Työnohjauksen tarve ja tunnettuus Länsi-Suomen läänin poliisissa -kyselytutkimus 2005

Tutkimuksen taustaa

Aiemmin poliisiorganisaatiossa tehdyt työnohjaukseen liittyvät tutkimukset kertovat, että työnohjauksesta on ollut sekä väärää tietoa että kokemusta. Sellaisia termejä kuin "terapian tarve" ja "kallonkutistajan puuha" on liitetty aiheeseen. Työnohjauksen on ymmärretty olevan "mestari-kisälli" -teeman mukaista työhön perehdytystä tai työhyvinvointia edistävä kertaluontoinenkin koulutustapahtuma.

Ammattikunnassa vallitsee vielä oppi-isiltä peritty tapa mieluummin vaieta kuin valittaa. Tätä vaikenijan roolia suomalainen mies on kantanut kauan. Vankimmin se vallitsee empiirisen käsityksemme mukaan hierarkian ruokkimassa maastossa. Pontimena on pelko jonkin menettämisestä, jos kertoo miltä itsestä tuntuu. Pitkittynyt pelko voi sammuttaa tunteiden tiedostamisen herkkyyden. Sen tilalle hiipii paha olo, mikä näkyy mm. kiukkuna ja kyynistymisenä. Jos työntekijä kokee, ettei hän voi vaikuttaa työssä kohtaamiensa ongelmien ratkaisuun, niin ajan mittaan se voi altistaa työuupumukselle.

Tutkimuksen toteutus

Kysely lähetettiin joulukuussa 2004 postitse Länsi-Suomen läänin kihlakuntien poliisilaitoksille (n=34) erikseen osoitettuina työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Kyselylomakkeista palautettiin 44, joten vastauksia tuli 65%. Kysely sisälsi taustatietojen lisäksi Likert-asteikollisia väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Numeeristen vastausten osalta aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla, jonka tulokset palautettiin Excel-taulukoihin. Avoimet kysymykset käsiteltiin luokittelemalla vastauksia ja laatimalla niistä yhteenvetoja. Vastaajista 19 oli työsuojelupäällikköä ja 24 -valtuutettua. Heistä 36 ilmoitti virkaiäkseen yli 20 vuotta. Poliisien määrä kihlakunnassa oli 29 vastaajalla alle 50 ja 15 vastaajalla yli 50.

Keskeiset tulokset

Työnohjauksen tunnettuutta tutkittiin sekä kymmenestä Likert-asteikollisesta väittämästä muodostetun summamuuttujan avulla että avoimella kysymyksellä "Mitä ymmärrät termillä työnohjaus?". Summamuuttujaosion vastausten perusteella vastaajat tunsivat työnohjausta melko hyvin. Summamuuttujan arvo voi vaihdella välillä 10–50, mitä suurempi arvo, sitä paremmin vastaaja tuntee työnohjauskäsitettä. Työsuojelupäälliköiden vastausten pistemäärän keskiarvo oli 39,37 ja keskihajonta 6,39 ja -valtuutetuilla 37,96 ja 4,67. Vastaajista 52,3% oli samaa mieltä väitteen "työnohjaus on ammattiin ja tehtäviin perehdyttämistä" ja em. avoimeen kysymyksen vastaajista 26% määritteli työnohjauksen perehdyttämiseksi.

Työnohjauksen tarvetta selvitettiin tässä kyselyssä työnohjauksen vaikutusmahdollisuuksien avulla. Aiemman tutkimusaineiston perusteella oli tiedossa ammattikunnassa vallalla oleva käsitys, jonka mukaan työnohjauksen tarvetta pidetään esim. osoituksena terapian tarpeesta. Lisäksi kysyttiin vastaajien suhtautumista työnohjauksen järjestämiseen ja halua osallistua työnohjaukseen.

Tarvekysymysten vastausten perusteella poliisin on vaikea unohtaa työasioita vapaa-aikana, työn keskeneräisyys koetaan rasittavana eikä työyhteisöissä keskustella riittävästi henkisesti raskaista työtehtävistä. 55,8 % vastaajista arvioi työn psyykkisen kuormittavuuden aiheuttavan sairauspoissaoloja työpaikallaan. Näihin asioihin olisi mahdollista vaikuttaa työnohjauksen avulla. Vastaajista 86 % ilmaisi halua jatkuvasti kehittää ammattitaitoaan ja oppia uutta kokemuksistaan. Työnohjaus olisi hyvä menetelmä myös tätä tavoitetta ajatellen. Vastaajien suhtautuminen työnohjauksen järjestämiseen oli hyvin myönteistä. 83,7 % vastasi, että poliisilla tulee olla mahdollisuus saada työnohjausta, kukaan ei vastustanut. Oman halunsa osallistua työnohjaukseen ilmaisi 62,8 %.

Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien näkemystä poliisin työnohjauksen toteuttamisesta. Työnohjaajalta odotettiin poliisin työn tuntemusta ja ammattitaitoa:

• "Käsitys poliisin työstä, ettei alkeita tarvitse selitellä."
• "Poliisin perinteisten asenteiden tunteminen. Poliisimiehelle avautuminen merkitsee yleensä heikkouden osoittamista."
• "Ohjaajan pitää olla työnohjauksen ammattilainen, koska poliisi on hirveän epäluuloinen."

Myös työnohjaukseen osallistuvien omaa motivaatiota ja avoimuutta pidettiin tärkeänä:

• "Avoin mieli, positiivinen asennoituminen, halu osallistua ja vaikuttaa."
• "Keskustelu vaikeista, raskaista asioista, kokemusten vaihto."

Sopivin peruskoulutus poliisin työnohjaajalle oli vastaajien mielestä poliisi.

Pohdintaa ja kehittämisaihioita

Poliisi pelkää aineistomme mukaan sitä, että työn rasittavuudesta kertominen lyö puhujan otsaan leiman: "heikko poliisi". Onko niin, että kun vaitiolovelvollisuus työssä elettävistä asioista on lakisääteinen suhteessa ulkopuolisiin, niin tämä malli elää myös työyhteisön sisällä. Poliisien eläköitymistilasto kertoo karua kieltään. Työnohjaus on useissa tutkimuksissa todettu hyväksi menetelmäksi varsinkin työaloilla, joissa työtä tehdään omalla persoonalla suhteessa asiakkaaseen.

Työyhteisöjen tila arvioitiin aineistoon mukaan saadussa Länsi-Suomen läänin henkilöstöbarometrissa (v. 2002) keskimäärin hyväksi. Kyselyssämme sekä työsuojeluvaltuutetut(58,3%) että -päälliköt (68,4%) ilmaisivat saavansa asiakkailta myönteistä palautetta. Luvut kertovat laadukkaasti tehdystä työstä. Merkittävä kehittämiskohde on se, että esimieheltä ei koeta saatavan riittävästi palautetta. Myöskään työnjakoa ei pidetty oikeudenmukaisena eikä työpaikan ilmapiiriä koettu kannustavaksi. Visiomme on, että esimiehiltä saatua palautetta ja työyhteisön kannustavaa ilmapiiriä kuvaavat prosenttiluvut yltävät asiakkailta saadun myönteisen palautteen tasolle. Siihen ei kovin montaa kiitosta eikä rakentavaa ehdotusta edes tarvita! Työhyvinvointia edistetään huolehtimalla työntekijän fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tarpeista työpaikalla yhteisesti sovituilla menetelmillä. Oleellisena tekijänä on johtamiskulttuurin mukauttaminen vastaamaan työntekijän vuorovaikutuksellista tarvetta.

Työn kuormittavuudesta kertoo se, että sekä työsuojelupäälliköt (84,2%) että -valtuutetut (69,7%) kertovat miettivänsä työtään työajan ulkopuolellakin. Työn keskeneräisyys rasittaa valtaosaa vastaajista. Työn psyykkisen kuormittavuuden aiheuttamia poissaoloja ilmaisi havainneensa suurempi osa työsuojeluvaltuutetuista (62,5%) kuin -päälliköistä (47,3%). Vastauksissa ilmenevä suurena pidettävä ero kertonee omaa kieltään päällikköviraston ominaispiirteistä. Läänin henkilöstöbarometrin (v.2002) yksi huomionarvoinen viesti oli se, että mm. johtamiskulttuuriin liittyviin kysymyksiin vastattiin vaikenemalla. Kantaa ottamattomia oli yli 50%. Muihin osioihin oli vastattu kantaa ottavammin.

Vastaajien työmotivaatiosta ja sitoutuneisuudesta kertoo se, että 95,5 % vastaajista vastasi arvostavansa työtään ja sama luku ilmaisee myös heidän kokemaansa yhteiskunnan arvostusta työtään kohtaan. Tulos on merkittävä, koska 81,8 % vastaajista on yli 20 vuoden kokemus työstään! Tosin henkilöstöbarometrissa lähes sama prosenttiluku ilmaisi tyytymättömyyttä palkkaukseen, jota tässä tutkimuksessa emme kysyneet.

Koulutustarve

Työnohjauskäsitteeseen ja sen toteutusmenetelmään liittyvän virheellisen tiedon korjaamiseksi poliisin oppilaitoksiin olisi tärkeää saada alan työnohjauksen ammattilaisia kertomaan siitä aarrearkusta, mikä työnohjausprosessin myötä on mahdollisuus avata. Sen äärellä osallistuja voi etsiä vuorovaikutuksessa omimmat työkalunsa perustehtävänsä hoitamiseksi. Tunteidensa tiedostava tutkiminen ja niistä puhuminen ei leimaa suunsa avaajaa heikoksi poliisiksi. Tältä vuorovaikutukselta korvansa sulkeva sitä vastoin voi tuota leimaa tiedostamattaan kantaa.

Ammattikunta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Poliisi vetää työssään tunnetusti yhtä köyttä. Työnohjausteeman ääressä vain tuntuu siltä, että köyttä vedetään myös eri suuntiin. Näin käy kaiken uuden kanssa. Tarve oppia kokemuksesta on poliisilla niin vahva, että uusi aika koittaa tämänkin teeman äärellä vaientaen väärän vaikenemisen velvoitteen. Ministeriö on jo aiheen kirjannut "Työsuojelun toimintasuunnitelma 2004–2007" yhdeksi ammatillisen osaamisen tukitoimenpiteeksi. Osa lääneistä elää jo ohjeen mukaisesti. Länsi-Suomen läänin toimintasuunnitelmaan ei asiaa vielä ole kirjoitettu.