Ymmärrystä tiedosta ja viestinnästä
"Minä kuuntelin, kymmeniä, satoja, tuhansia.
Kaikki he olivat jokainen oikeassa.
Kunnes tuli toinen toisen luo ja sanoi:
Olet väärässä.
Kunnes toinen uskoi tai oli uskomatta. Ja taas
he olivat kaikki jokainen oikeassa.
Minä kuuntelen."
Caj Westerberg, kokoelmasta Uponnut Venetsia (1972)
Informaation tulva on valtava. Puhutaan infoähkystä, aikamme sairaus on nettiriippuvuus. Tiedonsiirrossa ja viestinnässä on tapahtunut iso periaatteellinen muutos ajatellen tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Internetissä ei olekaan yhteisesti sovittuja lainalaisuuksia. Toisin kuin muissa viestimissä, ei tekstien paikkansapitävyyttä ja asiallisuutta ole välttämättä kukaan ulkopuolinen tarkistanut. Näin ollen tietoyhteiskunnan kansalaisten isona haasteena onkin aivan erityinen medialukutaito, joka sisältää jatkuvan kriittisyyden. Netistä tietoja etsivä joutuu tekemään jatkuvasti valintoja ja suodattamaan näkemäänsä ja lukemaansa.
Hallitsematon tiedon määrä ahdistaa. Informaation määrän kasvu ei sellaisenaan lisää tietoa, tästä on yhteneväisiä käsityksiä. Tiedon olemus taas on monimutkaisempi ja kiistellympi asia ja tähän filosofian teokset tarjoavat kiinnostavan perehtymisen kentän. Filosofi, emeritusprofessori Juhani Pietarisen mukaan informaation lisääntyminen ei auta meitä ymmärtämään elämän ilmiöitä. Epävarmuus kuluttaa ihmisen terveyttä ja elinvoimaa. Tarvitaan näkemystietoa. (Poimintaa esitelmästä Tulevaisuus ja toivo –seminaarissa Turussa 2000). Professori Matti Kamppinen pitää mielenkiintoisessa esseekokoelmassaan "Ajat muuttuvat" tietoverkkojen yhteiskuntaa sosiaalisen tiedonkäsittelyn kannalta oivana paikkana. Hän toteaa globaalin tietoverkon antavan sellaisia tiedollisen verkottumisen mahdollisuuksia, että ymmärrys lisääntyy siellä, missä olosuhteet ovat otolliset. Tietoverkot lisäävät ymmärrystä kuitenkin parhaiten silloin, kun ne ovat alisteisia tieteelliselle tutkimusprosessille eli kun niitä käytetään systemaattisen ja kriittisen inhimillisen tiedonmuodostuksen apuvälineinä.
Terveydenhuollossa on lanseerattu termi eHealth, jolla tarkoitetaan informaatioteknologian käyttöä kaikissa toiminnoissa, jotka jollain lailla liittyvät terveyteen. Se on osa EU:n tietoyhteiskuntaohjelman tavoitetta, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulisi tarjota kansalaisilleen julkisen hallinnon, koulutuksen ja terveydenhuollon palveluja tietoturvallisessa laajakaistaverkossa. Käsite on suomennettu sanaksi eTerveys. Uusi termi cyberhealth käsittää vielä laajemman alueen.
Tulevaisuuden tärkeänä haasteena on tietoturva. Tähän kuuluvat järjestelyt, joilla pyritään varmistamaan tiedon käytettävyys, eheys ja luottamuksellisuus. Tietosuojaan liittyvät olot, joissa tiedon luottamuksellisuus säilyy. Tiedon eheys ilmentää sitä, ettei tiedon sisältö ole muuttunut. Internetistä löytyy osoitteessa www.tietoturvaopas.fi hyvää luettavaa ja sieltä pääsee myös Sanastokeskuksen pdf-tiedostoon "Tiivis tietoturvasanasto". www.tietoyhteiskunta.fi ja mainio www.tietoturvakoulu.fi tarjoavat paljon.
Syysiltojen tummetessa
tietorikasta seikkailua painetun sanan ja sähköisten viestimien parissa!
Tuija Sirkka