PYRI - Yrittäjille sopivampi varhaiskuntoutusmalli

Yrittäjät eivät pääse varhaiskuntoukseen

Työtään yksin tekevä tai vain muutaman työntekijän palkannut yrittäjä on tiukasti sidoksissa työhönsä. Hänellä ei ole tavallisen palkansaajan tavoin mahdollisuuksia irrottautua päivittäisistä työvelvoitteistaan ja käyttää hyväkseen pitempiä työkykyä ylläpitäviä mahdollisuuksia. Yrittäjiä ei olekaan juuri osallistunut useita työpäiviä, jopa kokonaisia työviikkoja kestäviin perinteisiin varhaiskuntoutus- (esim. ASLAK^®) ja työkykyä tukeviin (esim. TYK) kuntoutusmuotoihin. Joka viidennellä yrittäjällä on kuitenkin todettavissa jo alentunut toimintakyky ja lähes kaksi kolmasosaa heistä tarvitsisi erilaisia työ- ja toimintakykyä edistäviä toimia (Pakkala amp Saarni 2000).

Työterveyshuolto osallistuu vajaakuntoisuuden uhkaaman henkilön kuntoutukseen ohjaukseen, mutta ei yleensä itse kovinkaan aktiivisesti seuraa, mitä kuntoutujalle tapahtuu, mitä taitoja ja miten niitä kuntoutujalle opetetaan. Tiiviimpi vuorovaikutus työterveyshuollon ja kuntoutujan välillä myös kuntoutusjakson aikana turvaisi työkykyä ylläpitävän toiminnan tukemista myös varsinaisen aktiivijakson jälkeen.

Varhaiskuntoutusta kaikille

PYRI-varhaiskuntoutusmallin (PYRI = PienYRIttäjä) tavoitteena oli kehittää varhaiskuntoutusmuoto, joka sisällöllisesti ja tavoitteellisesti vastaa ASLAK^®-toimintaa, mutta joka ei vaadi pitkiä yhtämittaisia poissaolojaksoja työstä. Kuntoutumisprosessi nivoutettiin myös osaksi yrittäjän ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä. Yrittäjää opastetiin käyttämään oman paikkakuntansa kuntoutumismahdollisuuksia osana kuntoutumistoimintaa. Säännöllisten, vuoden aikana toistuvien kuntoutumistapaamisien avulla luotiin ryhmään yhteenkuuluvuuden henki, joka interventioprosessin jälkeenkin turvaisi hyvinvoinnin käytännön jatkumisen. Pyri-mallin tavoitteena oli myös kehittää taloudellisesti edullinen kuntoutusmalli, jotta toiminta olisi useamman saatavilla.

Laitoskuntoutumisosion toteutti Naantalin kylpylä. Härkätien, Raision, Kaarinan ja Naantalin sekä Salon seudun terveyskeskusten työterveyshuollot kokosivat asiakaskunnastaan kuntoutuvat yrittäjät ja toteuttivat toiminnan viikottaiset kuntoutumistapaamiset. Turun aluetyöterveyslaitos yhteistyössä Kelan ja em. prosessiin osallistuneiden kanssa arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Kela tuki hanketta taloudellisesti.

Laitos ja avojaksot lyhyitä, vuorotellen

PYRI-kuntoutus muodostui lyhyistä, kuntoutuslaitoksessa toteutettavista kahden päivän kuntoutusjaksoista ja niiden välillä olevista, oman työterveyshuollon vetämistä tapaamisista. Kuntoutuslaitosjaksot tapahtuivat kahden kuukauden välein, jolloin laitososion kokonaispituudeksi tuli 12 päivää yhden vuoden aikana. Laitosjaksojen väliaikoina kuntoutujaryhmät kokoontuivat yhdessä työterveyshuoltonsa kanssa (Kuva « Pyri-varhaiskuntoutus kaaviona »1).

Kuva 1.

Pyri-varhaiskuntoutus kaaviona

Ryhmähengen luomisen ja ja oman paikkakunnan tukiverkostojen hyödyntämisen vuoksi kukin kuntoutujaryhmä kuului yhden ja saman työterveyshuollon piiriin. Pyri-varhaiskuntoutusta on verrattu muihin kuntoutusmuotoihin taulukossa «Eri kuntoutusmuodot ja niiden vertailu »1.

Valintamenettely ja valintakriteerit olivat samat kuin ASLAK^®-kursseillekin, pääosin tuki- ja liikuntaelinoireita tai -sairauksia potevat henkilöt. Muita riskitekijöitä olivat mm. ylipaino, vähäinen tai olematon vapaa-ajan käyttö tai kapea sosiaalinen tukiverkosto.

Työterveyshuollon vetämät 45–90 minuutin kestoiset viikottaiset tapaamiset painottuivat omalla paikkakunnalla tarjolla olevien, lähinnä liikuntaan keskittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Henkisen jaksamisen teemoja, työergonomiaa ja työympäristön terveyshaittoja voitiin käsitellä ohessa.

Kuntoutuslaitos vastasi kuntoutukseen liittyvästä koulutus-, ohjaus- ja terveyskasvatuksellisesta toiminnasta sekä erityisesti yrittäjän henkisen jaksamisen ja terveellisten elämäntapojen tukemisesta. Psyykkistä jaksamista tuettiin psykologin ryhmäluennoilla. Yrittäjien fyysinen kunto mitattiin sekä projektin alussa että lopussa. Laitosjaksot mahdollistivat yrittäjille myös irroittautumishetken arkityöstä.

Koska yrittäjät oli valittu pääasiassa eri toimialoilta, varsinaisesti ammattiin liittyvää syvennettyä tukitoimintaa ei kuntoutukseen sisältynyt.

Kuntoutuslaitoksen ja työterveyshuollon keskinäistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua tuettiin järjestämällä kuntoutusvuoden aikana 1–2 yhteistoimintapäivää, jolloin työterveyshuolto, kuntoutuslaitos ja yrittäjät voivat vaihtaa ajatuksia keskenään

Varhaiskuntoutus paransi yrittäjänvointia

Pyri-kuntoutuksen tuloksia arvioitiin kuuden kymmenen hengen Pyri-kurssin osalta. Alku- ja loppukyselyiden avulla selvitettiin vuoden jakson aikana tapahtuneita muutoksia. Seurantakysely tehtiin vuosi kuntoutuksen jälkeen 39 yrittäjälle neljältä ensimmäiseltä kurssilta. Viittätoista yrittäjää haastateltiin.

Kuntoutujien terveydentila oli kohentunut kuntoutusvuoden aikana (Taulukko «Kuntoutusvuosi paransi yrittäjien vointia (% osallistuneista) »2).

Kahdella kolmesta yrittäjästä niska-hartiavaivat ja selkävaivat olivat vähentyneet, noin viidenneksellä vaivat olivat ennallaan. Yläraajojen vaivat vähenivät 80 %:lla ja alaraajojen runsaalla puolella vastaajista. Kuntoutuksen aikana yrittäjien ryhmätasoinen painoindeksi putosi hieman, tosin muutaman paino oli noussutkin. Fyysisesti huonokuntoisten suhteellinen osuus kuntoutujista väheni 28 %. Hyvän tai erinomaisen suorituskyvyn luokissa ei kuntoutuksen aikana tapahtunut selvää muutosta.

Noin 80 % vastaajista koki, että heidän kokonaisterveytensä ja fyysinen jaksamisensa/hyvinvointinsa oli muuttunut joko melko tai erittäin hyvään suuntaan. Alussa stressiä runsaammin kokeneiden osuus oli laskenut selvimmin.

Lähes 1/4 kuntoutujista oli aloittanut konkreettisia muutoksia fyysisen ja psyykkisen työkykynsä ylläpitämiseksi. Paikkakuntien omien liikuntamahdollisuuksien hyödyntäminen onnistui erittäin hyvin neljänneksen mukaan, kolmanneksen mukaan tässä onnistuttiin melko hyvin ja vajaan kolmanneksen mielestä kohtalaisesti.

Vaikutukset näkyivät vielä vuoden kuluttua

Seurantakyselyssä vuosi kuntoutuksen loppumisen jälkeen yrittäjien ruumiillinen työkyky näytti edelleen kohentuneen (Kuva « Kuntoutujien työkyky työn ruumiillisten vaatimu»2). Henkisen työkyvyn osalta muutosta ei ollut enää tapahtunut, mutta aiemmin saavutettu taso säilyi (kuva « Kuntoutujien työkyky työn henkisten vaatimuksien»3). Tyky-janalla arvioituna työkyky osoitti hienoista alentumista keskikuntoisten kohdalla, hyväksi kuntonsa aiemmin kokeneiden määrä sen sijaan säilyi edelleen hyvänä.

Kuva 2.

Kuntoutujien työkyky työn ruumiillisten vaatimuksien kannalta ennen kuntoutusta, kuntoutusvuoden ja sitä seuranneen vuoden jälkeen ( % kuntoutuneista, n=38)

Kuva 3.

Kuntoutujien työkyky työn henkisten vaatimuksien kannalta ennen kuntoutusta, kuntoutusvuoden ja sitä seuranneen vuoden jälkeen ( % kuntoutuneista, n=38)

Kuntoutuksen jälkeen yrittäjien yhteiset tapaamiset olivat edelleen jatkuneet ja he olivat ylläpitäneet syntynyttä sosiaalista verkostoa ja fyysistä kuntoaan. Liikunnan lisääntyminen lähtötilanteeseen verrattuna oli säilynyt vielä vuoden seuranta-ajan jälkeenkin. Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta yrittäjät kokivat kuntonsa olevan keskimääräiseen yrittäjään verrattuna yhtä hyvän tai paremman ja juuri PYRI-kuntoutuksen ansiosta.

Kuntoutus oli vaikuttanut myös yrittäjien ruokailutottumuksiin, rasvan käytön vähenemiseen ja säännöllisen ruokailun organisoimiseen. Ruokailutietouden kasvaminen koettiinkin yhtenä merkittävimmistä kuntoutuksen aikana saaduista anneista.

Kuntoutus paransi elämän ja yrittämisen laatua

Noin puolella haastatelluista kuntoutus oli vaikuttanut myös arjen yritystoimintaan. Yrittäjät olivat lisänneet vuosilomaansa tai pyrkineet hyödyntämään vapaa-aikaansa. Yrittäjien keskinäiset keskustelut kuntoutuslaitoksella olivat "auttaneet huomaamaan, ettei ongelmiensa kanssa ollut yksin, muut painivat samojen ongelmien kanssa". Sosiaalisten verkostojen rakentuminen koettiin merkittäväksi. Oman perheen huomioiminen oli parantunut, "huomasi, että kotona on muitakin"

Työntekijätkin tulivat mukaan

Yrittäjien osalleen saama kuntoutus heijastui myös muuhun yritykseen. Yrityksissä oli käynnistetty konkreettisia tyky-toimia. Oli hankittu kuntosalilippuja työntekijöiden käyttöön, aloitettu lentopallovuorot, työntekijöille oli järjestetty kuntotestejä terveystarkastuksineen, oli hankittu uimahallilippuja jne. Tyky-toiminta oli alettu mieltää tärkeäksi koko pienyrityksen kannalta. Vaikka toiminta oli paljolti keskittynyt fyysisen kunnon ylläpitoon, pienyritykselle se kuitenkin oli alku yleensä huomioida henkilöstön työkykyä ja on toivottavasti luomassa pohjaa myös laajemmalle työkykyä ylläpitävälle toiminnalle.

PYRI-kuntoutuksen aikana yhteistyö työterveyshuollon kanssa parantui ja henkilökohtaiset kontaktit lisääntyivät. Joissakin yrityksissä lakisääteisestä työterveyshuollosta oli siirrytty kokonaisvaltaiseen työterveyshuoltotoimintaan. Kuntoutuksen jälkeenkin osa yrittäjistä ei hahmottanut työterveyshuollon roolia yrityksessä, painotus tuntui olevan sairaanhoidossa ja ennaltaehkäisevää toimintaa ei tiedostettu.

Tätä täytyy saada lisää

Arviointien perusteella Pyri-varhaiskuntoutusprosessi toimi lähes suunnitellun mukaisesti. Yrittäjien objektiivinen ja etenkin subjektiivinen terveys, työkyky ja jaksaminen kohentuivat ja vaikutukset jatkuivat vielä vuoden kuluttua varsinaisen aktiivijakson päättymisestä. Pyri-kurssien tarjoama ryhmiytyminen ja työterveyshuollon kanssa tehtävä toiminta kotipaikka-kunnan omia resursseja hyödyntäen turvasi toiminnan jatkumisen ja saavutettujen tuloksien säilymisen myös "virallisen" varhaiskuntoutumisvuoden jälkeenkin. Vaikka mallia ei ole vielä otettu Kelan viralliseksi kuntoutusmalliksi, on sitä edelleen menestyksellisesti toteutettu Varsinais-Suomen Kelan tuella.

PYRI-mallin etuja ja haittoja on esitetty taulukossa «Pyri-varhaiskuntoutuksen nelikenttäanalyysi »3. Malli soveltunee lähes kaikille varhaiskuntoutustarpeessa oleville, jolloin sen avulla kuntoutumiskustannukset henkilöä kohden jäävät pienemmiksi kuin mitä ns. perinteisillä varhaiskuntoutustoimilla. Malli sopinee eritoten hyvin myös yritysten avainhenkilöille, joille irtautuminen työstä perinteisen kaltaiseen ASLAK^®-kuntoutukseen on käytännössä mahdotonta.

Jatkokurssien kohdalla kannattanee harkita, kuinka työpaikan työolosuhteiden ja työtapojen kohentamiseen tähtäävä toiminta saadaan mukaan kokeilukursseja paremmin.