Työterveyslääkäri

Syksyisiä keskustelunaiheita

Työterveyslääkäri
2005;23(3):259
Heikki Arola

Elämme mielenkiintoista aikaa. STM:n työterveyshuoltoneuvottelukunta valmistelee työterveyshuollon ammattihenkilöiden mitoitus-suositusta, jonka arviot perustuvat pääosin TTH Suomessa 2000-selvitykseen sekä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen toiminnan vaatimuksiin. Mitoituksessa huomioitaviksi asioiksi on nostettu asiakasyritysten määrä, toimiala, moniammatillinen työryhmä ja sen monipuolisuus, työskentely useassa toimipisteessä sekä työterveyshuoltotoiminnan laajuus (lakisääteinen/kokonaisvaltainen). Asiaa valmistellut kehittämis- ja seurantajaos on päätynyt suositukseen jonka mukaan kokopäiväisen työterveyslääkärin vastuulla olisi 1500 ? 300 ja työterveyshoitajan vastuulla 750 ? 150 työntekijää. TTH Suomessa 2000-selvityksen mukaan tuohon tavoitteeseen pääsi terveyskeskuksista alle 10%: keskiarvot olivat terveyskeskuksissa 7312, yritysten omilla asemilla 1864, yritysten yhteisillä asemilla 1828 ja lääkärikeskuksissa 1510 henkilöasiakasta/lääkäri. Valmistuvan suosituksen merkityksen terveyskeskusten työterveyshuoltotoiminnan kehittymiselle toivoisi olevan selvän, hoitavathan terveyskeskukset noin 60% kaikista yrityksistä ja reilun kolmanneksen henkilöasiakkaista. Suositus on edelleen jaoksen valmisteltavana ja näkökohtia siihen vaikuttavista seikoista ehtii vielä tuoda mukaan. Toivon lukijakunnalta kommentointia asiasta allekirjoittaneelle tai hallituksen jäsenille. Viemme kentän viestin edelleen neuvottelukunnan tietoon.

Määrällisen resurssin lisäksi tärkeää työterveyshuollon laadun kannalta on työterveyslääkäreiden koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen. STM:n ohjeiden mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että lääkärit osallistuvat riittävästi ammattitaitoaan ylläpitävään täydennyskoulutukseen keskimäärin 7 päivää vuodessa. Tämä täydennyskoulutusvelvollisuus koskee myös itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia työterveyslääkäreitä. Kuinka monilla työpaikoilla seurataan tämän suosituksen toteutumista? Koulutuksen tarjonta on lisääntynyt mutta onko se riittävää? Kuinka ammatinharjoittajakollegat ja toisaalta työsuhteessa toimivat toivovat koulutuksen järjestämistä? Kuinka heidän on mahdollista päästä koulutukseen? Keskustelua asiasta pitäisi käydä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti niin, että tarjonta ja kysyntä kohtaisivat ja pääsisimme koulutustavoitteisiin.

Tutkijakoulutoiminta on käynnistynyt lupaavasti ja alueelliset ryhmät toimivat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Tilaisuuksiin on tämän vuoden aikana osallistunut yhteensä noin 100 kollegaa. Kouluttajarekisteriä kootaan paraikaa ja ensimmäinen vuosiseminaari pidetään Tuohilammella marraskuussa. Tutkijakouluun ovat tervetulleita kaikki tutkimustoiminnasta kiinnostuneet työterveyslääkärit. Väitöskirjatutkimukseen tai ylipäätään omaan tutkimukseen sitoutuminen ei ole välttämätöntä. Tutkijakouluun osallistuminen antaa valmiuksia tieteellisten tutkimusten lukemiseen, arviointiin ja tuottamiseen. Tutkijakoulu toimii tukiorganisaationa niille kollegoille, jotka haluavat tutkia. Työterveyshuollon oman tutkimuksen merkitys on hyvin tärkeää erikoisalamme arvostuksen ja aseman parantamiseksi ja sen tunnettuuden lisäämiseksi muiden erikoisalojen silmissä. Mikään erikoisala ei tule toimeen ilman omaa tutkimusta. Työterveyslääkäreiden tutkimustoiminta on vähäistä verrattuna alamme laajuuteen. Suomalaisen työterveyshuollon erityispiirre, se että suomalainen työterveyslääkäri näkee työpaikan koko sairauskirjon, tarjoaa ainutlaatuisen tutkimuskentän, jota ei ole tarjolla muualla. Lisää innokkaita tutkijoita mahtuu mukaan ja kynnys tutkimuksen aloittamiseen pidetään matalana. Valmista omaa tutkimussuunnitelmaa ei tarvita alkuvaiheessa. Valmiita tutkimusaiheitakin löytyy, samoin aineistoja jotka kaipaavat tutkijaa. Rohkeasti mukaan!

Kun oman työn osalta resurssit ovat kunnossa ja koulutus kohdallaan, saattaa käytännön työterveyshuollon tarkempi tutkimus tuoda lisäpotkua ja mielenkiintoa arkiseen aherrukseen. Ajattelevan ihmisen parhain onni on olla tutkinut sitä mikä on tutkimuksen saavutettavissa ja rauhassa kunnioittaa sitä, mikä on tutkimatonta (Goethe). Vaihtoehtoja pohtivaa kuulaan kirkasta syksyä kaikille.

Heikki Arola