Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta kunnallisessa työterveyshuollossa Oulun ja Seinäjoen malliin

Lakeuden tahdit

Seinäjoen seudun Työterveys on nettobudjettiperiaatteella toimiva Seinäjoen seudun terveysyhtymän työterveysyksikkö. Asiakasyrityksiä on n. 400, henkilöasiakkaita n. 8600 ja lisäksi n. 400 maatalousyrittäjää. Henkilöstöön kuuluu 6 lääkäriä, 4 terveydenhoitajaa, 1 työfysioterapeutti, 3 terveyskeskusavustajaa ja lisäksi käytettävissä ovat psykologin palvelut. Yksikössä on tehty suunnitelmallista laadunkehittämistyötä vuodesta 1997. Viimeisen seitsemän vuoden aikana Seinäjoen seudun Työterveys on saanut lisää resursseja ja asiakkaita.

Erikoislääkärikoulutusta yksikössä on ollut vuodesta 1998 alkaen. Koulutettavia on vuosien mittaan ollut 1–2 samanaikaisesti. Koulutus tapahtuu Tampereen yliopiston alaisuudessa. 1990-luvun lopulla koulutusta järjestettiin osittain yhteistyössä paikallisen koulutusoikeudet omaavan yksityissektorin työterveysyksikön kanssa. Viime vuosina olemme hyödyntäneet erikoislääkärikoulutuksen seminaareja yksikkömme sisäisessä koulutuksessa muillekin ammattiryhmille ja tätä kautta saaneet uuden moniammatillista yhteistyötä tukevan toimintamuodon.

Oululaista oppimista

Oulun Työterveys on Oulun kaupungin omistama liikelaitos. Se toimii markkinoilla muuten varsin samaan tapaan kuin yksityiset työterveysyksiköt, mutta se vastaa myös kansanterveyslain kunnalle asettamista työterveysvelvoitteista ja laskuttaa palveluistaan lainsäädännön mukaisesti non-profit-periaatteella. Liikelaitosmuoto on mahdollistanut palvelujen kehittämisen ja resurssoinnin niin, että asiakkaiden kysyntään ja tarpeisiin voidaan vastata niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Organisaatioasiakkaita Oulun Työterveydellä on yli 700 ja henkilöasiakkaita yli 25 000, ja se on alan markkinajohtaja Oulussa. Henkilökuntaa on kaikkiaan 140 joista työterveyslääkäreitä 35–40.

Oulun Työterveydessä erikoistuvia lääkäreitä ohjaa viisi kouluttajaa, joilla kullakin on vastuullaan 2–4 erikoistujaa. Erikoistuvat lääkärit voivat halutessaan osallistua tutortoimintaan kahden vuoden työterveyshuoltojakson päätyttyäkin, mikä osin selittää koulutuksen piirissä olevien suuren määrän. Oulun Työterveys on yhdessä Oulun yliopiston kanssa selvitellyt mahdollisuutta perustaa opetustyöterveysasema, jossa voitaisiin suorittaa erikoistumispalveluja yli nykyisten kahden vuoden.

Erikoislääkärikoulutus on rakenteeltaan pääpiirteissään samanlaista kuin Seinäjoella. Kaikki erikoistuvat osallistuvat kuukausittain isoon tutorryhmään, jossa joku heistä alustaa erikoistumisen kannalta keskeisestä aiheesta. Kouluttajat ovat päättäneet aiheista kuultuaan ensin erikoistuvien mielipiteitä. Aiheet on pyritty valitsemaan mahdollisimman trendikkäästi sen mukaan, mistä työterveysmaailmassa parhaillaan keskustellaan, tai sitten ne ovat olleet työterveyshuollon kovaa ydintietoa. Taulukossa «Tutorryhmien aiheet 9/02-5/04 »1 on viimeisten kahden vuoden aikana pidettyjen isojen tutorryhmien aiheet. Istunnot ovat osoittautuneet sisällöltään ajankohtaisiksi ja monipuoliseksi. Erityisen hedelmällistä on ollut alustusten yhteydessä käyty vilkas keskustelu.

Isojen ryhmien lisäksi erikoistuvat tapaavat kouluttajansa pienemmissä ryhmissä keskimäärin kerran kuukaudessa. Näissä kokoontumisissa mm. käydään läpi haastavia yksilö- ja yhteisötapauksia, pohditaan esiin tulleita työhygieenisiä kysymyksiä, valmistellaan dokumentteja erikoistuvan lääkärin lokikirjan liitteiksi sekä kuullaan lehtireferaatteja. Jos pienryhmässä on aivan erikoistumisen alussa olevia lääkäreitä, on käyty läpi työterveyslääkärin työn perusasioita, mm. työterveystarkastusten ja työpaikkaselvitysten tekemistä sekä kuntoutustarpeen ja työkyvyn arviointia.

Oulun Työterveydessä työt tehdään noin 15 hengen moniammatillisissa tiimeissä, jotka ovat myös keskeisellä sijalla erikoistuvien lääkärien ohjauksessa. Lääkäreillä on tiimissä lääkäriesimies, ja jokaisessa tiimissä on vähintään yksi työterveyshuollon erikoislääkäri. Lisäksi erikoistuvat lääkärit saavat ohjausta muilta tiimien jäseniltä; moniammatillista työskentelytapaa suositaan. Jokaisessa tiimissä työskentelee mm. työterveyslääkäreitä ja –hoitajia sekä psykologi ja fysioterapeutti. Lisäksi käytettävissä on koko talon yhteiset työyhteisökouluttajat, työnkehittäjät ja erikoislääkärit. Tiimit kokoontuvat viikoittain ja kehittävät toimintaansa säännöllisesti. Noin vuoden erikoistumisen jälkeen lääkäreille kustannetaan Työterveyslaitoksen "pitkä kurssi". Muuten ulkoisissa ja sisäisissä koulutuksissa painotetaan sitä, miten ne tukevat koko Oulun Työterveyden strategian toteutumista sekä tiimien tarpeita. Kokonaisuutenaan erikoistuvan lääkärin koulutusta Oulun Työterveydessä voidaan pitää monipuolisena ja nimenomaan työterveyshuollon ja työlääketieteen taitoja kehittävänä. Erikoistuvien lääkäreiden mielipiteitä tutorohjauksesta on kysytty toistuvasti, pari kertaa kirjallisesti ja muuten ryhmissä. Toistaiseksi he eivät ole toivoneet muutosta ohjauksen rakenteeseen ja sisältöihin.

Kehittämiskohteita

Erikoistuvien lääkäreiden ohjaaminen (tutorointi, mentorointi) ei ole luonteeltaan pelkkää kouluttamista eikä toisaalta työnohjaustakaan, vaan se on jotakin näiden väliltä. Työterveyshuoltojakson kouluttajat hyötyisivät itsekin koulutuksesta, mutta sopivaa koulutusta tähän tehtävään ei juurikaan ole tarjolla. Vuosittain järjestettävät valtakunnalliset työnterveyshuollon erikoislääkärikoulutuspäivät ovat tarjonneet sekä kouluttajille että erikoistuville luentoja ja ryhmätöitä sekä mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia toisten koulutusyksiköiden kanssa.

Mahdollisuus työnohjaukseen on tärkeä sekä kouluttajille että erikoistuville.

Yhteistyötä yliopiston ja koulutuksesta vastaavien työterveysyksiköiden välillä voisi tiivistää, jotta koulutuksessa toteutuisi tarkemmin myös yliopiston tutkinnon sisällölle asettamat tavoitteet. Keskeisten säädösten tai ohjeiden muuttuessa tulisi yliopistojen järjestää koulutusta omilla alueillaan.