Ymmärrystä työnohjauksesta

Tämän teemanumeron tarkoituksena on kertoa työelämän käyttökelpoisesta työkalusta nimeltä työnohjaus. Lehdessä kirjoittavat eri ammattialoja edustavat työnohjaajat avaten samalla mielenkiintoisia näkökulmia omaan työhönsä ja ammattialaansa.

Työnohjauksella on pitkät perinteet kirkon, sosiaalityön ja psykiatrian piirissä. Käsite on useimmille jotenkin tuttu, mutta yllättävän harva tietää tarkalleen, mistä on kysymys. Työnohjaus sekoitetaan sitä lähellä oleviin työtapoihin, kuten mentorointiin, kriisikonsultaatioon tai tutorointiin. Työnohjaaja ymmärretään perehdyttäjäksi ja työhönopastajaksi tai toisaalta konfliktien ratkaisijaksi. Joskus taas työnohjaus mielletään käytöskouluksi, jonne hankalaksi koetut työntekijät lähetetään "kasvatettaviksi".

Työnohjaaja törmää usein samoihin ongelmiin ja odotuksiin kuin työterveyshuolto. Johtajuus on monessa työpaikassa kateissa, ja sitä tarjotaan työnohjaajalle. Aivan kuten ikävät asiat monesti pyritään jättämään työterveyshuollon ratkaistavaksi silloin kun kyseessä oikeastaan onkin jämäkän esimiestoiminnan puutos ja työnjohdolliset ongelmat. Tavallinen harha on sekin, että työnohjaukseen hakeutuvat terapiaa tarvitsevat, vaikka tavoitteena on omassa työssä kehittyminen ja ammatti-identiteetin vahvistuminen. Toki työnohjauksen tavoite on myös työuupumuksen ennaltaehkäisy.

Nykypäivän työelämän hektisyys tehokkuusmantroineen on saanut aikaan ahdistusta ja epävarmuutta monen työntekijän ja esimiehen mielessä. Esimiehet ovat yhtä hämillään kuin alaisensakin toimintaympäristön ja odotusten jatkuvasti muuttuessa. Isoissa yrityksissä aina uusi johtaja haluaa painaa puumerkkinsä suunnittelemalla organisaatiomuutoksen, joka tuskin on ehtinyt ruohonjuuritasolle, kun tulee taas uusi johtaja uusine oppeineen. Tämä kuluttaa energiaa ja voimavaroja yrityksen varsinaiseen perustehtävään keskittymiseltä, jos sitä kaikessa myllerryksessä aina muistetaankaan. Työnohjaajan rooliin kuuluu myös kysellä perustehtävän perään.

Johtajien ja esimiesten työ on yksinäistä, heidän pitää kyetä kantamaan sisällään työyhteisöstä tulevia syytöksiä, paineita ja odotuksia ja uskaltautua tekemään ikäviäkin päätöksiä. Usein esimies on oman alansa erikoisosaaja, jolle henkilöstöjohtamisen taitojen vain oletetaan tulevan luonnostaan. Moni on hämmentynyt henkilöristiriitojen edessä, joihin esimiehenä törmää. Niinpä esimiesten ja johdon työnohjauksen tarve on oivallettu, ja kiinnostus sitä kohtaan yhtenä esimiestyöhön kasvun välineenä on lisääntynyt.

Pätevä työnohjaaja on työhönsä koulutettu ammattilainen. Työnohjaajissa on monenlaisin taustoin ja viitekehyksin toimivia, ja työmenetelmät vaihtelevat keskusteluista toiminnallisiin menetelmiin. STORY – Suomen työnohjaajat ry:n nettisivut on yksi mahdollinen kanava löytää asiansa osaavia, vähintään 2-vuotisen koulutuksen saaneita työnohjaajia.