Puupöly työssä: ajankohtaista

Altistuminen EU-alueella

Euroopan Unionilta rahoitusta saavan WOOD-RISK -projektin (projekti nro QLK4-2000-00573) altistumista selvittävän osuuden (WOODEX) tekemän työn tuloksena on saatu tuoreita arvioita puupölyaltistumisesta Suomessa ja muissa EU-maissa. Suurimmat altistuneiden määrät ovat Saksassa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa ja Italiassa. Selkeästi on tullut ilmi, että suurille, yli 5 mg/m3 pitoisuuksille altistuvia on merkittävä joukko: Saksassa noin 100 000 työntekijää ja Espanjassa sekä Isossa-Britanniassa lähes saman verran; myös Italiassa on suurille pitoisuuksille altistuvia yli 50 000 työntekijää. Yhteensä Euroopan Unionin alueella noin 500 000 työntekijää altistuu yli 5 mg/m3 puupölypitoisuuksille.

Altistuminen kotimaassa

Suomessa puupölylle altistuu WOODEX-tietojen perusteella noin 65 000 työntekijää. Näistä suurille pitoisuuksille (siis yli 5 mg/m3) altistuu noin 7000 työntekijää ja 2 mg/m3 tai tätä suuremmille pitoisuuksille yhteensä noin 18 000 työntekijää. Eri toimialoilla käsiteltävistä puulaaduista havupuut eli pehmytpuut ovat tavallisimpia: kuusi ja mänty ovat vallitsevat puulajit mm. sahoilla ja höyläämöissä, levyteollisuudessa, rakennuspuusepänteollisuudessa ja puupakkausten valmistuksessa. Kotimaisista puulajeista koivulle altistuu noin 8000 työntekijää ja männylle noin 13 000 työntekijää. Tammen ja pyökin pölyille, jotka lainsäädännön perusteella luokitellaan karsinogeeniseksi, altistuu arviolta lähes 10 000 työntekijää. Altistumistasot ovat kuitenkin hyvin matalia. Lisäksi altistutaan myös näitä puita sisältävien levyjen työstöstä syntyvälle pölylle. Tärkeä WOODEX-työn tuottama havainto on puupölyaltistuminen rakennusteollisuudessa. Sekä altistuneiden määrä (noin 17 000) että alustavat mittaustiedot työilman pitoisuuksista osoittavat aiemmin oletettua suurempaa altistumista. Tätä tullaan vuoden 2005 aikana selvittämään tarkemmin.

Altistumistietoja antava WOODEX-tietokanta valmistuu piakkoin ja julkaistaan vuoden 2005 alussa Työterveyslaitoksen Internet-sivuilla. Toinen uusi tietokanta on nimeltään WOODRISK, ja se antaa altistuneiden määrien lisäksi tietoja terveyshaitoista. Tietokanta valmistuu näiltä näkymin vuoden 2005 alkupuoliskolla. Näiden tietokantojen tuottamista tukee taloudellisesti EU:n lisäksi Työsuojelurahasto.

Työhygieenikolla tärkeä rooli

Työhygieenikon tekemät altistumisen arvioinnit ovat tärkeä osa työpaikan riskinarviointia. Käytännössä puuta käsittelevissä ja työstävissä työpaikoissa työhygieenikkojen työpaikkakäynteihin sisältyy pölymittausten lisäksi monia muitakin työturvallisuudelle tärkeitä asioita. Asiantuntevat neuvot erilaisista käytännön ratkaisuista palvelevat niin puupölyaltistumisen pienentämistä kuin työympäristön kokonaisturvallisuuttakin.

Puupölyaltistuminen ja astma

Nykyinen tutkimustieto sekä käytännön havainnot osoittavat selkeästi työperäisen astman liittyvän puupölyaltistumiseen. Ainakin osassa puupölyyn liittyvästä astmasta vaikuttaisi olevan kemikaaliastman kaltaisia piirteitä. Tunnettu esimerkki puulajista, jonka astmaa aiheuttava yhdiste on tunnistettu, on jättiläistuija. Altistumiseen kovapuupölylle, mm. tammipölylle, on raportoitu liittyvän astmaa, mutta on huomattavaa, että myös mäntypölyn on tutkimuksissa havaittu liittyvän astman ilmenemiseen. Havupuissa on hartsihappoja, joiden herkistävyydestä on olemassa tietoja. Puupölyaltistuminen liittyy myös keuhkoahtaumatautiin, joka tässä yhteydessä on saanut vähemmän huomiota.

Tulehdusmekanismit

Puupölyaltistumisen yhteydessä ilmenevän astman ja tulehdusvaikutusten syntymekanismit ovat kuitenkin selvittämättä. Osana Työterveyslaitoksen Puupölyohjelmaa on Immunotoksikologian laboratoriossa tehtävissä kokeellisissa tutkimuksissa havaittu, että sekä koivu- että tammipöly aikaan saavat tulehdukseen osallistuvien välittäjäaineiden lisääntymistä. Tutkimukset osoittavat siis näiden puupölyjen kyvyn vaikuttaa tulehdusta edistävästi. Mielenkiintoista kyllä, alustavien tulosten perusteella vaikutukset tulehdusvälittäjäaineisiin ovat erilaisia puulajista riippuen. Tutkimus jatkuu edelleen ja tulee antamaan merkittävää tietoa puupölyastman solutason mekanismeista.

Nenäsyöpä

Nenäsyöpä on työperäisen puupölyaltistumisen ehkä vakavin terveyshaitta; se on kuitenkin hyvin harvinainen syöpä. Syöpärekisterissä on tehty tuore nenäsyöpää koskeva tutkimus, joka altistumistietojen osalta perustuu Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä kehitettyyn FINJEM-altistumismatriisiin. Saadut tulokset osoittavat suomalaisessa nenäsyöpäaineistossa työperäisen puupölyaltistumiseen liittyvää suurentunutta sairastumisriskiä, joka on suuruudeltaan noin kaksinkertainen ei-altistuneisiin verrattuna. Tulos on samansuuntainen aikaisemmin julkaistun yhteispohjoismaisen tutkimuksen kanssa. Mielenkiintoiseksi saadun tuloksen tekee myös se, että tässä analyysissa puupölyaltistumista on tutkittu kokonaisaltisteena, eikä se siis koske ainoastaan kovapuualtistumista. Uutta tietoa nenäsyövästä tuottaa myös Puupölyohjelman WOOD-RISK-projekti, jossa tutkitaan sino-nasaalisyövän molekyylibiologisia muutoksia ja niiden yhteyttä työperäiseen altistumiseen.

Työhygieeninen raja-arvo

Puupölylle ei ole Suomessa erityistä raja-arvoa, vaan sille käytetään yleistä orgaanisen pölyn haitalliseksi tunnettua pitoisuutta (HTP-arvoa), joka on 5 mg/m3 hengittyvää pölyä. Raja-arvo on selvästi suurempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Saksassa. Ranskassa astuu kesäkuussa 2005 voimaan uusi, aikaisempaa pienempi työhygieeninen raja-arvo 1 mg/ m3.

Meillä vuoden 2003 huhtikuussa voimaanastunut, työhön liittyvän syöpävaaran torjuntaa koskeva valtioneuvoston asetus (716/2000) luokittelee mainittuun EU-direktiiviin nojautuen kovapuulajien, erityisesti tammen ja pyökin pölyt syöpävaarallisiksi ja sitovasti määrää kovapuupölyn suurimmaksi sallituksi työilman pitoisuudeksi 5 mg/m3 (8h keskiarvo). Asetuksen liitteessä mainitaan lisäksi että 1) jos kovapuupölyjä on sekoittunut muihin puupölyihin, raja-arvoa sovelletaan kaikkiin seoksessa mukana oleviin pölyihin, ja että 2) määräys koskee puupölyn hengittyvää osuutta. Tähän lainsäädäntöön liittyen tammi- ja pyökkipölyä sisältäville pölyille altistuvat työntekijät kuuluvat ASA-rekisterin ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Työterveyslaitos ylläpitää tätä rekisteriä, johon kerätään tiedot ammatissaan syöpää aiheuttaville aineille altistuvista työntekijöistä. Työnantajan tulee ilmoittaa vuoden 2004 aikana altistuneet työntekijät rekisteriin vuoden 2005 maaliskuun loppuun mennessä.

EU:n asiantuntijaelin SCOEL (Scientific Committee on Occupational Exposure Limits) katsoo 0,5 - 1 mg/m3 pölypitoisuuksien aiheuttavan terveydellistä haittaa. HTP-arvon ajantasalle saattamisessa toivotaan vuoden 2005 kuluessa edistymistä meilläkin. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että puupölylle vahvistettaisiin raja-arvo, johon sidottaisiin työnantajan velvollisuuksia ryhtyä työhön ja ympäristöön kohdistuviin toimenpiteisiin. Tämä teknillis-taloudellisin perustein vahvistettu, selkeästi nykyistä pienempi raja-arvo toisi joustavuutta altistumisen säätelyyn niin, että käytössä voisi olla erilaisia raja-arvoja riippuen puun työstössä tai käsittelyssä syntyvän pölyn hallittavuudesta eri toimialoilla.

Altistumisen torjunta käytännössä

Pölyjenhallinta tuo työpaikoille työhyvinvointia monin eri tavoin: sairauspoissaolot ja työperäiset sairaudet vähenevät, siivoustarve pienenee, laatu paranee ja työtapaturmat vähenevät. Puupölyn hallintaan ja torjuntaan työpaikoilla on kehitetty erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tässä työssä on Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos aktiivisesti mukana tarjoamalla käytännön ratkaisuja ja opastamalla työpaikkoja niiden käyttöönotossa ja suunnittelussa. Näistä pölyntorjunnan keinoista on saavilla yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen ja Puuteollisuuden työalatoimikunnan kanssa tuotettuja oppaita ja DVD-esityksiä. Myös Työterveyslaitoksen Internet-sivustot tarjoavat tietoja hyvistä käytännöistä (www.ttl.fi) . Huomionarvoisia ovat myös Työsuojelurahaston työolojen kehittämistä varten suunnattavat kehittämisavustukset (www.tsr.fi).