Uusi laki yksityisyyden suojasta työelämässä sääntelee huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja
Uudella lailla yksityisyyden suojasta työelämässä on aikaisempaan lakiin lisätty huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa työpaikoilla sekä työntekijän sähköpostin esille hakemista ja avaamista koskevat säännökset. Lisäysten johdosta laki uudistettiin kokonaisuudessaan. Eduskunta hyväksyi uuden lain samoin kuin muut samaan asiayhteyteen kuuluvat lakimuutokset (työterveyshuoltolaki, laki yhteistoiminnasta yrityksissä, laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa, valtion virkamieslaki, laki kunnallisesta viranhaltijasta) 30.6.2004. Uudistukset tulevat voimaan 1.10.2004.
Eduskunta edellytti hyväksyessään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun aikaisemman lain (477/2001), että hallitus välittömästi valmistelee ehdotukset lainsäädännöksi, joka koskee alkoholi- ja huumetestien käyttöä sekä teknistä valvontaa ja sähköpostin valvontaa työpaikoilla. Näiden asioiden valmistelu tapahtui useassa työryhmässä ja viime kädessä muutamat kysymykset ratkaistiin eduskunnassa valiokuntatyöskentelyn perusteella.
Yksityisyyden suojasta työelämässä säädettiin ensimmäisen kerran vuoden 2001 lailla ja nyt vuonna 2004 laki säädettiin kokonaisuutena uudelleen. Aikaisemman lain säännökset koskien lain tarkoitusta ja soveltamisalaa, henkilötietojen käsittelyn yleisiä edellytyksiä sekä testien ja tarkastusten suorittamista koskevia vaatimuksia pysyivät asiasisällöltään entisellään (ks. HE 162/2003 s. 37–38 ja 48).
Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee eduskunnalle ehdotukset alkoholitestien käyttöä työpaikoilla koskevaksi lainsäädännöksi. Vaikka asian suhteen ei esitetty mitään aikarajoja, esimerkiksi jo vuonna 2006 lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä saatetaan lisätä alkoholitestaamista koskevat säännökset.
Huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittely
Huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä koskevien säännösten (6–12 §) tavoitteena on huumeeton työpaikka sekä huumausaineiden käytöstä ja siitä riippuvaisena toimimisesta aiheutuvien haitallisten seurausten ennalta ehkäisy työelämässä. Sääntelyn tavoitteet liittyvät siten jokaiselle turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä omaisuuden suojaan.
Uudessa laissa on kyse huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä. Huumetestit suoritetaan edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta tätä toimintaa koskevan oman lainsäädännön mukaisesti. Laissa säädetään huumausainetestiä koskevasta todistuksesta, huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamisesta työhön otettaessa ja velvollisuudesta toimittaa huumausainetestiä koskeva todistus työsuhteen aikana, työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta, kustannuksista todistuksen hankkimisesta, suhteesta terveystarkastuksia koskeviin säännöksiin sekä säännösten soveltamisesta ammattiurheilijaan.
Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan työnantajan osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratorion antamaa todistusta, josta ilmenee, että työnhakijalle tai työntekijälle on tehty testi huumausainelain 2 §:ssä tarkoitetun huumausaineiden käytön selvittämiseksi. Todistukseen tulee sisältyä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko työnhakija tai työntekijä käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työ- tai toimintakykynsä on heikentynyt.
Uusien säännösten mukaan työnhakija tai työntekijä toimittaa itse työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen ja työnantajan oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja perustuu laissa säädettyihin työtehtäväperusteisiin käsittelyoikeuden edellytyksiin. Käsittelyoikeus edellyttää toisaalta työtehtävälle asetettavia vaatimuksia ja toisaalta niiden vaikutusten arviointia, joita todennäköisesti syntyy työtehtävän hoitamisesta huumeen vaikutuksen alaisena tai huumeesta riippuvaisena. Työsuhteen aikana työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä työnhakijaa koskevia kriteerejä tiukemmin edellytyksin.
Jotta työnhakijalle taikka työntekijälle voidaan tehdä laissa tarkoitettu huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma. Tämä asia on säädetty työterveyshuoltolaissa. Kyseinen ohjelma, joka voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa, tulee laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa. Ohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Eduskuntavaiheessa ohjelman nimi muutettiin päihdeohjelmaksi ja lisäksi ohjelmassa velvoitettiin käsiteltäväksi enemmän asioita, kuin mitä hallitus esitti työmarkkinajärjestöjen saavuttaman kompromissiesityksen perusteella.
Yhteistoimintalainsäädännössä säädetään vuorostaan siitä, että työtehtävät, joissa huumausainetestitodistusta pyydetään tai edellytetään, on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Jos työnantaja ei ole yhteistoimintalainsäädännön piirissä, työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestien tehtäväkohtaisista perusteista.
Työnhakijaa koskevat säännökset eivät velvoita työnantajaa pyytämään todistusta eikä työnhakijalla ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi kuitenkin jättää ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei toimita todistusta työnantajalle. Oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja kohdistuu vain tehtävään valittuun henkilöön. Tämän lisäksi on täytyttävä kaksi eri edellytysryhmää, joista ensimmäinen määrittelee työtehtävään valitulle työtehtävän johdosta asetettavia vaatimuksia ja toinen niitä vaikutuksia, joita todennäköisesti syntyy tehtävän hoitamisesta huumeen vaikutuksen alaisena tai huumeesta riippuvaisena.
Työnantaja voi pyytää huumausainetestiä koskevaa todistusta, jos työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Tietojenkäsittelyn edellytykseksi liitetään myös ne vaikutukset, jotka voivat seurata työtehtävien hoitamisesta huumausaineiden vaikutusten alaisena tai huumeista riippuvaisena. Näin osoitetaan ne intressit, joiden suojaamiseksi työnantaja saa pyytää huumausainetestiä koskevan todistuksen. Tehtävät on yksilöity sellaisten suojattavien intressien mukaan, joita lainsäädäntö muutoinkin suojaa. Tällaisia intressejä ovat henki, terveys, työ-, liikenne-, tieto- ja valtion turvallisuus, ympäristö sekä liike- ja ammattisalaisuudet ja työnantajan omaisuus.
Työ- tai virkasuhteen aikana työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä työnhakijaa koskevia kriteerejä ankarammin edellytyksin. Tehtäväkohtaisten vaatimusten mukaan työn tulee esimerkiksi edellyttää erityistä tarkkuutta ja suojeltavien intressien tulee vaarantua vakavasti. Tavoitteena on suojella samoja intressejä kuin työhönottotilanteessakin. Eduskunnan hallituksen esitykseen tekemien muutosten mukaan laissa asetetut tehtäväkohtaiset edellytykset koskevat samalla tavoin tilanteita, joissa työnantajalla on perusteltu aihe epäillä joko työntekijän olevan huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai työntekijällä olevan riippuvuus huumeista. Kaikissa tilanteissa vaaditaan tehtäväkohtaisten edellytysten lisäksi myös sitä, että testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi.
Uusilla säännöksillä ei ole vaikutuksia työntekijän ja terveydenhuollon yksikköjen välisiin suhteisiin eikä potilaslakiin. Säännöksiä ei myöskään sovelleta ammattiurheilijoihin, joita koskevat urheilun dopingvalvontaa koskevat määräykset. Todistuksen esittämisvelvollisuuden rikkomisesta työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat seuraamukset määräytyvät työ- ja virkaoikeudellisin perustein kokonaisharkinnan pohjalta.
Uusien säännösten vaikutukset
Uudet säännökset selkeyttävät nykyisiä käytäntöjä varsinkin arvioitaessa työnantajan oikeutta käsitellä työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja. Yhteistoimintalainsäädännön sekä työterveyshuoltolain päihdeohjelmaa koskevat muutokset vuorostaan lisännevät työpaikan yhteisöllisyyttä asiakysymyksissä, joissa työnantaja on aikaisemmin saattanut toimia yksin.
Huumetestausta koskeva käytäntö on muodostunut varsin kirjavaksi työelämässä ja sen yhteydessä työntekijöiden oikeuksia ei kaikissa tilanteissa ole huomioitu. Tämän käytännön voidaan arvioida paranevan, kun työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja voidaan käsitellä vain laissa säädettyjen hyväksyttävien päämäärien toteuttamiseksi. Koska työntekijällä ei ole oikeutta esiintyä huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena työssä, työnantajalla on oikeus laissa tarkemmin säädetyin tehtäväkohtaisin edellytyksin käsitellä työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja. Tietyissä tehtävissä huumetestin suorittamisella voidaan välttää tilanteita, joissa joko työntekijän oma tai toisen työntekijän taikka ulkopuolisen henki tai terveys on uhattuna tai vaarannettuna. Työpaikan päihdeohjelmalla voidaan laajemminkin vaikuttaa huumeiden vastaisuuteen ja ehkäistä niiden levittämistä.
Työnhakijoiden ja työntekijöiden oikeusturvan toteuttamiseksi lakiin sisältyy kaikkien nyt säädettyjen uusien velvoitteiden rikkomisen osalta rangaistussäännös. Siviilioikeudelliset seuraamukset määräytyvät näitä koskevien erityislakien mukaan.
Uudenlaista lain säätämistä
Vuoden 2001 laki yksityisyyden suojasta työelämässä syntyi vasta toisella yrittämiskerralla pitkän valmistelun jälkeen. Uuteen lakiin tehdyt lisäyksetkään eivät onnistuneet ensimmäisellä yrittämiskerralla. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän työtä asetettiin jatkamaan työministeriön työryhmä, jossa saavutettiin monien kompromissien jälkeen yksimielisyys. Keskeistä oli, koska kyse on työoikeudellisesta lainsäädännöstä, että yksimielisyys saatiin syntymään työmarkkinajärjestöjen välille.
Työministeriön työryhmän työn perusteella annettu hallituksen esitys vastasi saavutettua kompromissia. Eduskunnassa varsinkin perustuslakivaliokunta ja sittemmin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kuitenkin puuttuivat ehdotukseen ja esittivät sen muuttamista erityisesti huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyn osalta. Perustuslakivaliokunta esitti muun muassa sitä, että työssä olevien kohdalla tällaisten tietojen käsittelyoikeus ei voi perustua pelkästään työnantajan perusteltuun käsitykseen työntekijän olemisesta työssä huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että hallituksen esityksen mukainen työnantajan velvoite laatia huumausaineiden käytön ehkäisemistä koskeva ohjelma ei koskenut kaikkia huumausaineiden käyttötilanteita työelämässä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta meni tässä asiassa perustuslakivaliokuntaa vieläkin pidemmälle. Kyseinen valiokunta esitti hallitukseen esitykseen lukuisia keskeisiä muutoksia, jotka sittemmin eduskunta sellaisenaan hyväksyi. Ne koskivat perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset toistaen keskeisesti huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä. Esimerkiksi valiokunta muutti huumausaineiden käytön ehkäisemistä koskevan ohjelman päihdeohjelmaksi, ulotti sen laatimisvelvoitteen kaikkiin huumausaineiden testaamista koskeviin tilanteisiin ja lisäsi ohjelmassa käsiteltäviä asioita. Muun muassa työryhmävaiheessa työnantajapuoli vastusti ohjelman näin laajaa sisältöä.
Lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle ja sen puolesta lakiehdotuksen viimekätisen yksityiskohtaisen arvioinnin ennen täysistuntoa suorittaa asianomainen valiokunta. On luonnollista, että hallitus valmistelee työlainsäädäntöä koskevat ehdotukset eduskunnalle yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Luonnollista on sekin, että vielä valiokuntavaiheessa järjestöt ja muut asiantuntijat voivat ilmaista näkemyksensä päätettävänä olevasta laista. Tästä huolimatta viimekätinen poliittinen valta ja vastuu kuuluvat ensin mietinnön valmistelevalle asianomaiselle valiokunnalle ja sitten täysistunnolle. Uusi laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja varsinkin sen säännökset huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä säädettiin tämän oikean näkemyksen mukaisesti.
Työ- ja sosiaalioikeuden professori
OTT, VTK