Tehoa ja tekniikkaa työterveyshuoltoon! Kämmenmikrolla toimiva Työympäristöprofiili -menetelmä helpottaa työolojen arvointia

Perustelut kehittämistyölle

Suomen työolot ovat kehittyneet 2000-luvulla pääasiassa myönteiseen suuntaan, mutta ei niin etteikö kehitettävää olisi jatkossakin. Työn perinteiset vaaratekijät ja ammattitautien (noin 5 000 ammattitautia/v) määrät sekä tapaturmat (noin 120 000 työ- ja työmatkatapaturmaa/v) ovat vähentyneet (Karjalainen ym. 2000), mutta työperäisten sairauksien, fyysisesti raskaan työn ja henkisen kuormittumisen aiheuttamat poissaolot ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat edelleenkin merkittäviä (Kauppinen ym. 2004).

Uusi työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajia arvioimaan työpaikan terveys- ja turvallisuusriskit. Työterveyshuolto voisi olla työpaikkojen tukena riskinarvioinnin tekemisessä. Lain mukainen riskitekijöiden arviointi on tehty kattavasti vain pienessä osassa yrityksiä, koska yritysten, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajilla ei ole riittävästi riskinarviointiin liittyviä taitoja ja aikaa arviointi- ja kehittämistyöhön tai ammattitaitoisesta henkilökunnasta on pula (Rantanen amp Pääkkönen 2000, Pääkkönen ym. 2003). Pääkkösen (2003) mukaan työterveyshuollon eniten käyttämä työpaikkaselvitysmenetelmä on vapaamuotoinen havainnointi ja haastattelu. Tällöin voi systemaattinen työhön ja työoloihin liittyvien riskien terveydellisten merkitysten arviointi jäädä vähäiseksi. Suomessa on kehitetty noin 100 henkilöstön työterveyden ja turvallisuuden arviointimenetelmää. Yksi kaikki osa-alueet kattava riskinarviointimenetelmä on Riskien arviointi työpaikalla -menetelmä (Murtonen 2003). Lisäksi on olemassa lukuisia muutaman osa-alueen tai tietyn osa-alueen kattavia riskinarviointimenetelmiä (esim. Kemi-Arvi ja ELMERI).

Kuopion aluetyöterveyslaitoksessa on yli vuoden ajan kehitetty uutta, kämmenmikrolla, pöytäkoneella ja paperiversiona toimivaa Työympäristöprofiili -riskinarviointimenetelmää. Sen avulla määritellään riskien suuruus tapaturmavaaroille, fyysistä ja henkistä kuormittumista aiheuttaville sekä fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille tekijöille (kuva «»1).

Kuva 1.

Työympäristöprofiilissa esitetyt riskitekijät

Työympäristöprofiilin sisällössä ja perusrakenteessa on yhtäläisyyttä STM:n Riskien arviointi työpaikalla –menetelmän kanssa, mutta erojakin on. Työympäristöprofiili-menetelmässä jokaiseen vaara- tai haittatekijään on liitetty hyväksymiskriteerit, joihin on sisällytetty perustieto riskin hallintakeinoista ja henkilökohtaisesta suojautumisesta. Kemikaalien arvioinnissa painotetaan käyttöturvallisuustiedotteissa esille tulevia asioita (esimerkiksi R-lausekkeet). Tarkoituksena on jo riskinarvioinnin yhteydessä tehostaa riskeistä keskustelemista työntekijöiden kanssa muun muassa kemikaalien ominaisuuksista ja henkilökohtaisesta suojautumisesta. Kullekin fysikaaliselle vaaratekijälle (melu, tärinä, säteily, valaistus ja lämpöolot) on laadittu omat riskinarviointitaulukot, joissa on arviointiin vaikuttavina tekijöinä huomioitu altistumisaika, altistumistaso ja oireet.

Työympäristöprofiilia on kehitetty olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta sekä Työterveyslaitoksen ja työsuojelupiirien asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Sen sisältö noudattaa uuden työturvallisuuslain (738/2002) vaatimuksia työstä aiheutuvien riskien arvioinnista ja minimoimisesta sekä työterveyshuoltolain (1383/2001) vaatimuksia työntekijöiden terveydentilan seuraamisesta ja arvioimisesta. Työympäristöprofiili -menetelmässä on myös huomioitu Valtioneuvoston päätöksissä esitettyjä asioita muun muassa koneiden ja työvälineiden turvallisesta käytöstä (VNp 856/1998), fyysisen kuormittumisen optimoinnista (VNp 1409/1993, VNp 1405/1993), henkilönsuojainten käytöstä (VNp 1407/1993) sekä kemiallisille, biologisille ja fysikaalisille tekijöille altistumisen minimoimisesta (VNp 715/2001, VNp1155/1993 ja VNp1404/1993).

Kämmenmikrolle tapahtuvaa tiedonkeruuta on käytetty yleisesti muun muassa lääketutkimuksissa subjektiivisten oireiden arviointiin (Koop 2002, Riley amp Carlsson 2004). Työterveyslaitoksen Aivotyölaboratoriossa kämmenmikrot ovat olleet tutkimuksen apuvälineenä vuodesta 1998 siten, että tutkittavat ovat kämmenmikroja käyttäen vastanneet omaa terveydentilaa koskeviin kysymyksiin laboratoriossa ja työpaikoilla (Härmä 2003). Yhdysvalloissa on kämmenmikroille tallennettu työhygieenisiä mittaustuloksia tehtaissa. Lisäksi kämmenmikroihin on syötetty suuria viiteaineistoja, joihin on voitu verrata työpaikoilla saatuja tuloksia mittausten jälkeen.

Riskinarvioinnin eteneminen

Työolojen riskien arviointi voidaan tehdä ottamalla kaikki työntekijät mukaan yksittäin tai ryhmässä. Ajan säästämiseksi arviointi voidaan tehdä myös osastoittain tai linjoittain niitä edustavien työntekijöiden kanssa. Kuopion pilottihankkeessa yhden selvityskierroksen tekeminen vei aikaa ½ - 2 tuntia riippuen arviointikohteen riskitekijöiden runsaudesta.

Työympäristöprofiilissa riskien arviointi etenee loogisessa järjestyksessä (kuva «»2). Ennen varsinaisen riskinarvioinnin aloittamista tallennetaan kämmenmikroon arviointikohteissa käytettävät kemikaalit ja niiden ominaisuudet kemikaalilistan ja käyttöturvallisuustiedotteiden avulla. Työkohteessa tapahtuva riskinarviointi alkaa työtehtävien ja niihin liittyvien vaara- ja kuormitustekijöiden sekä altistumisajan kirjaamisella. Sen jälkeen vaarat tai haitat arvioidaan yksitellen. Työolot arvioidaan jokaiselle riskitekijälle laadittujen hyväksymiskriteerien avulla. Jos vaaraa tai haittaa ei ole, voidaan siirtyä seuraavan vaaran tai haitan arvioimiseen. Mikäli työolot eivät täytä hyväksymiskriteerejä, tehdään riskinarviointi kolmiportaisella arviointiasteikolla, joka on British Standard 8800 -periaatteen mukainen. Lisäksi arvioijat kirjaavat korjausehdotuksia niille varattuun kohtaan. Prosessi etenee seuraavan vaaran tai haitan arviointiin.

Kuva 2.

Riskinarvioinnin eteneminen Työympäristöprofiili-menetelmällä.

Havainnolliset ja kehittämistoimintaa ohjaavat tulosteet

Työympäristöprofiili –menetelmässä tulokset saadaan nopeasti yksilö-, ryhmä/tehtävä- tai työpaikkakohtaisesti pylväinä ja toimenpidelomakkeella. Pylväät (kuva «»3) havainnollistavat prosentuaalisen jakauman osa-alueittain ja yksittäisen riskitekijän osalta. Ne helpottavat kehittämistoimenpiteiden priorisointia. Toimenpidelomakkeelle (kuva «»4) tulostuvat arviointiryhmän tekemät havainnot ja ehdotukset. Mikäli tulosteeksi on valittu ryhmätuloste (esimerkiksi yksi osasto), näkyvät kaikki koko osastoa koskevat kommentit ja arvioidut riskitasot tulosteessa.

Kuva 3.

Työympäristöprofiilin pylvästuloste.

Kuva 4.

Työympäristöprofiilin toimenpidelomake-tuloste.

Sähköisen riskinarviointimenetelmän etuja

Kämmenmikrolla toimivan menetelmän etuina ovat yksinkertainen ja helppo käytettävyys liikuttaessa työpaikalla kohteesta toiseen, pieni koko ja tietojen tallennus välittömästi työpaikoilla havainnoinnin ja arvioinnin yhteydessä (Malter amp Davis 2003). Huomattavia etuja ovat myös tiedon nopea siirto pöytäkoneelle (USB-kaapeli tai blue tooth-tekniikka), selkeiden yksilö- ja ryhmätulosteiden helppo ja nopea saatavuus Excel-ohjelmalla, ajan säästäminen kirjattaessa tiedot vain kerran, kämmenmikro-ohjelman (Pocket PC 2003) hyvä yhteensopivuus uusimpien Windows ohjelmien (XP ja -98) kanssa sekä laitteiden edullisuus (noin 250–400 €).

Työympäristöprofiilin tulosteet antavat selkeän ja havainnollisen kokonaiskuvan työoloista. Ne ohjaavat kehittämistoimintaa ja siihen liittyvää hallinnollista päätöksentekoa sekä auttavat perusteltaessa tarvittavia investointeja. Paperiversioina tehtävistä selvityksistä yhteenvetojen tuottaminen vie paljon aikaa. Paperitulosteeseen tallennetut tiedot joudutaan merkitsemään ensin kynällä ja sen jälkeen tallentamaan tietokoneelle, mikä vie lähes kaksinkertaisen työajan kuin tietojen tallentaminen suoraan kämmenmikrolle.

Hyötyjä työterveyshuollolle

Työympäristöprofiili -menetelmä on ensisijaisesti työpaikan riskinarvioinnin apuväline, mutta työterveyshuolto voi käyttää sitä työpaikkaselvityksen tilalla. Jos työpaikka ja työterveyshuolto tekevät riskinarvioinnin yhdessä, kämmenmikrolla toteutettava Työympäristöprofiili olisi tarkoitukseen sopiva väline. Riskinarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää työntekijän työperäisen kuormittumisen arvioimisessa. Työterveyshuolto voi helpottaa ja nopeuttaa työtään kämmenmikrolla toimivan Työympäristöprofiili -riskinarviointimenetelmän avulla sekä nostaa profiiliaan markkinoidessaan palvelujaan työpaikoille. Se myös antaa työterveyshuollolle luontevan tilaisuuden osallistua työpaikan olojen kehittämiseen asiantuntijana sekä mahdollistaa yhteistyön lisäämisen työpaikkojen kanssa ja työterveyshuollon painotuksen muuttamisen yksilökeskeisestä toiminnasta työpaikalla tapahtuvaan terveyden edistämiseen.

Työympäristöprofiili -riskinarviointimenetelmän avulla voidaan tunnistaa yleisimmät työpaikoilla esiintyvät riskit ja epäkohdat. Mikäli jostain osa-alueesta tarvitaan yksityiskohtaista tietoa, tehdään siihen liittyvä erityisselvitys yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa.

Lopuksi

Syksyllä 2004 Työympäristöprofiili –menetelmän avulla toteutettavat kehittämishankkeet jatkuvat teollisuudessa, kunnan työpaikoilla sekä pientyöpaikoilla. Samalla arvioidaan tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta. Menetelmä tullaan myöhemmin kääntämään ruotsiksi.

Menetelmästä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Kuopion aluetyöterveyslaitokselle ohjelmasihteeri Eeva Aromaahan (puh. 017 201 185, sähköposti eeva.aromaa@ttl.fi) tai erikoistutkija Paula Naumanen-Tuomelaan (puh. 017 201 214, 0400 272 564, sähköposti paula.naumanen-tuomela@ttl.fi).