Kokemuksia työkykyä ylläpitävästä toiminnasta Nokian kaupungin henkilöstön TYKY-projektista 1995 - 1997

Kyselytutkimus

Kyselyllä kartoitettiin yksilöiden koettua terveydentilaa ja terveystottumuksia erityisesti suhteessa työn vaatimuksiin. Selvitettiin myös, minkälaiset mahdollisuudet työntekijöillä oli vaikuttaa työolosuhteisiin ja saivatko he riittävästi tukea ja ohjausta esimieheltään. Haluttiin myös selvittää, minkälaista apua yksilöiden tukemiseen työterveyshuollolta odotettiin. Kyselyssä, joka sisälsi yhteensä 32 kysymysosiota, oli myös osiot Kunnossa kaiken ikää -kampanjan liikuntatottumusten kartoitusta varten (Hiltunen H ym, 1997).

Kysely kohdistui sekä vakinaiseen että määräaikaiseen henkilöstöön. Vastaukset saatiin 911 henkilöltä, joka on 58,6%:lta Nokian kaupungin henkilöstöstä. Vastaajista naisia oli 680, miehiä 225, nokialaisia 784, tamperelaisia 72 ja muista kunnista 47. Tupakoivia kyselyyn vastanneista oli 172 ja tupakoinnin olisi halunnut lopettaa 121 henkilöä. 18 henkilöä arvioi juomatapansa suurkulutuksen määritelmän täyttäväksi ja tukea juomatapojen muutokseen halusi 6 henkilöä. Mielestään ylipainoisia oli 373 ja tukea painonpudotukseen halusi 155 vastaajaa.

Lähes kaikki vastaajat arvioivat terveydentilansa kokonaisuutta ja fyysistä kuntoaan, mutta arvion fyysisestä kunnostaan suhteessa työtehtäviin antoi vain puolet vastaajista. (Taulukot «Terveydentilan ja fyysisen kunnon kokonaisuuden arviot kyselyyn vastanneilla. »1 ja «Terveydentilan ja fyysisen kunnon arviot suhteessa työtehtävien vaatimuksiin. »2). Heistä, jotka arvioivat kuntonsa tai terveydentilansa keskinkertaista huonommaksi, halusi asioihin elämäntapojansa muuttamalla vaikuttaa 145 henkilöä.

Toistuvia työtä haittaavia tuki- ja liikuntaelinvaivoja oli 350 vastaajalla eli yli kolmanneksella koko kyselyyn vastaajista, 22,5 %:lla kaupungin työntekijöistä. Stressin tai henkisen uupumuksen vuoksi työterveyshuollon palveluja koki tarvitsevansa 258 vastaajaa eli lähes kolmannes koko kyselyyn vastaajista, 16,6 % kaupungin työntekijöistä. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen tai stressin ja uupumuksen vuoksi toivottiin niin yksilöohjausta kuin ryhmätoimintoja (taulukko «Tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen tai stressin ja uupumuksen oireita kokeneiden toiveita työterveyshuollon tai muihin kuntoutustoimenpiteisiin. »3).

Yksilöön kohdistuvat toimenpiteet

Projektin aloituskyselyn vastausten perusteella suunnattiin tykytiimin toimintoja, aloitettiin yksilöihin kohdistuvia, nopeasti käynnistettävissä olevia toimenpiteitä: mm. terveydenhoitajan ja/tai fysioterapeutin terveystarkastuksia. Kyselyn perusteella valittiin osallistujia painonhallinta-, tupakasta vieroitus - ja liikuntaryhmiin.

Henkilökohtaisiin terveystarkastuksiin kutsuttiin syksyllä 1995 terveydenhoitajalle 182 ja fysioterapeutille 90 henkilöä. Vuonna 1996 kävi terveystarkastuksissa terveydenhoitajalla 194 ja fysioterapeutilla 210 henkilöä. Projektin muuttuessa henkilökohtaisista tarkastuksista enemmän ryhmä- ja työpaikkakohtaiseksi toiminnaksi varsinaiset yksilölliset terveystarkastukset vähenivät 1997, tällöin kävi terveystarkastuksessa tai neuvonnassa terveydenhoitajalla 108 ja fysioterapeutilla 138 henkilöä. Terveystarkastuksia tehtiin myös suunnatusti eri työpaikoilla osana työpaikkakohtaisia selvityksiä ja ryhmätoimintoja.

Ryhmätoimintoja

Painonhallintaryhmiä oli yhteensä yksitoista ja niissä osallistujia 109 henkilöä. Ryhmissä tulokset vaihtelivat ja keskimääräinen painonpudotus henkilöä kohti oli 1,6–5 kg.

Tupakastavieroitusryhmiä oli yhteensä viisi ja niissä 39 osallistujaa. Kurssien aikana tupakoinnin lopetti 10 henkilöä ja seurantakyselyissä syksyllä 1997 oli ryhmiin osallistuneista kuusi henkilöä tupakoimatta.

Varhaiskuntoutukseksi 1990-luvun alussa kehitetyllä nokialaisella ryhmätoimintamallilla, jolla pyrittiin työntekijöiden työ- ja toimintakykyisyyden edistämiseen ja elämänhallinnan parantumiseen vaikuttamalla mm oireisiin, toimintakyvyn rajoituksiin, työn aiheuttamiin kuormitustekijöihin (Hiltunen H, 1996). Projektiaikana tällä mallilla toteutettuja kursseja oli kaksi. Kursseihin kuului alku- ja loppumittaukset sekä kymmenen kahden tunnin kurssitapaamista suunniteltujen ja sovittujen aiheiden tiimoilta. Ryhmissä käytettiin eri mittareita: stressipuntaria, elämäntapapuntaria, oire- ja liikuntakyselyä, työkykyindeksiä, lihaskuntotestejä, 2km kävelytestiä. Kursseista saadut hyödyt olivat osin yksilöllisiä eivätkä kaikki hyödyt olleet ryhmäyhteenvedoissa osoitettavissa.

Tykytiimin fysioterapeutti ja psykologi yhdessä ja erikseen toteuttivat pelastuslaitoksella ja ympäristökeskuksessa työssä jaksamiseen ja stressinhallinnan kohentamiseen sekä fyysisen kunnon ylläpitoon tähtääviä kursseja, joissa oli 5–8 tapaamiskertaa. Rentoutus- ja venytysharjoitukset koettiin parhaiksi osiksi kursseja.

Esimieskyselyt

Projektin aloituskyselyn lisäksi tykytiimi toteutti muitakin kyselyjä ja työpaikkakohtaisia selvityksiä. Vuodenvaihteessa 1996–1997 tehdyssä esimieskyselyssä haluttiin selvittää työntekijöiden ja työyhteisön tilannetta työkykyä ylläpitävän jatkotoiminnan perustaksi ja haluttiin tuottaa pohjamateriaalia yksiköiden kehittämissuunnitelmia varten.

Tykytiimin laatiman kyselylomakkeiston avulla 100 lähiesimiehistä kartoitti työyksikkönsä ja omaa tilannettaan. Kyselyyn vastasi myös kaupunginjohtaja ja monikerroksisen hallinnon väliportaan 22 esimiestä.

Tulokset koottiin palvelukeskuksittain ja yhteenvedot esiteltiin kunkin palvelukeskuksen yhteistyö/johtoryhmien kokouksissa maalis-huhtikuussa 1997.

Yhteenvetona eri portaiden esimiesten vastauksista ilmeni, että kaikkien yksiköiden toiminnassa oli tapahtunut ja odotettiin tapahtuvan toiminnan muutoksia lähivuosien aikana. Yleensä muutosmahdollisuus koettiin positiivisena. Kehitettävää nähtiin asiakaspalvelussa, työntekijöiden monitaitoisuudessa ja johtamistavoissa. Johtamistaitojen ja -tapojen kehittämisen tarve korostui ylempien esimiesten vastauksissa. Työyksiköt ja esimiehet tarvitsivat yhteistä aikaa, tahtoa ja keinojen kehittämistä. Uupumusta ja henkistä väsymistä esiintyi vain joissain yksiköissä ja yksittäisillä työnjohtajilla. Esimiehistä n. 70 % mielestä henkilöstön terveydentilalla ja ikärakenteella oli myönteinen vaikutus työn tekemiseen. Esimiehet arvioivat henkilöstön samoin kuin oman työkykynsä pääsääntöisesti tyydyttäväksi tai hyväksi. Stressinhallintaan ja kunnon ylläpitämiseen kaivattiin asiantuntija-apua samoin kuin ergonomian ja työilmapiirin kehittämiseen.

Tyky-tarpeet ja -tavoitteet

Työntekijöiden ja työyhteisöjen oman tilanteen asiantuntemus haluttiin ottaa käyttöön. Kukin työyhteisö nimesi työkyvyn ylläpitoon tähtäävät tavoitteet, keinot ja vastuutahot vuosille 1997-1998. Nämä tavoitteet kirjattiin 60 työyksikössä tykytiimin kehittämän lomakkeen avulla ja ne toimitettiin kunkin palvelukeskuksen hallinto-organisaation käyttöön. Yhteenvetona vastauksista nousi esille tarve ergonomiseen selvityksiin ja opastukseen, toive työllistetyn hierojan palkkaamisesta sekä toiveet liikuntasalivuoroista ja ryhmäliikuntamahdollisuuksista. Pitkäaikaisille sijaisille toivottiin samaa kohtelua kuin vakituisille työntekijöille. Työterveyshuollon toiminnan toivottiin jatkuvan määrävuosittain toistuvina terveystarkastuksina ja jatkuvuutta toivottiin myös yksilöiden terveydentilan ja toimintakyvyn seurantaan ja työyhteisökartoituksiin. Työnohjausta ja psykologin tukea toivottiin niin yksilöille kuin työryhmillekin. Äänenkäytön ja äänenhuollon opastusta ryhmätoimintana toivottiin sekä kouluissa että päiväkodeissa.

Työyhteisö- ja työpaikkaselvitykset

Psykologi toteutti osittain yhdessä työterveyshenkilöstön kanssa työyhteisökartoituksia kuudessa työyksikössä ja psykologin johdolla käynnistettiin yhden yksikön työn kehittämisprosessi, joka alkoi kuudella työkonferenssitapaamisella ja kehittämistyö jatkui yksikön omana toimintana. Projektiaikana toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon vakituisen henkilöstön kanssa työpaikkakohtaisia selvityksiä, joista yksiköiden omien kehittämistarpeiden kirjaamisen lisäksi seurasi kysyntää tykytiimin ohjaamista virkistymispäivistä tai ohjatuista liikuntaryhmistä.

Ennalta ehkäisevä työ

Tykytiimi kokeili omalle työterveyshuollolle uusia toimintatapoja, mm tyky-täkyjä.

Tyky-täkyt olivat terveyteen ja jaksamiseen liittyviä 15 minuutin tietoiskuja, joiden tavoitteena oli saada kuulijat tunnistamaan nykytilanteensa ja tarjota tietoa terveydentilaan ja jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä ja esitellä yksilön käytettävissä olevia keinoja. Aihekokonaisuus vaihteli jonkin verran palvelukeskuksen työnkuvan mukaisesti. Tyky-täkyjen otsikkoina olivat: henkinen hyvinvointi työssä, näköergonomia, mielikuvarentoutus, hengitysrentoutus ja mielikuvat, kävellen kuntoa, laihtuminen ja liikunta, osteoporoosi, suola. Tyky-täkyjä tarjottiin ammattikoululla, kaupungintalolla, terveyskeskuksessa ja vanhainkodilla. Tunnin mittaisia tilaisuuksia samoista aiheista oli teknisessä virastossa ja yhdellä ala-asteella. Kaikkiaan tilaisuuksia oli 47 ja osallistujia 240.

Tykytiimin jäsenten ohjaamia jaksamisen, stressinhallinnan, oman kunnon ylläpidon keinoihin tutustuttamiseen ja harjoitteluun tähtääviä 3½–6 tunnin pituisia tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 12 kertaa, sosiaalikeskus osallistui tähän toimintaan aktiivisimmin. Teemapäiville osallistui yhteensä 388 henkilöä. Toiminta koettiin tarpeelliseksi ja siihen toivottiin jatkuvuutta ja ammatillistakin sisältöä.

Työn lomassa rennoksi -ohjelma on Kuopion yliopistossa tutkittu rentoutusmenetelmä, jossa työntekijät rentoutuvat 15 minuutin ajan työpäivän aikana (Toivanen H, 1994). Ohjelmaa toteutettiin kuudessa päiväkodissa ja kahdeksassa muussa työpisteessä. Säännöllisesti rentoutukseen osallistuneiden stressin kokeminen väheni, somaattiset stressioireet helpottuivat ja mieliala kohentui.

Tyky-seminaari hallinnon edustajien kanssa

Tykytyöryhmä ja tykytiimi järjestivät yhdessä Nokian kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtoryhmälle projektin kuluessa tilaisuuden, jossa osallistujat pohtivat ryhmissä ja yhteiskeskustelussa työkykyä ylläpitävän toiminnan tilannetta ja tulevaisuudensuuntia. Keskusteluiden yhteenvetona kirjattiin Nokian kaupungin henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteita. Niitä olivat: Työkyvyn ylläpitäminen tulee nähdä luonnollisena osana työelämää, sen tulee olla jatkuvaa ja sitä tulee seurata säännöllisesti ja ongelmista tulee seurata toimenpiteitä. Työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu omasta kunnostaan. Työnantajan tehtäväksi nähtiin asennekasvatus ja mahdollisuuksien luominen. Yhteisiksi tehtäviksi koettiin työmenetelmien kehittäminen, koulutustarpeen kartoitus, työilmapiirin kehittäminen ja ihmissuhdetaitojen parantaminen, ylipäätään löytää yhteinen sävel.

Tilaisuuden johtopäätöksenä todettiin, että työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämisen perusedellytys on , että työpaikat ottavat vastuun toiminnasta. Esimiesten tulisi mieltää työkykyä ylläpitävä toiminta osaksi organisaation toimintaa ja työyhteisöjen tulisi tarttua aktiivisesti juuri omalla työpaikalla tarvittaviin kehittämistoimiin. Tykytiimin tehtävänä olisi puolestaan toimia konsulttina hallintokunnille.