Happoanhydridin aiheuttama ammattinuha hartsaajalla

Tapaus

Kyseessä on 56-vuotias viimeistelijä/hartsari, joka on työskennellyt nykyisen työnantajan palveluksessa vuodesta 1995 alkaen. Yritys valmistaa keloja. Hartsaajana tutkittava (tva) valmistaa hartsiseoksen, jonka kovettaja sisältää metyylitetrahydroftaalihappoanhydridia (MTHPA). Käämitty kela hartsataan eli hartsi/koveteseos valellaan paistouunissa kelaan. Uunissa olevat kelat myös maalataan muiden työntekijöiden toimesta maaleilla, joiden kovettaja sisältää heksametyleeni-1,6-di-isosyanaattia (HDI). Tämän jälkeen seuraa noin vuorokauden kestävä paisto noin 140-150 °C asteessa alipaineistetussa uunissa. Paiston jälkeen työ viimeistellään raapimalla ylimääräiset hartsijäämät pois manuaalisesti. Tvalla on eri prosessien aikana ollut vaihtelevasti käytössään kertakäyttöinen hengityssuojain.

Tvan tyttärellä on koivu-allergia, mutta hänellä itsellään ei ole atopia-anamneesia eikä merkittäviä sairauksia. Tvalla ei ole kotieläimiä eikä tva tupakoi.

Keväällä 2003 tvalla alkoi esiintyä työhön liittyen aivastelua, nenän kutinaa, vesinuhaa ja tukkoisuutta. Lisäksi tvalla esiintyi vaihtelevasti myös yskänärsytystä, mutta ei hengenahdistusta eikä limaneritystä. Tva yhdisti välittömiksi allergiaoireiksi sopivat ylä- ja alahengitystieoireet hartsiseoksen valmistukseen ja hartsattavan kelan uunissa paistamiseen. Viime aikoina tva on ollut vasta pidemmillä lomilla täysin oireeton.

Työterveyshuollossa keväällä 2003 ihokokeiden perussarja oli negatiivinen, seerumin kokonais-IgE normaali ja nenän eosinofiilit negatiiviset. Korvalääkärin konsultaatiossa syksyllä 2003 todettiin voimakas septumdeviaatio, mutta ei muuta poikkeavaa. Joulukuussa 2003 todettiin spesifisiä IgE-välitteisiä vasta-aineita (RAST) ftaalihappoanhydridille ja isosyanaateille. Poskionteloiden röntgenkuva oli normaali. Työpaikka-PEF-seurannassa ei ollut diagnostisia löydöksiä.

Työterveyslaitoksen potilasosaston tutkimuksissa keväällä 2004 laboratoriokokeissa seerumin kokonais-IgE oli normaali, mutta MTHPA-RAST oli selvästi koholla, 18.4 kU/l. Ihopistokokeissa perussarja oli negatiivinen, mutta anhydridisarjassa todettiin vahvasti positiivinen reaktio MTHPA:lle (21 mm, histamiini 9 mm), myös muille tutkituille happoanhydrideille todettiin positiiviset reaktiot; lisäksi isosyanaattisarjassa oli viitteelliset positiiviset reaktiot HDI:lle ja TDI:lle. Spirometria oli normaali eikä bronkodilaatiotutkimuksessa ollut merkitsevää paranemista. Uloshengityksen typpioksidipitoisuus oli koholla viitteenä hengitystieinflammaatiosta. Histamiinialtistustuskokeessa ei todettu bronkiaalista hyperreaktiviteettia ja PEF/ FEV1-vrk-seuranta oli tasainen. Korvalääkärin konsultaation perusteella syntyi vahva epäily ammattinuhasta. Hengitysteiden kammioaltistustutkimuksessa lämmitetyllä MTHPA-yhdistettä sisältävällä kovetteella tvalle tuli aivastelua ja nenän kutinaa ja statuksessa todettiin nenän valumis- ja tukkeutumislöydös. Plasebokontrollialtistus oli negatiivinen. Ammattiastmaan viittaavaa ei altistuskokeen puhallusseurannoissa todettu.

Esitietojen, aikaisempien ja Työterveyslaitoksen tutkimusten perusteella tvalla diagnosoitiin MTHPA:n aiheuttama ammattinuha. Suositeltiin, ettei tva enää jatkossa altistuisi työssään happoanhydrideille.

Pohdinta

Sykliset happoanhydridit ovat pienimolekyylisiä yhdisteitä, joiden tiedetään voivan aiheuttaa hengitysteiden ärsytysoireita sekä allergista nuhaa ja astmaa. Myös ihon allergista kosketusurtikariaa on kirjallisuudessa kuvattu. Happoanhydrideja on käytössä useita, ja niitä käytetään pääasiassa polyesteri- ja alkyydihartsien valmistuksessa maali- ja muoviteollisuudessa. Niitä käytetään myös epoksien kovettajina ja elektroniikkakomponenttien valmistuksessa. MTHPA:a käytetään epoksihartsipinnoituksessa.

Pääasiallisesti altistuminen happoanhydrideille tapahtuu hengitysteiden kautta, mutta myös ihon ja limakalvojen kautta. Tehtyjen annos-vaste tutkimuksien ja eläinkokeiden perusteella eri anhydridien herkistävyyden aste vaihtelee, mutta ne ovat lähes kaikki osoittautuneet herkistäviksi.

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana happoanhydridien aiheuttamat ammattitautitapausten määrä on kasvanut Suomessa sopien ainakin osin elektroniikka-alan nousuun maassamme. Vuosina 1996-2000 Työperäisten sairauksien rekisteriin on ilmoitettu happoanhydridien aiheuttamia nuhia 24 ja astmoja viisi. Ammattitautien aiheuttajina ovat olleet yhä useammin epoksikovettajina käytetyt metyyliheksahydroftaalihappoanhydridi (MHHPA) ja MTHPA. Todetut taudit ovat painottuneet nuhaan viitaten siihen, että tapaukset on todettu jo varhaisessa vaiheessa. Yliherkkyysnuhan oireet edeltävät yleensä astman oireita.

Jos ylä- tai alahengitystieoireita ilmaantuu happoanhydridejä käsittelevillä työntekijöillä, on ammattinuhan tai -astman mahdollisuus syytä muistaa. Mahdollista herkistymistä voidaan selvittää työterveyshuollossa määrittämällä spesifisiä IgE-vasta-aineita, mitä varten on saatavilla kaupallisia testejä. Ammattiastmaa epäiltäessä työpaikka-PEF-seurannan tekeminen työterveyshuollossa on ensiarvoisen tärkeää. Ammattinuha- ja ammattiastmaepäilyissä potilaat on syytä lähettää jatkotutkimuksiin Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolle, jossa mahdollinen herkistyminen voidaan osoittaa ihopistotestein ja jossa tarvittaessa voidaan tehdä spesifiset altistuskokeet happoanhydrideille. Kun happoanhydridien aiheuttama ammattiastma tai -nuha on todettu, on työperäinen happoanhydridialtistuminen lopetettava.

Työpaikoilla, joilla altistutaan happoanhydrideille, tulee huolehtia asianmukaisesta ilmanvaihdosta ja suojautumisesta altistumisen välttämiseksi. Altistuneet työntekijät kuuluvat työterveyshuollon määräaikaistarkastusten piiriin.