuhteet, puhuminen melussa ja huonossa ääniympäristössä. Tutkimustiedon lisääntyessä voidaan mahdollisesti löytää sellaiset raja-arvot työolosuhteille, joiden ylittyminen saattaa aiheuttaa kurkunpäätulehduksen suurelle joukolle altistuneita. Tällä hetkellä epäiltäessä kurkunpään sairautta ammattitaudiksi tulisi aina yksilötapauksissa osoittaa ja perustella mitä työn tekijää (fysikaalista) epäillään aiheuttajaksi, tehdyt työolosuhdeselvitykset, yleinen tutkimustieto sairauden liittymisestä työn altisteisiin ja yksilötason diagnostiset tiedot.

Yhteenveto

Äänihäiriöitä aiheuttavien sairauksien korvaamisesta ammattitautina ei voida esittää selkeätä korvauskäytäntöä. Ongelmat liittyvät äänihäiriöiden luonteeseen, yleisen tason tutkimustiedon vähäisyyteen ja erotusdiagnostiikan vaikeuksiin. Myöskään valitusasteen päätöksistä ei voi johtaa ohjeita yhtenäiseksi korvauskäytännöksi.

Allergisen kurkunpäätulehduksen ratkaisu on vähiten ongelmallinen. Toksisen kurkunpäätulehduksen korvaamiseksi ammattitautina tarvitaan tarkat tiedot työn altisteista, yleinen tutkimustieto syysuhteesta ja yksilötason huolellinen diagnostiikka. Voimakasta ja poikkeuksellista äänenkäyttöä vaativassa työssä kurkunpään sairaus voidaan mahdollisesti korvata ammattitautina. Tuolloin tutkimukset ja johtopäätökset tulisi perustua yliopistosairaalan tai Työterveyslaitoksen tutkimuksiin. Lisää tutkimustietoa odotetaan, jolloin kurkunpään sairauksien korvattavuus ammattitautina voitaisiin joskus ratkaista työterveyslääkäri-erikoislääkäritasolla ilman raskaita ja aikaa vieviä tutkimuksia. Varhainen puuttuminen äänihäiriöiden syihin ja hoitoon olisi tärkeätä myös työperäisyyttä selvitettäessä. Valitettavasti vakuutusyhtiöön tulevat vahinkotapaukset ovat yleensä kroonisia sairauksia, jolloin syiden osoittaminen on jälkikäteen mahdotonta. Tästä syystä työperäisten äänihäiriöiden ehkäisy ja varhainen hoito ei voi perustua ammattitautitapauksiin tai edes perusteltuihin ammattitautiepäilyihin, vaan työterveyshuollon on tunnistettava tapaukset huomattavasti aikaisemmin.