Työstressikysely ja työstressikysely itsearviointina - kaksi erilaista kyselyä

Työstressikysely kehitettiin jo 1990 Työterveyslaitoksen psykologian osaston ja silloisen Suomen Teollisuuslääketieteen yhdistyksen yhteistyönä. Sillä selvitetään työntekijän arvioimana psyykkistä työympäristöä, sen mahdollisia ongelmia ja kuormittavuutta.

Kyselyn voi tehdä sovitulle työntekijäryhmälle, koko organisaatiolle tai yksittäiselle henkilölle. Lomakkeina on laaja (58 kysymystä) ja suppea (21 kysymystä) työstressikysely, suppea sisältyy laajaan. Kysymykset on ryhmitelty taustatietoihin, sääteleviin tekijöihin (vaikutusmahdollisuudet, ihmissuhteet), koettuun ympäristöön (työn piirteet, kuormitustekijät, henkiset vaatimukset), stressiin ja tyytyväisyyteen (työ, oma elämä, voimavarat ja stressireaktiot) sekä työn kehittämiseen ja tuen tarpeeseen. Täydentäviä kyselyjä voi tehdä kolmella lisälomakkeella: Työn koetut henkiset vaatimukset, Koetut oireet ja voimavarat, Työn kehittämisen tarve. Työstressikysely on käännetty myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja italiaksi. Lomakkeita myydään Työterveyslääkäriyhdistyksen toimistosta, opaskirjaa ja suppeaa lomaketta saa Työterveyslaitoksen kirjamyynnnistä.

Työterveyshuollot ovat tehneet työstressikyselyjä paljon, mutta myös työpaikka itse voi sen toteuttaa. Saatuja tietoja voidaan hyödyntää organisaation henkilöstösuunnittelussa ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa voidaan suunnata kyselytulosten mukaan ja työterveyshuolto voi olla mukana työn ja työolojen kehittämisessä. Kysely toimii myös hyvin keskustelun pohjana yksittäisen työntekijän terveystarkastuksessa, työkykyarviossa tai sairausvastaanotolla.

Uusimman painoksen lomakkeissa on erillinen suostumus-osio kerätyn tiedon käytöstä ja säilyttämisestä vastaajan tietosuojan turvaamiseksi. Tietosuojan huomioiminen on erityisen tärkeää, jos kyselyn toteuttaa muu taho kuin työterveyshuolto tai jos kohderyhmä ei ole kovin suuri.

Kyselyn etuna on helppokäyttöisyys ja vertailtavuus, kyselyjä on tehty paljon eri kokoisissa ja eri alan organisaatioissa ja mm. Työ ja Terveys Suomessa -selvityksessä on käytetty osaa työstressikyselyn kysymyksistä. Osin kysymykset heijastavat negatiivista stressiajattelua eikä voimavaroja tai ratkaisumahdollisuuksia niinkään kartoiteta. Etenkin laajassa lomakkeessa, mahdollisissa lisäkyselyissä tai suurten organisaatioiden kyselyissä tietoa saadaan paljon, jolloin tulosten hyödyntäminen voi olla vaikeaa ja jäädä puutteelliseksi. Yksittäisen työntekijän vastaukset ja ongelmat saattavat jäädä ryhmäkyselyissä käsittelemättä. Valitettavasti sähköistä lomakeversiota ja tietojen käsittelyyn tehtyä StatQ for Windows -ohjelmistoa ei enää toimiteta uusille ostajille käyttöjärjestelmien ylläpitoon liittyvien syiden vuoksi. Työstressikyselyä kannattaa hyödyntää työterveyshuollossa aikaisempaa enemmän kahdenkeskisissä keskusteluissa ja myös kuormittuneisuuden arvioinnissa.

Työstressikysely/palaute -itsearvioinnin on Sosiaali-ja terveysministeriön ylitarkastaja Kyösti Waris on kehittänyt yhdessä TietoEnatorin kanssa. Itsearviointiin ja henkilökohtaiseen palautteeseen perustuva työstressikysely on kaikkien vapaasti käytettävissä Työturvallisuuskeskuksen sivuilla (www.tyoturva.fi/keskus/tiedotteet/stressikysely.html) ja Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston Suomen Työsuojelun Tietopankissa, Hyvät käytännöt -osiossa (http://fi.osha.eu.int/good_practice/stressi/index.stm «http://fi.osha.eu.int/good_practice/stressi/index.stm»1). Kyselystä on muokattu maatalousalalla työskenteleville sopiva, mm. yrittäjyysriskejä kartoittava, oma versio (http://turva2.me.tut.fi/maatalous «http://turva2.me.tut.fi/maatalous»2).

Kysely perustuu vapaaehtoisuuteen ja vastaajan omalle tietokoneelle tulevaan palautteeseen, vastaajan henkilöllisyys ja valinnat eivät rekisteröidy mihinkään. Vastaaja voi halutessaan tulostaa palautteen ja käyttää sitä esim. työterveyshuollossa tai esimiehen kanssa keskustellessaan. Kysymykset (yhteensä 53) kartoittavat työtä ja työympäristöä, työntekijän kokemuksia sekä erilaisia psyykkisiä ja somaattisia oireita. Kysymyksiä on mm. melusta, valaistuksesta, työasennoista, työjärjestelyistä. Työkuormittumista arvioidaan fyysisen rasittavuuden, toisaalta kiireen ja jaksamisen kokemuksista, ylitöitten tekemisestä ja kuinka työstä irrottautuminen onnistuu vapaa-ajalla. Esimiestyöstä, työpaikan ihmissuhteita ja mm. kiusatuksi joutumisen tai kiusaajana olemisen kokemuksista, palautteen saannista, työmotivaatiosta kysytään. Erilaisia työuupumukseen tai ylikuormittumisen oireita käydään läpi, myös joitain somaattisiin sairauksiin viittavia oireita. Jos kysymyksen ongelman kokee riittävän haittaavaksi, saa kirjallisen palautteen ja toimintaohjeita. Palautteessa on yleistä tietoa asiasta ja työntekijälle omatoimisia kehittämis- ja parantamisvinkkejä. Vastauksissa on myös suoria www-linkkejä lisätietoihin ja jopa asiaan liittyviin säädöksiin, mm. työaikaan ja työpaikkahäirintään liittyvät lakiviitteet. Usein myös kehotetaan ottamaan yhteyttä omaan työterveyshuoltoon.

Kysymysten kirjo on laaja, vastauksissa painottuu työsuojelullinen näkökulma, mutta ne antavat kuitenkin hyvän alun asioitten selvittämiselle. Lääketieteellisesti viittaukset ja toimintaohjeet ovat osin yleisluontoisia, vakavammassa kuormitus- tai sairaustilanteessa voi asia jäädä hoitamatta kun jatkotoimiin ryhtyminen jää vastaajan oman harkinnan varaan. Toisaalta omatoimisuus ja omaehtoisuus on myös etu ja nettikyselyyn tuntemattomana vastaaminen vaikeissakin asioissa luulisi olevan helppoa. Vastaaja ottaa aktiivisen roolin ongelmassaan, alkaa pohtia tilannettaan ja voi itse vaikuttaa asioihin saamiensa ohjeitten mukaan.

Kirjallisuutta

1. TSK Miten käytän työstressikyselyä. Elo A-L, Leppänen A, Lindström K ja Ropponen T, 1990
2. Tiedonhallinnalla päin työstressiä, Työyhteisöviesti 4/2003