Lääkärit tupakkaa vastaan – verkosto 10 vuotta
Lääkärit Tupakkaa Vastaan (DAT) - verkosto toimii monissa maailman maissa. Suomen verkosto perustettiin 10 vuotta sitten 14.10.1994 Pariisissa. Verkoston ensimmäinen virallinen kokous pidettiin Helsingissä saman vuoden joulukuussa.
Verkoston toimintastrategian mukaan jäsenet toimivat aktiivisesti tupakointia vastaan, pitävät omia tupakoinnin preventiota ja tupakoinnin vierotustyötä koskevia tietojaan ja taitojaan ajan tasalla sekä toimivat kiinnostuksensa mukaan luennoitsijoina tupakointia koskevissa tilaisuuksissa. Verkoston tarkoitus on aktivoida kaikkien alojen lääkäreitä ja hammaslääkäreitä kiinnittämään entistä enemmän huomiota potilaan tupakointiin, antamaan tupakoinnin lopetuskehotuksia sekä tukemaan potilasta vieroituksessa. Lisäksi DAT pyrkii vaikuttamaan passiivisen tupakansavulle altistumisen vähentämiseksi.
DAT on lääkärien ja hammaslääkärien ajatustenvaihtofoorumi. DAT järjestää tupakkaa ja terveyttä käsitteleviä koulutustilaisuuksia, tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa asiantuntijalausuntoja tupakkakysymyksistä. Verkosto pyrkii pitämään yhteyksiä pohjoismaisiin vastaaviin verkostoihin sekä kansainväliseen Doctors Against Tobacco- verkostoon. Verkostoon kuuluu nykyisin noin 300 lääkäriä ja hammaslääkäriä.
DAT:n työrukkanen on 6-henkinen työvaliokunta, joka valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Työvaliokunta kokoontuu useita kertoja vuodessa ja jäsenistön verkostotapaamiset järjestetään vähintään kahdesti vuodessa.
Nikotiinikorvausvalmisteet peruskorvattaviksi lääkkeiksi
DAT on runsaan vuoden sisällä vienyt kaksi merkittävää esitystä sosiaali- ja terveysministeriöön. Vuosi sitten kesällä esitimme ministeri Sinikka Mönkäreelle ja ministeri Liisa Hyssälälle nikotiinikorvaushoidon ottamista Kelan sairausvakuutuksen peruskorvattavien lääkkeiden joukkoon. Esityksen luovuttivat maailman tupakkakonferenssin yhteydessä DAT:n jäsenet pääjohtaja Pekka Puska ja silloinen Syöpäjärjestöjen puheenjohtaja Liisa Elovainio. Viime kesäkuussa esitimme, että ammattitautiasetusta muutetaan niin, että keuhkosyöpä katsotaan ammattitaudiksi, jos työntekijä on altistunut työssään ympäristön tupakansavulle siinä määrin, että altistus voidaan katsoa riittäväksi aiheuttamaan keuhkosyövän.
Nikotiinikorvaushoidon korvattavuusasiassa perusteinamme olivat sekä tupakoinnin aiheuttama yksittäinen suurin terveyshaitta suomalaisten elämälle että taloudelliset seikat. Tupakoinnin vuoksi on vuosittain 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja 60 000 lääkärissä käyntiä. Tupakkasairauksien hoito puolestaan sitoo vuoden aikana yhden suuren keskussairaalan verran sairaansijoja. Se merkitsee yli 220 000 hoitopäivää yleissairaalassa.
Tupakoijan sairastavuus on oleellisesti suurempi kuin tupakoimattoman, ja hän on myös enemmän poissa työstä. Hyödyntämällä ulkomaisia laskemia työpaikkatupakoinnista voidaan katsoa työnantajalle aiheutuvan vuosittain työn tuottavuuden alentumisena keskimäärin 925 euron kulu jokaista tupakoivaa työntekijää kohden. Sen ohella sairauspoissaolot ja sairauksista johtuvat sosiaaliturvan menot lisäävät työnantajien kustannuksia noin 252 euroa tupakoivaa työntekijää kohden.
Työympäristön tupakansavun aiheuttama keuhkosyöpä ammattitaudiksi
DAT:n mielestä ammattitautiasetus on saatettava ajan tasalle. Suomessa ympäristön tupakansavulle altistuu monin verroin enemmän työntekijöitä kuin millekään muulle tunnetusti syöpää aiheuttavalle aineelle. Syöpävaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissa altistuvien ASA-rekisterin tietojen mukaan Suomessa noin 18 000 henkilöä altistuu jatkuvasti työssään ympäristön tupakansavulle. Ympäristön tupakansavulle altistuneita naisia on yli kaksinkertainen määrää miehiin verrattuna. Tarjoilijoiden ja muiden ravintolatyöntekijöiden lisäksi tupakansavulle altistuvat esimerkiksi kahviloiden ja huoltamoiden työntekijät, pelinhoitajat, disc jockeyt, juontajat, vahtimestarit, vastaanottovirkailijat, järjestyksenvalvojat, siivoojat ja kodinhoitajat. Pitkäaikaiseen, säännölliseen altistumiseen ympäristön tupakansavulle sisätiloissa liittyy merkitsevästi suurentunut keuhkosyövän riski.
Ympäristön tupakansavu on luokiteltu tupakkalaissa syöpävaaralliseksi aineeksi, jolle altistumiselta työntekijät on suojattava työturvallisuussäännösten edellyttämällä tavalla. Tutkimusten mukaan ympäristön tupakansavulle altistuminen lisää keuhkosyövän vaaraa 20-40 %. Ympäristön tupakansavun aiheuttama keuhkosyöpäriski on samaa suuruusluokkaa kuin keuhkosyöpää aiheuttavan asbestin synnyttämä riski tupakoimattomilla työntekijöillä. Keuhkosyöpään sairastumisen riskin suuruus riippuu ympäristön tupakansavulle altistumisen määrästä ja kestosta. Lähimpien 10–15 vuoden aikana työympäristön tupakansavulle altistumisen aiheuttamia keuhkosyöpätapauksia arvioidaan olevan 20–50 vuodessa.
Tervetuloa jäseneksi
Tervetuloa DAT-verkoston jäseneksi (ei jäsenmaksua) ilmoittamalla nimesi, postiosoitteesi ja sähköpostiosoitteesi jäsenrekisterimme ylläpitäjälle Suomen ASH:lle (suomenash@suomenash.fi) tai allekirjoittaneelle.
Lisää DAT:n aloitteista ja toiminnasta voit lukea vasta avatuilta verkostomme kotisivuilta osoitteessa www.suomenash.fi/dat.
DAT:n puheenjohtaja
anne.lamminpaa@valtiokonttori.fi