Työterveyslääkäri

Seutukunnallinen yhteistyö – Suupohja

Työterveyslääkäri
2005;23(1):86-90
Kirsi Tuominen, Mari Ala-Kokko-Nevala, Kyösti Rinne, Teija Alasaari ja Markku Salomäki

Suunnatut, yksilölliset terveystarkastukset Teuvan kunnan työntekijöille ajalla 3.5. – 30.9.2004

1. Johdanto

Kunta voi toteuttaa työterveyspalvelut monella eri tavalla 1)Hoitamalla toiminnan itse, 2)sopimuksien mukaisesti yhdessä muun kunnan taikka muiden kuntien kanssa,3) kuntayhtymässä, 4)hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta taikka 5)antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin. Setelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelun sovittuun arvoon asti.(kansanterveyslaki (66/1972) 5§).Lääkintöneuvos Matti.E. Lamberg,STM, toteaa ,ettei palveluseteliasiaa ole selvitelty vielä työterveyshuollon neuvottelukunnassa. (021104 työterveyshuollon verkostoryhmän seminaari ,säätytalo, Helsinki)

Valtioneuvoston periaatepäätös 2015- työterveyshuollon kehittämislinjat toteaa yhtenä kymmenestä kehittämislinjasta palvelujärjestelmistä seuraavaa: käynnistetään yhteistyöhankkeita kuntien ja eri palvelutuottajien välillä. Tällaisia hankkeita on meneillään useita: kuntapari Viitasaari- Pihtipudas, joilla on yhteiset lautakunnat ja perusturvalautakunnan alaisena yhteinen työterveyshuolto, Laukaalla LauHaKo, pilottihanke, jossa luodaan työterveyshuollon palvelut turvaava malli harvaan asutuilla seuduilla ja Kainuun malli, jossa kahdeksan kuntaa yhdessä perustaa kokonaan uuden organisaation. Yhteistä näille kaikille on henkilöstöresurssien turvaaminen.

Yhteistyö on kuitenkin uutta ja siksi täytyy tarkkaan miettiä lain määräykset. Sosiaali- ja terveysministeriö ja kuntaliitto auttavat ongelmissa. Kansanterveyslaki, työterveyshuoltolaki ja vuoden alusta muuttunut sairasvakuutuslaki määrittelevät toimintaa. Kilpailuttaminen on myös vaikea asia, KHO:n ratkaisusta niin sanotussa TapausHanko- asiassa odotetaan kuntien väliseen yhteistoimintaan pelisääntöjä. Suomessa hankintalainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Tietosuoja-asioissa kannattaa olla yhteydessä STM ään(TELLU). Tiedostojen luovuttamisesta on olemassa tarkka lainsäädäntö myös.

Seutukunnallisuus suupohjassa

Suuupohja: Teuva , Jurva , Karijoki, Isojoki ja Kauhajoki tekevät monella saralla yhteistyötä. Kauhajoen seudun verkostopilotti kuuluu osana Sisäasianministeriön käynnistämään kansalliseen aluekeskusohjelmaan, jonka tavoitteena on kehittää mukanaolevien 35 alueen elinvoimaa, osaamista ja seutuistumista. Sisäasianministeriö tukee Kauhajoen seudun verkostopilotin toteuttamista aluekeskusohjelman perusrahoituksen kautta. Verkostopilottiin kuuluu myös Hyvinvoiva Suupohja –osio, jossa tavoitellaan uudenlaisten toimintamallien luomista alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin, asumiseen sekä kulttuuripalveluihin. Yhtenä mahdollisena osiona on ajateltu neuvotteluissa myös työterveyshuoltoa.

Suupohjan alueella on hyvin samankaltainen työterveyshuollon organisointi kuin Pohjois-Suomessa.(Vironkangas, Jokelainen:työterveyslääkäri3/2004) Suurimmassa osassa työterveyshuolto hoidetaan yhden työterveyshoitajan toimesta muun terveyskeskustoiminnan lomassa. Alueellamme on ainoastaan konsultaatiosuhteessa työterveyshuollon erikoislääkäri, joitakin pitkän kurssin käyneitä löytyy.

Kauhajoen terveyskeskuksen työterveyshuollossa on tällä hetkellä kolme työterveyshoitajaa, vastaanottoavustaja, työfysioterapeutti ja kaksi työterveyslääkäriä, jotka molemmat ovat erikoistumiskoulutuksessa (lähinnä puuttuu työterveyslaitoksen palvelu).

2. Terveystarkastusten lähtökohdat

Teuvan kunnassa toteutettiin vuonna 2003 laaja työyhteisöjen toimivuuskartoitus. Kartoitus tapahtui kyselytutkimuksena kahden koulutustilaisuuden yhteydessä. Vastausprosentti oli 90 prosenttia. Mauno Niskasen / Jyväskylän Koulutuskeskus Oy:n tekemän kartoituksen mukaan kunnan työntekijöillä oli pitkäaikaisen kuormituksen oireita varsin paljon. Lukumäärällisesti heitä arvioitiin olevan noin 65. Suunnitelman mukaisesti keväällä 2004 aloitettiin kohdennetut terveystarkastukset, jotka oli suunnattu erityisesti heille, jotka kokivat jonkinlaista uupumusta. Terveystarkastukseen kutsutut valittiin iän, (45 vuotta) ja/tai sairaspoissaolojen, perusteella. Henkilökohtaisen kutsun saaneiden lisäksi myös muilla oli mahdollisuus ilmoittautua itse. Tavoitteena oli tunnistaa fyysisesti tai psyykkisesti oireilevat työntekijät ja miettiä toimenpiteitä heidän tilanteensa ja jaksamisensa parantamiseksi.

Terveystarkastusten toteuttajana toimi ostopalveluna Kauhajoen terveyskeskuksen työterveyshuolto. Terveydenhoitajan tarkastukset teki Mari Ala-Kokko-Nevala. Lääkäreinä olivat Kauhajoelta työterveyslääkärit Kirsi Tuominen ja Kyösti Rinne. Summittaisena rajana oli 10 000 euron kustannus. Terveystarkastuksia tehtiin yhteensä 126, joista kaikki kävivät terveydenhoitajalla ja heistä 40 lääkäreillä. Tarkastuksien painopiste oli sekä fyysisessä että psyykkisessä jaksamisessa. Terveystarkastuksissa oli käytössä Työterveyslaitoksen TYKY – indeksilomake ja BBI – lomake. Asiakkaat toivat tarkastuksiin jo etukäteen täyttämänsä lomakkeet ja jokaisen vastaukset käytiin keskustelemalla läpi. Terveydenhoitaja ohjasi tarvittaessa lääkärintarkastukseen. Terveystarkastusten ja lääkärin vastaanottojen sisällöstä jäljempänä.

Työssä jaksaminen

Työn tarkoitus on alun perin ollut tuottaa tekijälleen niin aineellista kuin henkistäkin hyvinvointia. Suomalainen työelämä on kuitenkin muuttunut kiireiseksi. Yli puolet työssäkäyvistä kokee työuupumuksen oireita. Joka viidennellä on masennus/voimakas väsymys. (Rauramo 2004).

Psyykkinen työkyky kuntoon kirjassa (Kääriäinen 1996), erotetaan toisistaan kolme erilaista psyykkistä tilaa. Ne voivat olla päällekkäisiäkin.

1. Psyykkinen väsyminen

Psyykkinen väsyminen on tila, jossa henkisiä voimavaroja on kulutettu enemmän kuin niitä on: muisti heikkenee, oppiminen vaikeutuu, töiden aloittaminen on vaikeaa, uni voi häiriintyä, kiinnostus ympäristöön heikkenee, työnilo katoaa. Oireet vaihtelevat voimakkuudeltaan ja pituudeltaan.

2. Psyykkinen kyllästyminen

Tyypillistä on vastenmielisyys työtä kohtaan. Ihmisellä on voimavaroja, mutta hän ei halua käyttää niitä työhön.

3. Monotonia

Monotonia voi aiheutua kauan tehdystä toistuvasta, yksipuolisesta ja pakkotahtisesta työstä. Ihmisen psyykkinen toimeliaisuus hidastuu.

Käytetään paljon sanoja UUPUMUS ja TYÖUUPUMUS. Uupumus on ylikuormittumisen ja turhautumisen aiheuttamaa loppuun palamista,joka ei aina johdu pelkästään työstä. Normaali uupumus ja väsymys menevät ohi levolla.

Myös työyhteisöjen ongelmat näkyvät työntekijöiden jaksamisessa. Työuupumus on vakava, työssä kehittyvä oireyhtymä. Sille on ominaista:1) kokonaisvaltainen väsymys, 2) kyyniseksi muuttunut asennoituminen työhön ja 3) heikentynyt ammatillinen itsetunto

Uupumisen tunnistaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää olisi sen estäminen. Miten sitä sitten voidaan tehdä? Siihen eivät tutkimuksetkaan ole voineet osoittaa keinoja. Ehkä parhaiten työuupumusta ehkäisee työyhteisöä kehittävä ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Esimiehet ovat tärkeässä asemassa, mutta he tarvitsevat myös työntekijöiden apua ja sitoutumista oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen.

Yhteistyö työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa on tärkeää. Voidaan tehdä kyselyjä, kartoituksia ja terveystarkastuksia käytännön työn suorittamisen helpottamiseksi (Koivisto 2001, Rauramo 2004, Leskinen 2000, Kärkkäinen 2002).

3. Terveystarkastusten toteutus

Terveydenhoitajan tekemät terveystarkastukset

Tarkastuksia tehtiin yhteensä 126. Kaikki eivät antaneet lupaa tietojensa käyttämiseen yhteenvedossa, joten keskiarvot ovat suuntaa antavat.

Tarkastuksen keskiarvoja:

  • Ikä
    • 50 vuotta
  • Työkykyindeksipisteet
    • 34 pistettä = kohtalainen työkyky
  • Bergen Burn Out–riskipisteet (loppuunpalamisriski)
    • 69 pistettä = pieni loppuunpalamisriski

Terveystarkastusten tärkeimpänä osa-alueena oli psyykkisen jaksamisen selvittäminen Suurella osalla tarkastettavista oli myös selkeästi fyysisiä sairauksia ja vaivoja. Tähän vaikutti varmasti heidän keski-ikänsä.

Tarkastuksiin osallistuneet olivat saaneet etukäteen täytettäviksi kaksi lomaketta.

Työkykyindeksilomake käytiin läpi ja laskettiin pisteet ja työkyvyn arvio. Tämä Työterveyslaitoksen lomake osoittaa fyysisestä tilaa. Tarkastettavien keskiarvoksi tuli 34, joka vastaa kohtalaista työkykyä. Oman työkyvyn arvion kohtaan oli valittu enimmäkseen 7 tai 8, kun se parhaimmillaan on kymmenen Bergen Burn Out Indicator (BBI)–lomakkeen vastausvaihtoehdot kuvasivat psyykkistä jaksamista työssä. Lomakkeet toimivat keskustelun pohjana ja niiden avulla käytiin asiakkaan tilannetta läpi. Tarkastusta helpotti se, että Teuvan terveyskeskuksen potilastiedot olivat käytettävissä.

Tarpeen mukaan mitattiin verenpaine, pituus, paino ja painoindeksi. Asiakkaat kävivät myös verikokeissa, mikäli eivät vuoteen olleet. Tarkastuksissa annettiin terveysneuvontaa ja asiakkaat saivat kysyä mieltä askarruttavia asioita. Joillakin todettiin tutkimuksen yhteydessä uusia oireita ja sairauksia kuten kohonnut kolesteroli tai korkea verenpaine. Niihin puututtiin Käypä Hoidon mukaisesti. Annettiin terveysneuvontaa. Lähes kaikilla oli liikunnallinen tai muu harrastus, uusista keskusteltiin.Otettiin puheeksi myös henkilökohtaiset asiat :jokainen kertoi mitä halusi ja miten tarkkaan halusi. Monilla oli niska-hartiaseudun ja selän vaivoja

BBI – lomake toimi hyvin pohjana keskustelulle työssä jaksamisesta. Tähän pyrittiin keskittymään paremmin ja käytiin jokaisen vastaukset keskustellen läpi. Lomakkeessa seuraavissa kohdissa oli eniten valittu vastausvaihtoehdoiksi osittain samaa mieltä tai samaa mieltä:

  • tunnen hukkuvani työhön
  • minulla on usein riittämättömyyden tunteita
  • tunnen, etten pysty auttamaan toisia niin paljon kuin haluaisin
  • nukun usein huonosti erilaisten työasioiden takia
  • ajattelen työasioita myös vapaa-aikana
  • tunnen itseni väsyneeksi työssä
  • rehellisesti sanoen tunsin itseni aikaisemmin arvostetummaksi työssäni
  • minusta tuntuu, ettei minulla ole koskaan riittävästi aikaa huolehtia asiakkaistani tai auttaa heitä
  • minusta tuntuu, ettei palkkani lainkaan vastaa työsuorituksiani

Myös kohdissa

  • minusta tuntuu, että suhteessani toisiin ihmisiin annan enemmän kuin saan
  • koen olevani etäällä työtovereista
  • kyselen alituiseen onko työlläni arvoa
  • minun on vaikea olla tekemisissä joidenkin työtovereiden kanssa
  • työn paine on aiheuttanut ongelmia perhe-elämässäni

oli usein valittu vastausvaihoehdot osittain eri mieltä tai osittain samaa mieltä.

Yhteenveto-osuudessa kerrotaan tarkemmin näistä vastausvaihtoehdoista.

Lääkäreiden vastaanotot

Osa tarkastettavista, yhteensä 40, ohjattiin lääkärin vastaanotolle. Lääkärit Kirsi Tuominen ja Kyösti Rinne Kauhajoen terveyskeskuksen työterveyshuollosta ottivat asiakkaat vastaan Teuvan sosiaali- ja terveyskeskuksen tiloissa. Vastaanotot kestivät vähintään 40 minuuttia / potilas. Apuna käytettiin sekä Teuvan Pegasos tiedostoja , että Kauhajoen Efiicaa, joka oli kannettavalla tietokoneella mukana. Lääkärin vastaanotolla käyneillä oli joko fyysisiä vaivoja tai jaksamisongelmia, myös molempia. Osa määrättiin rtg-kuviin tai/ja sydänfilmiin. Edellämainitut ja verikokeet tehtiin Teuvalla, eikä kustannuksia ole laskettu mukaan 10000 euron sopimukseen Kaikki eivät antaneet lupaa tietojensa käyttämiseen, joten suluissa olevat lukumäärät eivät aivan vastaa todellista.

Jatkotoimenpiteinä olivat:

  • lähete erikoissairaanhoitoon, (14), sisältäen myös lähetteet psykiatrian poliklinikalle ja yksityispuolelle
  • lääkityksen muutokset tai aloitukset (12)
  • B-lausunnot kuntoutusta varten (10)
  • A-todistukset sairaslomaa varten (6)
  • lähetteet fysikaaliseen hoitoon (5)
  • kuntoutustutkimus, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilusuositus, joillekin suositettiin osaeläkettä

Muutama terveydenhoitajan vastaanotolla käyneistä ohjattiin Teuvan omille lääkäreille. Joidenkin jatkohoidosta ja seurannasta neuvoteltiin lääkäreiden kanssa potilastietoja apuna käyttäen, ns. paperikonsultaationa. Tällaisia olivat esim. kohonneen verenpaineen, kolesterolin tai verensokerin seuranta- ja hoitosuunnitelma.

Palautekysely

Lääkärin vastaanotolla ja muutamille pelkästään terveydenhoitajalla käyneille lähetettiin palautekyselylomake. Lääkärin vastaanotolla käyneistä kyselyn palautti 23, palautusprosentti oli 58 %. Lomake lähetettiin myös 13:lle pelkästään terveydenhoitajan vastaanotolla käyneille. Heistä 5 palautti lomakkeen, vastausprosentti oli 38 %.

Kaikki olivat sitä mieltä, että tarkastukset olivat Teuvan kunnan työntekijöille tarpeellisia. Tyytyväisyys hoitoon ja jatkotoimenpiteisiin ilmoitettiin valitsemalla arvosana asteikolla 1 ei lainkaan, 2, 3, 4, 5 erittäin tyytyväinen. Sekä lääkäreiden että terveydenhoitajan tarkastusten keskiarvosanaksi tuli 4. Vastaajat olivat tyytyväisiä saamaansa yksilölliseen hoitoon ja opastukseen. Lääkäreillä ja hoitajalla on pitkällä tarkastusajalla mahdollisuus perehtyä työntekijän kokonaistilanteeseen perusteellisesti. Toki vieläkin syvällisempää paneutumista toivottiin. Ulkopuolinen hoitotaho ei kuitenkaan tunne asiakasta eikä hänen työtään ennestään. Tällaisia tarkastuksia, ja vielä ulkopuolisen tekemänä, toivottiin tehtäväksi jatkossakin.

4. Yhteenveto

Yksilöllisten terveystarkastusten tavoitteena oli tunnistaa fyysisesti tai psyykkisesti oireilevat työntekijät ja parantaa heidän jaksamistaan. Monilla oli fyysisiä sairauksia, joiden hoito aloitettiin, osa oli jo hoidossa. Pääpaino oli kuitenkin psyykkisessä jaksamisessa

Tärkeää olisi tunnistaa mistä BBI lomakkeessa esiin tulleet ongelmat johtuvat ja mitä niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi voisi tehdä.

Monet olivat sitä mieltä, että säästäminen vaikuttaa moneen asiaan. Sijaisia ei oteta kovin helposti tai virkoja jätetään täyttämättä. Tämä taas lisää työmäärää, aiheuttaa kiirettä ja riittämättömyyden tunteita.

Työn vaatimusten lisääntymisen koettiin myös vaikuttavan työssä jaksamiseen. Vaaditaan uusia taitoja ja selviytymistä uusista tehtävistä. Esim. potilasaines oli joissain työpisteissä kovasti muuttunut. Tähän toivottiin parannusta koulutusten järjestämisellä. Myös työnohjauksia toivottiin lisää. Joissain työyksiköissä osastopalavereja oli pidetty jo aikaisemmin, joissain ne oli aloitettu vasta hiljattain. Osa toimi hyvin, mutta parantamisen varaakin koettiin olevan. Toivottiin, että palaverit vastaisivat paremmin tarkoitustaan.

Jonkin verran oli myös työilmapiirivaikeuksia. Onneksi ei kuitenkaan vakavassa mittakaavassa. Suureksi osaksi niistä oli selvitty keskustelemalla yhteistyössä esimiesten kanssa. Jatkossakin koettiin tärkeäksi pikaista puuttumista työtovereiden välisiin ongelmiin. Avoimuus ja rehellisyys ristiriitojen selvittämisissä koettiin tärkeiksi kuten myös puolueettomuus.

Työn arvostus tekee työstä mielekästä ja se on jaksamisen kannalta tärkeää. Siksi enemmän arvostusta toivottiin esimiehiltä, mutta myös kunnan päättäjien taholta. Kiitoksen saaminen, rohkaisu tai jonkinlainen tunnustus silloin tällöin osoittaisivat, vettä jokaisen työ on tärkeää. Esimiehiltä toivottiin lisäksi entistä enemmän jämäkkyyttä : Selkeät työnkuvat auttavat jokaista paneutumaan hänelle kuuluviin tehtäviin paremmin. Silloin ei tulisi tunnetta, että pitäisi tehdä sellaistakin mitä ei koe osaavansa tai jaksavansa. Toisaalta jotkut olivat valmiita ottamaan lisääkin tehtäviä ja vastuuta. Kunkin kohdalla toivottiin yksilöllisyyttä. Esimiehen ja työntekijän väliset kehityskeskustelut voisivat olla avuksi juuri esim. työnkuvan selkiyttämisessä.

Hoitotyön johtajan saaminen koettiin positiivisena asiana ja siltä odotetaan paljon. Koettiin että hän voisi yhtenäistää johtamisen tehtävää ja taata tasa-arvoisemman aseman työntekijöille eri osastoilla.Varsinkin uupuneiden ja masentuneiden työntekijöiden viesti oli, ettei toipumiselle oltu saatu tarpeeksi aikaa. Kokonaisvaltaisella vastaanotolla pystytään ottamaan tarkemmin kantaa uupumiseen ja sen hoitoon.

Kauhajoen työterveyshuollon mielestä yksilölliset terveystarkastukset olivat tarpeellisia ja työ oli melko vaativaa. Asiakaspalautteiden mukaan tarkastettavat itsekin olivat sitä mieltä, että terveystarkastukset olivat tarpeellisia. Yksilöllisistä terveystarkastuksista toivottiin jatkuvaa käytäntöä. Olemmekin jo sopineet yhteistyöstä myös vuodeksi 2005.

Kirsi Tuominen, työterveyslääkäri
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri
Mari Ala- Kokko – Nevala, työterveyshoitaja
Kyösti Rinne,työterveyslääkäri
Kauhajoen työterveyshuolto
Kauhajoen terveyskeskus
Teija Alasaari työterveyshoitaja
Markku Salomäki, ylilääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Teuvan terveyskeskus

Kirjallisuutta

  1. Työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehittämisseminaarin muistiot STM, työterveyslaitos työterveyshuolto-osasto 2004
  2. Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2015 STM 2004
  3. Kansanterveyslaki
  4. Työterveyshuoltolaki, opas työterveyshuoltolain soveltajille
  5. Kunnallisen työterveyshuollon järjestelyt, toiminnan arviointi ja keskinäinen yhteistyö Pohjois-Suomessa keväällä 2003 Hannu Vironkangas ja Jussi Jokelainen työterveyslääkäri 3 /2004
  6. www.ttl.fi/tthpalvelujarjestelmankehittaminen
  7. sairasvakuutuslaki
  8. kunnallisen työterveyshuollon organisointi Hannu Vironkangas työterveyslääkäri 2/2003
  9. työikäisten terveyden edistäminen alueellisen yhteistyönä Paula Naumanen-Tuomela, työterveyslääkäri 4/2004
  10. Työssä jaksamisen tutkimus ja toimenpideohjelma seurantaraportti 2001
  11. Koivisto Kari; Tunnista ja torju työuupumus, 2001
  12. Kärkkäinen Merja; Menesty innolla – työhyvinvoinnin johtamisen haasteet, 2002
  13. Kääriäinen Maija; Huomio työhyvinvointiin, 2003
  14. Leskinen Jukka; Miten jaksat työssä, 2000
  15. Rauramo Päivi; Työhyvinvoinnin portaat, 2004