Työterveyshuolto ja pk-yrittäjien terveyden ja jaksamisen edistäminen

Pk-yrittäjät ja yksinyrittäjät

Vuonna 2003 Suomessa oli noin 227 000 yrittäjää, joista 212 000 toimi alle 10 hengen yrityksissä. Yksinyrittäjiä heistä oli noin 100 000. Työntekijöitä alle 10 hengen työpaikoissa oli noin 340 000. Pk-yrittäjien lisäksi maassamme oli vajaa 70 000 maatalousyrittäjää. Korvatun työterveyshuoltotoiminnan piirissä oli vuonna 2003 noin 14 000 maatalousyrittäjää ja noin 5500 muuta yrittäjää (Kela 2005).

Pk-yrittäjistä noin 80 % on yli 40-vuotiaita (Pakkala ja Saarni 2000). Heidän työsidonnaisuutensa on suuri. Yrittäjän keskimääräinen työaika on 52.5 tuntia viikossa. Kuukauteen sopii vajaa kolme vapaapäivää ja vuosilomaa pidetään keskimäärin 2 viikkoa. Yhteenveto yrittäjien subjektiivisesta ja objektiivisesta terveydestä on esitetty taulukossa «Pk-yrittäjien terveys ja tuen tarve (Pakkala ja Saarni 2000)»1.

Yrittäjän terveys ja hyvinvointi ovat tärkeä osa laadukasta yritystoimintaa.

Itsestään huolehtiva yrittäjä huolehtii myös työntekijöistään. Työterveyshuollolla on luonteva rooli yrittäjän työssä jaksamisen ja jatkamisen turvaaja ja edistäjä.

Työterveyshuollon resurssit

Työterveyshuollossa työskentelee osa-aikaiset lääkärit mukaan lukien noin 1800 lääkäriä, joista työterveyshuollon erikoislääkäreitä on noin 600. Uusia erikoislääkäreitä valmistuu vuosittain noin 40, lähes sama määrä eläköityy vuosittain työterveyshuollosta. Työterveyshoitajia on noin 2200 (Räsänen 2002).

Julkisella sektorilla työterveyslääkärillä on aikaa yhtä asiakasta kohden vuodessa keskimäärin 38 ja yksityissektorilla 82 minuuttia (Pakkala ja Kalanen 2003). Vastaavat luvut työterveyshoitajan kohdalla ovat 90 ja 145 minuuttia. Edellä mainitut luvut ovat keskiarvolukuja, vaihteluväli oli todella huima runsaasta 10 minuutista/asiakas/vuosi aina pariin tuntiin asti. Maatalouden tilakäynteihin käytettiin vuonna 2003 aikaa 28 000 tuntia (1,9 tuntia/työterveyshuollossa oleva maatalousyrittäjä), kun vastaava luku muiden yrittäjien kohdalla oli yhteensä 260 tuntia (3 minuuttia/työterveyshuollossa oleva yrittäjä, Kela 2005).

Työterveyshuolto yrittäjän tukena

Muiden kuin maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon on tähän asti panostettu varsin vähän. Työterveyshuollon työpaineet ovat koko ajan lisääntyneet, mm. tehtävänkuva on laajentunut työperäisten sairauksien torjunnasta hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseen resurssien silti merkittävästi kasvamatta. Tilanne edellyttää uusia toimintatapoja ja -malleja yrittäjien omaehtoisen, työhyvinvointiaan edistävän toiminnan lisäämiseksi. Työterveyshuollon resurssit ja prosessit tulee kohdistaa vastaamaan pk-yrittäjien tarpeita työterveyshuoltohenkilöstön omaa työhyvinvointia unohtamatta.

Työterveyshuolto ja pk-yrittäjä voisivat toimia yhteistyössä terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen alueella, jos:

• pk-yrittäjä havahtuisi ajattelemaan terveyttään ja jaksamistaan jo ennen kuin on "liian myöhäistä"
• pk-yrittäjä havahduttuaan tietäisi mihin voi ottaa yhteyttä
• pv- yrittäjä löytäisi/saisi työterveyshuollon palvelut
• pk-yrittäjä ymmärtäisi saamansa palvelun hyödyn

ja jos:

• työterveyshuollolla olisi resursseja myös yrittäjiä varten
• työterveyshuolto tuntisi yrittäjien työn erityispiirteitä ja terveysvaaroja
• pk-yrittäjän työterveyshuolto olisi kannattavaa tai kustannusneutraalia työterveyshuollon kannalta

Yrittäjän/omaa työtään tekevän hyvinvointiprosessi ja työterveyshuolto

Syty-2000®-hankkeessa kehitetty yrittäjän hyvinvointiprosessi ja työterveyshuollon toimintamalli on esitetty kuvassa 1.

Yleinen hyvinvointi

Terveystietoutta ja kansalaisten aktivointia on tarjolla runsain mitoin. Periaatteessa tieto tavoittaa kaikki suomalaiset mukaan lukien yrittäjät ja pk-yrityksien työntekijätkin. Informaation hyödyntäminen käytännön elämässä riippuu kunkin omasta työ- ja elämäntilanteesta sekä oireista ja sairauksista. Terveyttä tukevia elämäntapa- ja työtapamuutoksia tulisi tehdä ennalta, eikä vasta sitten, kun työ ja elintavat aiheuttavat sairastumisen.

Yrittäjän työsidonnaisuus jättää helposti varjoonsa oman hyvinvoinnin huomioimisen ja siitä huolehtimisen. Yrittäjien kohdalla tavanomaiset terveyskasvatuksen ja -valistuksen keinot tuntuvat toimivan huonommin kuin muilla työikäisillä. Yrittäjien omana selityksenä tähän ovat heidän muut kiireensä; terveys on oletettu perusominaisuus, jonka ylläpitämiseen panostetaan vasta, kun on pakko, esim. kun sairaus aiheuttaa jo selkeän haitan.

Oma-ehtoinen hyvinvointi /terveyden merkityksen tunnistaminen

Yrittäjän aktivointi voi tapahtua mm. pysähdyttämällä hänet täyttämään omaa työtään ja terveyttään koskevat arviointilomakkeet. Yrittäjää voidaan informoida toimialakohtaisista työn terveysvaaroista ja riskeistä sekä niiden torjumisesta työterveystiedotteiden avulla. Yrittäjän oma terveys voidaan sisällyttää yrityksen laatujärjestelmään. Lisäksi yrittäjää voidaan informoida myös siitä, minkä tahon puoleen hän voi kääntyä, mikäli hän kokee tarvitsevansa tukea. Yleensä kannattaa käyttää viestintäkeinoja, joiden yrittäjä kokee koskevan nimenomaan häntä yrittäjänä.

Syty-2000®-hankkeessa kehitetyn kyselylomakkeen avulla yrittäjä arvioi työolosuhteittensa terveysvaaroja ja -riskejä, omaa turvallisuuskäyttäytymistään työssä sekä terveyttään ja elintapojaan. Työolosuhdearviointilomakkeen avulla hän arvioi. Lomakkeiden täyttö vie aikaa noin 3–5 minuuttia.

Työterveystiedotteet «Työterveystiedote»2 tarjoavat yrittäjille lyhyessä, tiivistetyssä muodossa tietoa toimialakohtaisesti työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuksesta, haittojen tunnistamisesta ja niiltä suojautumisesta. Työterveystiedotteita laaditaan parhaillaan.

Laadun portaat - yrittäjän käsikirja - laatuoppaaseen on kokeiltu osiota koskien yrittäjän omaa jaksamista, hyvinvointia ja terveyttä. Osiota ei vielä ole otettu mukaan painettuun ohjeistukseen.

Yrittäjäjärjestöt tiedottavat jäsenistölleen oma-arviointilomakkeista ja työterveystiedotteista. Työterveystiedotteet voivat toimia myös työterveyshuollon apuvälineenä kuhunkin toimialaan liittyvien riskien arvioinneissa.

Syty-2000®-hankkeen yhteydessä on saatu jokaiseen Varsinais-Suomen paikallisen yrittäjäyhdistyksen hallitukseen ns. hyvinvointivastaava, henkilö, joka on perehtynyt / jota on perehdytetty yrittäjän hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Hyvinvointivastaava muodostaa linkin paikkakunnan työterveyshuoltojen ja muiden hyvinvointipalveluja tuottavien tahojen sekä tukiverkostojen ja yrittäjien välille.

Työterveyshuolto ja yrittäjä

Yrittäjien käyttöön on kehitetty Syty-2000®-hankkeessa työterveyshuollon tarjouspyyntö- ja sopimuslomakkeet, joiden avulla yrittäjä pystyy lähestymään työterveyshuoltoja ja käynnistämään työterveyshuoltonsa.

Kun työterveyshuollon sopimus on tehty, työterveyshuolto voi määrittää yrittäjän työterveyshuollon perustarpeet käyttämällä edellä mainittuja yrittäjän työolosuhteiden ja terveyden oma-arviointilomakkeita. Niiden tietojen perusteella työterveyshuolto arvioi, onko aiheellista kutsua yrittäjä työterveystarkastukseen tai onko tarvetta käydä tämän työpaikalla selvittämässä tarkemmin työperäistä altistumista. Mikäli jatkotoimenpidetarvetta ei ole, sovitaan yrittäjän kanssa siitä, että palataan asiaan vuoden kuluttua mm. hammaslääkäreiltä tutulla ns. vuosikutsu-järjestelmällä. Näin työterveyshuollon resurssit vapautuvat tukea tarvitseville.

Kutsu-järjestelmä voi toimia usealla eri tavalla, puhelinsoitolla, sähköpostikontaktina tai se voidaan toteuttaa käyttäen samoja yrittäjien oma-arviointikyselylomakkeita. Työterveyshuolto toimittaa lomakkeet yrittäjille ja mikäli tilanteessa on tapahtunut muutoksia, käynnistetään tarkemmat selvitystoimet. Tällä turvataan säännöllinen ja jatkuva yhteydenpito yrittäjän ja työterveyshuollon kesken.

Työterveyshuolto hoitaa tarvittaessa yrittäjän sairauksia (todennäköisesti vuoden 2006 alusta myös yrittäjä voi saada työterveyshuollostaan sairaanhoitopalveluita), lähettää hänet oikeaan jatkohoitopaikkaan tai ohjaa kuntoutukseen, mm. yrittäjille kehitettyyn Pyry-varhaiskuntoutukseen (Pakkala ja Saarni 2005). Ensiapuvalmiudesta ja muista työterveyshuoltolain velvoitteista huolehditaan totuttuun tapaan.

Yllä kuvattu malli edustaa työterveyshuollon minimitasoa. Terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit voidaan tehdä merkittävästi laajemminkin riippuen asiakkaan tarpeista ja halukkuudesta. Yrittäjän tullessa terveystarkastukseen voidaan tehdä ns. työolosuhdehaastattelu, jolla saadaan tarkempi selvyys yrittäjän työhön liittyvistä riskeistä ja yrittäjän turvallisuuskulttuurista. Vasta tämän jälkeen tehdään käynti työpaikalle.

Pohdinta

Uusi toimintaprosessi siirtää vastuuta yrittäjälle/omaa työtään tekevälle oman työhyvinvointinsa edistämisessä. Malli on sopusoinnussa työterveyshuoltolain ja työturvallisuuslain sekä valtakunnallisten työterveyshuollon kehittämislinjojen kanssa (STM 2005). Työtä koskevat oma-arvioinnit vastaavat hyvin todellisia työolosuhteita, sillä yrittäjä tuntee itse työnsä ja sen ongelmat (Pakkala ja Virtanen 2004). Henkilön oma-arviointi osuu varsin hyvin yhteen kliinisten työkykymääritysten kanssa (Takala 1984). Tiedon keruu terveydenhuollon asiakastapaamisissa perustuu suurimmaksi osaksi asiakkaan kertomukselle, joka oheisessa mallissa kootaan haastattelun sijasta arviointilomakkeilla. Työolosuhteiden ja terveyden arviointia lomakkeiden avulla käytetään myös mitä erilaisimmissa terveys- ja laatuarvioinneissa.

Lomakkeiden avulla voidaan tunnistaa ne henkilöt ja työpaikat, joilla esiintyy työterveydellisiä ongelmia. Tällöin voimavarat voidaan kohdistaa niihin, jotka tukea tarvitsevat. Myös asiakkaan kannalta tämä on tärkeää, koska turhia työpaikkakäyntejä tai terveystarkastuksia ei haluta.

Kutsu-järjestelmä varmistaa jatkuvan yhteydenpidon työterveyshuollon ja yrittäjän kesken ja tarvittaessa yrittäjän kutsumisen terveystarkastukseen tai työpaikkaselvityksen toteuttamisen työpaikalla. Uusi toimintatapa on merkittävästi kustannus-vaikutus-tehokkaampaa kaikkien osapuolten kannalta verrattuna perinteiseen 30 vuotta työterveyshuollossa noudatettuun toimintamalliin.

Lomakkeet sekä informaatio prosessista ja työterveyshuollon toiminnasta yleensä voisi olla saatavilla paitsi yrittäjäyhdistyksistä ja niiden hyvinvointivastaavilta, myös internetistä, apteekeista, Kelan paikallistoimistoista, posteista sairausvastaanottotiskeiltä jne. Toistuvat tietoiskut yrittäjien omissa tiedotusvälineissä yrittäjäterveyden tärkeydestä aktivoisivat yrittäjien hyvinvoinnin edistämistä. Yrittäjän puolisokin voisi toimia tiedon välittäjänä ja yrittäjän aktivoijana.

Yrittäjille laadittu työterveyshuollon tarjouspyyntö/mallityöterveyshuoltosopimus antaa yrittäjille ns. minimimallin. Yrittäjä-työterveyshuolto-neuvotteluissa voidaan toimintaa tarpeiden ja halujen mukaisesti laajentaa ja tarkentaa. Luottamuksen rakentuessa työterveyshuollon toiminta yrityksessä laajentuu todettujen tarpeiden mukaan.

Yrittäjien sairaanhoito tullee mukaan vuoden 2006 yrittäjien omaan työterveyshuoltoon. Tällöin yrittäjien terveydenhuollon palvelut saadaan "yhdeltä luukulta", työterveyshuollosta. Näin tieto yrittäjän voinnista saadaan kokonaisvaltaisesti yhteen paikkaan. Sairaanhoito osana yrittäjän työterveyshuoltoa mahdollistaa "kevyen alun" yrittäjän ja työterveyshuollon kumppanuudelle. Kaikki yrittäjät eivät halua välttämättä maksullisia terveystarkastustapaamisia tai työpaikkakäyntejä, sairaanhoito ja kevyempi yhteydenpito riittävät usein.

Työterveyshuollon kannalta uuteen toimintamalliin voi liittyä joitakin ongelmia. Nykyisin kaikki työterveyshuoltoyksiköt eivät pysty tuottamaan asiakaslähtöisiä palveluja vaan tuotettavat palvelut on "paketoitu". Asiakkaan on valittava tietty valmis paketti siitäkin huolimatta, että ko. paketin sisältö ei vastaisi hänen tarpeitaan. ATK-ohjelmistojen kehittyessä asiakaslähtöiseen palvelutarjontaan varmasti päästään kaikkialla. Lomakkeiden käyttäminen ja kutsu-systeemin toteutus vaatinee työterveyshuoltojen ATK-ohjelmistojen kehittämistä, jotta toiminta saataisiin vaivattomaksi ja joustavaksi. Voidaanko kutsu-systeemi sisällyttää työterveyshuollon perusmaksuun, on neuvottelu- ja kustannus-kysymys.

Onko yrittäjä sitten tavoiteltava työterveyshuollon asiakas? Jos yrittäjät saadaan mukaan työterveyshuoltoon ja jos työterveyshuollon palvelut ovat laadukkaita, asiakaslähtöisiä, asiakasta tukevia ja palvelevia, on toiminta todennäköisesti myös taloudellisesti työterveyshuollolle kannattavaa. Työterveyshuollon tuntemus yrittäjien piirissä on varsin vähäistä, joten alussa "täyden työterveyshuoltopaketin" hankkiminen voi tuntua yrittäjästä "sian ostamiselta säkissä". Kevyempi (=halvempi) toimintamalli on usein soveliaampi alkuvaiheessa ja asiakassuhteen vakiintuessa sitä on helppo laajentaa ja syventää. Työterveyshuollon resurssit saadaan paremmin riittämään asiakaskunnan todellisiin tarpeisiin, kun huomio ensisijaisesti kohdistetaan tukea tarvitseviin, muiden kuitenkin koko ajan pysyessä seurannassa. On ilmeistä, että yli 100 000 uuden yrittäjän tulo työterveyshuoltoon saattaa edellyttää myös jo olemassa olevien työterveyshuollon toimintojen arviointia ja voimavarojen suuntaamista uudelleen.