Miehen kohtaaminen ja ymmärtäminen - poiminta Kohtaaminen ja ymmärrys työterveyshuollossa -seminaarista

Yksi paljon keskustelua herättänyt luento oli Turun vankimielisairaalan ylilääkärin Hannu Lauerman esitys miehen kohtaamisesta terveydenhuollossa. Puheenvuorossa käsiteltiin paitsi miehiä ja tätejä niin myös ymmärtämistä keinona auttaa potilasta.

Lauerman lähtökohta oli, että suurin osa miehistä on kohdattavissa ilman sen suurempaa ymmärrystä tämän hauraaksi oletetun olennon erityislaadusta tai -tarpeista. Miestä ei kannata siis ensimmäiseksi problematisoida, vaikka tähän viehtymystä tuntisikin. Joihinkin seikkoihin voi kuitenkin kiinnittää huomiota, jos miehen kohtaaminen tuottaa toistuvasti hankaluuksia.

Lauerma tarttui muutamiin myytteihin, jotka saattavat vaikeuttaa miehen kohtaamista. Yksi näistä on se, että aggressiivista miestä pitää opettaa puhumaan. Tätä ajattelua verhoaa oletus, että puhuminen on vaihtoehto lyömiselle. Aina näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi näyttöä siitä, että psykopaattisen miehen hoitaminen keskustelemalla olisi kovin hyödyllistä, ei ole saatu. Päinvastoin, psykopaatti saattaa oppia keskusteluhoidossa uusia vallankäytön välineitä. Käytännössä vain on usein niin, että hoitaja on tottunut ilmaisemaan itseään verbaalisesti, mistä saattaa johtaa päätelmään, että kaikkien olisi hyvä ilmaista itseään juuri verbaalisesti. Vaihtoehtoisia itseilmaisun kanavia ja niiden hyödyllisyyden ymmärtämistä terveydenhuollossa kaivataan, vaikka tuskin keskustelustakaan kannattaa täysin luopua.

Toinen mieheen liittyvä myytti on se, että muutamat miehen vaikeudet, kuten alkoholismi, tupakointi, väkivaltaisuus, laiskuus, liiallinen työnteko, saamattomuus, esiintymishalu ja seksuaaliset vastoinkäymiset, johtuvat huonosta itsetunnosta. Puhumaan opettelun lisäksi miehen olisi siis parannettava itsetuntoaan. Lauerman mukaan huonoa itsetuntoa käytetään usein pseudoselittäjänä ns. psykolallatuksessa eli vaikeuksien ylipsykologisoinnissa ja puhki ymmärtämisessä. Vaikka hyvä itsetunto, omien vahvuuksien ja heikkouksien kanssa sinut oleminen, eittämättä on tärkeää, usein itsetunnosta puhutaan silloin, kun pitäisi puhua palautteen vaikutuksesta ihmisen käyttäytymiseen. Tutkimusten mukaan suomalaisella miehellä on keskimäärin hyvä itsetunto. Suomalaisen miehen hyvä itsetunto ei vain usein ilmene omien kykyjen julistamisena tai small talk:iin heittäytymisenä.

Lauerma korosti työn merkitystä miehen itsetunnolle. Moni mies tuntee itsensä mieheksi vasta voidessaan taata oman ja perheensä elannon. "Työ on miehen kunnia, ja naisen on iso puo (takapuoli)", sanoi jo Laurila aikoinaan iltamissa. Tämän suorituskeskeisen miesmallin vastapainoksi Spede loi Uunon, jolla lienee ollut huomattavaa terapeuttista vaikutus moniin 1970-luvun miehiin, jotka maalta kaupunkiin muuttaessaan jäivät työttömiksi ja vaimojensa elätettäviksi. Ei liene sattumaa, että Spede teki Uunosta johtaja Turhapuron. Malli vaimon elättämästä tyhjäntoimittajasta, joka kuitenkin arvosti itseään, tuli tarpeeseen. Tällaisia vaihtoehtoisia miehen malleja kaivataan lisää.

Myyttien lisäksi Lauerma pureutui ymmärtämisen taiteeseen. Ymmärtäminen voi avata solmuja ja tuoda lohtua, mutta erityisesti miehelle se voi olla häpäisevää, hänen epäonnistumistaan alleviivaavaa. Jo sanonnassa "mies se on hävinnytkin mies" on selittelyn makua. Entä jos hoitajan mielestä empatia ja verbaalisuus ovat kuitenkin ratkaisun avaimet, vaikka vastaanotolla istuva mies on sitä mieltä, että puhuminen on turhaa jos kerran liekinheitintäkin voi käyttää? Ehkä siinä on mahdollisuus molemmilla ainakin oppia jotain. Lisäksi Lauerma korosti sitä, että kaikkia ihmisen tekoja, ei ole hyvä ymmärtää empaattisessa mielessä. Rajansa kaikella.

Ymmärtäminen voi Lauerman mukaan olla pahimmillaan sadismia, tyyliin: "Älä välitä - kyllä minä ymmärrän. Aivan kaiken, ja paljon, paljon paremmin kuin sinä." Yksi miehen todellinen ongelma saattaakin olla se, että terveydenhuolto on liiaksi tätikulttuurin kyllästämä. Miestä saattaa kammoksuttaa se luonteva röyhkeys, jolla kaiken ymmärtävä ihminen hänen miehuutensa läpäisee. Hän pelkää menettävänsä hetkessä vaivalla kasaamansa sukupuoli-identiteettinsä ja muuttuvansa marjapoimijaksi. Lauerma sanoi miehuuden olevan juuri jotain sellaista, jonka voi menettää, koska miehuus määritellään usein negaatioiden kautta (esim. mies eikä marjanpoimija). Suomalaisina arkkityyppeinä kastroivista naisista Lauerma mainitsi Pekka Puupään Justiinan, jonka modernimpi painos on Lenita tennissukkapuheineen. Lauerma ennusti, että äijien vastaisku on tulossa, koska matonpesijämiesten osuus maailmassa on vähenemässä.

Johtopäätöksenään Lauerma totesi, että esimerkiksi psykiatrisessa hoidossa tauteja voidaan hoitaa henkilökohtaisuuksiin menemättä, selittelemättä ja hömpöttämättä. Vaihtoehto on säälimättömän eksaktinen, tieteellinen oireiston ja olosuhteiden selvittäminen.

Käytännön vinkkeinä Lauerma ehdotti Tekniikan Maailman tilaamista odotushuoneeseen, kaavioiden piirtämistä, vaikenemisen kuuntelemista, tyrkyttämisen sijaan vaihtoehtojen kertomista sekä sen käsityksen vahvistamista, että on potilaan käytettävissä oleva asiantuntija.

Meta-analyysinä tästä kaikesta todettakoon, että empaattisesta ymmärtämisestä ei ole syytä luopua, mutta senkin rajoituksia ja haittavaikutuksia on hyvä miettiä, niin miesten kuin naisten kohtaamisessa.