Miten uutta Sinistä kirjaa pitäisi lukea
Uusi Sininen kirja on opas valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) mukaisten terveystarkastusten suunnittelua ja toteutusta varten. Kirjan edeltäjä oli jo 10 vuotta tiiviissä käytössä palvellut kompakti Sininen kirja vuodelta 1994. Mitä uutta uusi opas sisältää?
Työterveyshuollon terveystarkastukset
Kirja päivittää terveystarkastusten lainsäädännöllisen taustan, jossa nykyään on myös huomioitava erityisesti EU:n työsuojeludirektiivit ja muut säädökset. Näistä esimerkkeinä ovat mm. melu- ja tärinädirektiivin velvoitteet. Yleisessä osassa käsitellään terveystarkastusten suunnittelua ja toteutusta edellytyksineen ja rajoitteineen. Tämän lisäksi kirjassa on katsaus, joka käsittelee myös muita kuin ns. lakisääteisiä terveystarkastuksia. Tämä on luontevaa, kun tiedetään miten tärkeä työterveyshuollon rooli on myös yleisesti työ- ja toimintakyvyn ylläpidossa, arvioinnissa ja kuntoutukseen ohjaamisessa. Näin terveystarkastusten koko kirjo tulee esiin, haasteineen ja (monesti) yhteisine ongelmineen. Käsitellään tutkimusten ja johtopäätösten eettisiä näkökulmia, esimerkiksi työhön sopivuuden ja ennusteen arvioimista ja vaikkapa huumetestauksia.
Käsikirja
Sininen kirja on edelleen leimallisesti käsikirja terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Altistumisen asteen ja merkityksen arvioimisen avuksi käsitellään aluksi riskinarviointia, suojainten käyttöä ja biologista monitorointia. Jos altisteina työpaikalla ovat sitten esimerkiksi kromi tai hapot, löytyvät toimenpideohjeet näiden otsikoiden alta. Aiheen käsittelytapa on sama kuin vanhassakin oppaassa: altistuminen, haittavaikutukset, terveystarkastustarpeen arviointi, alku- ja määräaikaistarkastusohjeet ja muut toimenpideohjeet. Koska kemikaaliterminologia on usein työterveyshuollossa koettu epäselväksi viidakoksi, on tietoa pyritty täsmentämään ilmoittamalla kemikaalien CAS-numerot ja tavallisimmat synonyymit. Myös altisteen HTP-arvot ja biomonitoroinnin viite- ja toimenpidearvot ilmoitetaan systemaattisesti.
Tiedot aineiden ominaisuuksista ja terveysvaikutuksista on päivitetty. Lisäksi useiden altisteiden kohdalla tätä taustatietoa esitetään kirjassa nyt aikaisempaa seikkaperäisemmin. Niinikään tarkastuksissa käytettäviä menetelmiä kuvataan varsin laajalti ja joukossa on myös uusia menetelmiä. Kirjassa esitellään mm. sydän- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn tutkimukset, näkötutkimukset toksisten haittojen seulonnassa, hermosto-oirekysely, kognitiivisen suoriutumisen arviointi ja ihotestit.
Uusia altisteita
Opas sisältää myös uusia altisteita, joiden vuoksi työterveyshuollon toimenpiteitä pidetään nykytiedon valossa tärkeinä. Näitä ovat muun muassa tavallisuudesta poikkeavat lämpöolot, ympäristön tupakansavu, yötyö ja työhön liittyvä erityinen väkivallan uhka. Kertynyt tutkimustieto korostaa myös monien altisteiden riskejä lisääntymisterveydelle ja raskaus- ja imetysaikana tarpeellisten turvallisuusnäkökohtien huomioimista. Vuorotyön ja yötyön vaikutuksista työssä suoriutumiseen, tapaturmiin ja sairastavuuteen on enenevästi vankkaa näyttöä. Terveystarkastuksissa voidaan mm. kartoittaa yksilöllisiä sairauksia ja niiden riskitekijöitä sekä antaa ohjeita työntekijälle. Väkivallan uhka liittyy väistämättä joihinkin ammatteihin eikä tarkastuksilla voida sitä estää. Tavoitteena on kuitenkin mm. varmistaa mahdollisimman hyvä varautuminen uhkaaviin tilanteisiin ja se, että työntekijä tietää miten hän saa jälkikäteen tukea tapahtuneiden uhkatilanteiden käsittelyyn yrityksessä ja työterveyshuollossa. Työympäristössään tupakansavulle altistuvilla on kohonnut riski sairastua mm. keuhkosyöpään, COPD:hen, astmaan ja sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Yleinen tavoite on tietysti pyrkiminen altistumisen lopettamiseen. Terveystarkastuksilla on sijansa riskitekijöiden kartoituksessa, tiedottamisessa ja ohjaamisessa. Vaikkakaan syövän seulontaan ei ole hyvää metodia edelleenkään, voidaan tupakan muita terveysvaikutuksia tutkia ja seurata perinteisin tarkastuskeinoin ja ohjata työntekijä myös mahdollisimman varhain jatkoselvityksiin.
Uusia ammattialakohtaisia tarkastusohjeita
Ammattialakohtaisia ohjeita on nyt talonrakennusalalle, maalareille, maataloustyöhön, metsureille, panostajille, elintarvikealalle, palo- ja pelastusalalle, elektroniikkateollisuudelle, hitsaustyöhön, hammashoitotyöhön, parturikampaajille ja siivoojille. Uutena tarkastustyyppinä esitellään työsuhteen loppuessa tehtävät tarkastukset. Erityisesti tämä koskee syöpävaarallisille aineille altistuneita työntekijöitä, joiden sairausriski ei pääty altistumisen päättymiseen. Tavoitteena on mm. tehdä yhteenvetoa altistumisesta ja antaa ohjeet terveystarkastusten jatkotarpeesta ja -keinoista.
LT, osastonylilääkäri
Työterveyslaitos
