Feromonihyrinää

Eläimellistä viestintää

Koiran ihossa on useita rauhasia, jotka ovat erikoistuneet tuottamaan erityisiä hajuaineita eli feromoneja, jotka toimivat viestinviejämolekyyleinä kahden yksilön välillä. Feromonit eivät ole vain hajuja toisten joukossa, vaan niillä on vaikutusta eläinten fysiologiseen tilaan tai käyttäytymiseen. Feromonit ovatkin kehitysopillisesti yksi kaikkein vanhimmista yksilöiden välisen viestinnän keinoista - hyönteisetkin viestivät feromonein.

Koiran kuonon alueella on feromoneja erittäviä rauhasia, joiden eritteillä on merkitystä koiran sosiaaliselle statukselle. Tassujen pohjista erittyvät feromonit taas toimivat reviirimerkkinä tai varoituksena muille eläimille pelkoa herättävästä paikasta. Feromonit lienevät myös se viestinvälitystapa, jolla koira "haistaa" ihmisen pelon.

Suuri osa nykyisin tunnetuista feromoneista liittyy eläinten seksuaaliseen käyttäytymiseen – ovathan ne rakenteeltaan steroidihormonien kaltaisia. Feromoneilla saattaa olla vaikutusta myös ihmisten parinvalintaan - ehkä enemmän kuin on osattu ajatellakaan..

Viime vuosina on vomeronasaalielimen merkitystä tutkittu hiirikokein. Tutkijat ovat mm. tuottaneet hiiriä, joilta puuttuu feromoniviestejä välittävä ionikanava vomeronasaalielimestä. Näiden hiirten käytös muuttui dramaattisesti. Urokset tulivat säyseiksi samaa sukupuolta kohtaan, vaikka keskinäinen aggressiivisuus on tavallista normaalien hiiriurosten kesken. Lisäksi nämä geenimuunnellut hiiret olivat seksuaalisesti aktiivisia sekä naaraiden että urosten suhteen.

Viime vuosina on löydetty myös sellaisia feromoneja, joiden tarkoituksena on toimia emon ja pentujen välisen siteen lujittajana. Ensimmäisenä tällainen feromoni löydettiin emakolta ja pian sen jälkeen myös koiralta, tammalta, lehmältä, uuhelta sekä kissa- ja kaniemolta. Koska näillä feromoneilla todettiin olevan tyynnyttävä vaikutus niin aikuisiin kuin pentuihinkin, alettiin näitä feromoneja kutsua tyynnyttäviksi. Nartulla tyynnyttävää feromonia erittyy nisärivien välisen ihon talirauhasista. Tyynnyttävä feromoni sisältää kaikilla edellä mainituilla eläinlajeilla pääasiassa kolmea eri rasvahappoa: öljyhappoa, palmitiinihappoa ja linolihappoa. Tyynnyttävän feromonin lajikohtaiset erot johtuvat sen sisältämistä muista rasvahapoista, joita nartulla ovat mm. myristiinihappo ja steariinihappo. Ihon talirauhasten normaalisti sisältämillä bakteereilla on todennäköisesti merkitystä rasvahappojen haihtumiselle iholta.

Synteettisiä tunteita

Kissalle reviiri on erittäin tärkeä. Se koostuu erilaisista toiminnallisista alueista kuten eristäytymis-, lepo- ja aktiivisuusalueesta. Alueita kissa merkitsee haju- ja kynsimismerkeillä. Reviirin kulkureitit kissa merkitsee naamamerkein eli naamaferomonia hierotaan paikkoihin, jotka on todettu vaarattomiksi. Kun kissa tuodaan sille vieraaseen tilaan, esimerkiksi kesämökille, se yleensä kyyristyy nurkkaan tai alkaa merkkailla ympäristöään virtsalla ja kynsimällä. Jos mökillä on naamaferomonimerkit tallella, kissa tutkii ympäristöään rauhallisesti. Autoon kissa ei yleensä pääse näitä merkkejä tekemään, joten auto on monelle kissalle hyvin turvaton paikka. Kissojen on usein myös vaikea tottua omistajansa tekemiin päätöksiin matkoista, muutosta tai kuljetuksista. Omistaja kuitenkin vaatii, että kissan on käyttäydyttävä kunnolla, ja siihen ei kuulu merkkailu. 

Uusimmat käyttäytymistä koskevat tutkimukset ovat avanneet keinoja vaikuttaa kotieläinten käyttäytymiseen synteettisesti valmistettujen, ilmaan suihkittavien feromonien avulla. Käytännössä on huomattu, että tyynnyttävät feromonit rauhoittavat epävarmoja ja pelokkaita eläimiä. Feromonien eläimen tunnetilaa muuttava vaikutus perustuu eläimen keskushermostossa syntyneeseen hajuaistimukseen. Tunnetilan muutoksen perustana on tietynlainen tuttuuden tuntemus, jonka feromoni saa aikaan aivojen limbisessä järjestelmässä eli siinä osassa, jossa tunnetilat syntyvät. Tyynnyttävän feromonin vaikutuksesta eläin tuntee ennestään tuttuna sellaisetkin asiat, joiden kanssa se ei ole aiemmin joutunut tekemisiin. Tämä vähentää sen uusia asioita kohtaan tuntemaa pelkoa. Uudenvuoden ilotulitusta säikkynyt koira saattaa selviytyä synteettisen feromonin avulla koettelemuksesta vähemmin traumoin. Kissoille ja koirille on omat feromoninsa, joita voidaan käyttää vaikka yhtaikaa samassa talossa.

Monien hyönteislajien feromonien koostumus on saatu selville, ja niitä pystytään valmistamaan synteettisesti. Meillä käyttö rajoittuu vielä käyttöön pyydyksissä, mutta muualla muualla maailmassa feromoneja on käytetty myös kemiallisten torjunta-aineiden tavoin levittämällä niitä koko viljelykselle (esim. herukanlasisiiven torjuntaan herukkaviljelmillä Uudessa-Seelannissa). Paitsi että aineiden teho on kemiallisten torjunta-aineiden luokkaa, feromonien etuja ovat myrkyttömyys ja turvallisuus käyttäjälle ja ympäristölle, sekä valikoivuus. Kullakin hyönteislajilla on omanlaisensa feromoni, joka houkuttelee vain kyseistä lajia. Kun koiras saapuu viljelykselle, jonne feromoni on levitetty, se ei kykene enää löytämään naarashyönteisiä kaikenkattavassa hajupilvessä, jolloin lisääntyminen estyy, kuten myös hyönteisten aiheuttamat tuhot.

Ihmisten välinen feromoniviestintä

Ihmisen hajuja on tutkittu vähän, vaikka ihmisellä on enemmän hajua tuottavia rauhasia kuin muilla kädellisillä. Selkärankaisilla feromoneja on eristetty mm. syljestä, hiestä ja virtsasta. Ne leviävät kosketuksen, ilman ja veden välityksellä. Feromoneja aistiva vomeronasaalinen elin sijaitsee nenäontelon pohjalla ja ohjaa tietynlaista seksuaalista ja sosiaalista käyttäytymistä. Järjestelmän viestit kulkevat selvästi eri reittiä ja eri mekanismilla kuin hajuaistimukset. Osa feromoneista onkin hajuttomia. Endokriiniset vasteet - erityisesti sukupuolihormonituotantoa säätelevällä akselilla hypotalamuksessa - ovat yksi ilmeinen feromonien vaikutuskohta.

On havaittu, että ihmiset tunnistavat sukulaisensa ja aviopuolisonsa hajun perusteella, ja naiset pystyvät tunnistamaan vastasyntyneen lapsensa hajun perusteella tunti synnytyksen jälkeen. Äitien keskuudessa tuttu niksi vauvan rauhoittamiseksi äidin poissa ollessa on antaa unikaveriksi äidintuoksuinen yöpaita.

Ihmisellä feromonit saavat aikaan hormonaalisia muutoksia. Kuukautiskierron alkupuoliskon aikaisesta kainalohiestä eristetyt hajuttomat yhdisteet, joita koehenkilöt nuuhkivat, aikaistivat naisten munasolun vapautumista edeltävää LH:n erityshuippua. Kierron lopulla eristetty vastaava uute taas myöhensi sitä. Vaginan erittämä copuline-feromoni taas innostaa miehiä, etenkin ovulaation aikoihin. Feromonivaikutukseen perustunee sekin, että samassa yhteisössä asuvien naisten kuukautiskierto synkronoituu.

Muutaman vuoden takaisessa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa arvioitiin synteettisen feromonin vaikutusta nuorten naisten seksuaaliseen käyttäytymiseen. Feromonin rakenne oli johdettu seksuaalisesti virkeiden heteroseksuaalisten naisten kainalohiestä uutetusta feromonista. Synteettinen feromoni lisättiin koehenkilöiden parfyymiin. Mitä seurasikaan? Yhdyntöjen lukumäärä, esileikkien kiihkeys ja treffien taajuus lisääntyi merkisevästi. Vaikutus oli sukupuolispesifinen, sillä miespartnerin aktiivisuutta kyseinen feromoni ei muuttanut.

Feromonit ovat sukupuolispesifisiä: naiset reagoivat androgeenien ja miehet estrogeenien kaltaisiin feromoneihin, vieläpä hypotalamuksen stimuloituvat tumakkeet eroavat naisilla ja miehillä. Hajut saattavat osin ohjata partnerin valintaakin: Eräässä tutkimuksessa naiset pitivät miellyttävimpänä sellaisen miehen hajua, jonka HLA-tyyppi muistutti sopivasti, ei liikaa, eikä liian vähän, naisen isältään perimiä HLA-tyyppejä. Äidin HLA-tyypillä ei ollut vaikutusta. Toisessa tutkimuksessa havaittiin miesten hien mukana erittyvän androstenoniferomonin houkuttelevan naisia. Koehenkilöt olivat pitäneet feromonilla suihkittuja miesten valokuvia puoleensavetävämpänä kuin samoja kuvia ilman feromonilisää.

Työyhteisöjen kemiaa

Moni eläinten käyttäytymistä ohjaava toimintamalli pohjautuu siis feromoneihin. Entä ihmisillä? Kuinka vahvasti elämme tiedostamattomien aistien valtakunnassa? Parinvalintaan feromoneilla on osoitettu olevan vaikutusta, samoin tuttujen ihmisten tunnistamiseen. Miten mahtavat feromonit vaikuttaa työyhteisössä, jossa monen ihmisen "kemiat" kohtaavat? Valitaanko johtajaksi se, jonka "kuonosta" tai "tassuista" erittyy rauhoittavimpia tai kunnioitusta herättävimpiä feromoneja? Entä kun "kemiat eivät sovi yhteen"? Tai kuka on se, jonka feromonien mukaan työyhteisö synkronoidaan? Tullaanko tulevaisuudessa työpaikkojen ilmaan suihkimaan rauhoittavia, tyynnyttäviä tai aktivoivia feromoneja?

USA:ssa feromonit ovat nyt jo suuri bisnes hajuvesikauppiaille. Lukuisat nettikaupat myyvät naisille feromoneja, joiden avulla miesten luvataan jäävän koukkuun. Erityisenä käyttäjäryhmänä ovat naispuoliset myyntiedustajat, joiden bisnestä miesten kanssa hajuveden feromonien luvataan edesauttavan suuresti. Kuuluuko joka myyntitykin perustyökalupakkiin jatkossa siis feromoniparfyymi?

Entä sotkevat ja tavaroitaan kaikkialle levittelevät lapset ja puolisot kotona? Onko kyseessä kemiallinen reviirinmerkkaus, tuttujen tuoksujen levittäminen olon rauhoittamiseksi?

Halusimme tai emme, aistimme kuljettavat meitä siinä missä sydän ja järkikin.