"Palelsiko Rhodoksella?" - terveiset PPTR- kongressista

Vasteista kylmäaltistuksessa

Ensimmäisen päivän toisessa sessiossa käsiteltiin lämpötilavasteita kylmäaltistuksessa. Tero Mäkinen Oulun aluetyöterveyslaitokselta kertoi tuulen vaikutuksesta lämpötilavasteisiin levossa ja rasituksen aikana. Tulokset osoittivat, että lämmönhukka on riippuvainen tuulen nopeudesta eivätkä paikallaan seisominen tai kävely vaikuta tuloksiin.

Oma esitykseni oli heti ensimmäisenä päivänä. Kerroin oman väitöskirjatyöni yhden osatyön tuloksista. Omassa työssäni olen todennut verenpaineen nousevan hypertonikoilla nopeasti kylmäaltistuksessa. Maksimissaan verenpaineen nousu on ollut 30/20 mmHg15 minuutin oululaista normaalia talvista kylmäaltistusta vastaavissa olosuhteissa (-15 °C, 3.5 m/s). Kylmäaltistuksen loputtua verenpaine on laskenut 15 minuutissa lähes lähtötasolle, mutta käytännössä on ollut yksilöitä, joilla verenpaine on jäänyt huomattavasti lähtötasoa korkeammalle. Käytännön merkitystä tällä on verenpainemittauksiin eli 15 minuutin istuminen ja rauhoittuminen ennen mittausta eiole välttämättä riittävän pitkäaika. Lämpötilavasteet ovat olleet hypertoonikoilla vastaavia kuin terveillä. Posken lämpötila on laskenut noin 13 °C:een. Rintakehän lämpötilan lasku on ollut noin 2 °C. Rektaalilämpötilassa ei ole tapahtunut muutosta.

Hilde Faerevik Norjasta on tutkinut jalkojen liikuttelun (ns. polkupyöräilyliikkeet) vaikutusta lämpötila- ja metaboliavasteisiin kylmässä vedessä ääriolosuhteissa. Lähtökohta em. tutkimukselle on ollut se, että armeijassa helikopterilentäjillä on ollut veteen pelastauduttaessa ohjeena olla "ns. muna-asennossa liikkumatta". Tässä työssä Faerevik kumppaneineen kuitenkin osoitti, että keho jäähtyy hitaammin, jos jalkoja liikutellaan ja siten hypotermian uhkaa saadaan pienennetyksi. Faerevik kumppaneineen tutkii myös toista mielenkiintoista sektoria työterveyshuollonnäkökulmasta. He pyrkivät nimittäin kehittämään ns. älyvaatteita terveydenhuollon ja armeijan tarpeisiin. He tutkivat mm. helikopterilentäjille sopivaa vaatetusta. Heidän työskentelyolosuhteensa ovat äärilaidoista: Kopterissa on erittäin lämmintä ja vastakohtana kylmään veteen pelastautuessa erittäin kylmää. Odottelemme mielenkiinnolla em. tutkimuksen tuloksia ja käytännön sovelluksia.

Hannu Rintamäki Oulun aluetyöterveyslaitokselta kertoi loppuviikosta laajaan armeijan aineistoon perustuen, kuinka armeijan kenttäharjoituksissa (ulkolämpötila 0–-29 °C) sormien lämpötilat olivat matalia yllättävän pitkiä aikoja. Käden ja sormien lämpötilan laskiessa alle 12–15 °C:een käden karkea ja hienomotoriikka laskevat useita kymmeniä prosentteja.

Vasteista lämpimässä

Kesäolympialaiset tulivat ja menivät ja kuten muistanemme, suomalaisten menestys oli mitä oli. Mm. hollantilaiset ovat tutkineet suorituskykyä kuumissa olosuhteissa. Kuumissa olosuhteissa suorituskyky laskee. Heidän huomionaan oli, että kuumissa olosuhteissa lämmittelyyn käytettävää aikaa pitäisi rajoittaa, näin kehon sisälämpötila ei nouse niin nopeasti ja suorituskyky on parempi (lajina soutu). Kehon jäähdytyksellä ennen suoritusta oli suorituskykyä lisäävä vaikutus. Sillä jäähdytettiinkö koko kehoa, ylä- tai alavartaloa ennen suoritusta ei ollut vaikutusta suorituksen aikaiseen lämmönhukkaan. Epäselväksi jäi, mitä jäähdytysmenetelmää hollantilaisurheilijat käyttivätkään kesäolympialaisissa.

Lämmönsäätely ja uni

Ennen nukahtamista kehon sisälämpötila laskee ja ihon ja raajojen lämpötila nousee. Kylmät jalat estävät nukahtamista. Kräuchin tekemissä tutkimuksissa on osoitettu, että käsien ja jalkojen lämpötilan nosto lyhensi latenssia nukahtamiseen. Aamuyön heräilyssä jalkojen lämmitys lyhensi latenssia uudelleennukahtamiseen ja paransi unen laatua. Lisäksi on osoitettu etenkin vanhemmilla henkilöillä, että jalkojen lämpötilaa edellä kuvatusti nostettaessa syvänunen määrä lisääntyi ja kevyen unen määrä vähentyi. Iltaisin voisi siis kokeilla väljiä villasukkia jalkaan lämpötilan nostamiseksi ja jos ne tuntuvat liian kuumilta, on ne helppo potkaista pois. Tai jospa joku kehittelisi älysukat, jotka säätelisivät sopivaa lämpötilaa?

Lopuksi

Kongressi tarjosi laajan näkökulman lämmönsäätelyn fysiologiaan ja farmakologiaan ja järjestelyt olivat kaikin puolin onnistuneet. Edellä esitin vain muutaman näkökulman, jotka voisivat kiinnostaa kliinikon näkökulmasta. Omalta osaltani sain lisähyötyä molekylaarisen tason tietämyksestä, jota voin hyödyntää kliinisempään tutkimukseen.

Otsikon kysymykseen vastaus: Palella ei tarvinnut, sen takasi erinomainen säätila ja ympäristö ja eipä taida paleltaa seuraavassakaan kongressissa Arizonassa. Mutta kun palasimme takaisin yöllä Ouluun lomalaisten joukossa, vallitsi nollakeli. Seuraavana päivänä vihmoi räntää eli palatessa palelsi, mutta sopeutuminen tapahtui nopeasti ja tämän raportin julkaisuaikaan nollakeli tuntuu jälleen niin lämpimältä.