Työterveyslääkäri

Pk-yrittäjän terveys ja jaksaminen, SYTY-2000®

Työterveyslääkäri
2005;23(4):416-418
Heikki Saarni

Varsinais-Suomen yrittäjät ja Turun aluetyöterveyslaitos ovat nyt 10 vuoden ajan yhdessä edistäneet yrittäjien työhyvinvointia ja kehittäneet yhteistyötä ja kumppanuutta yrittäjien ja työterveyshuoltojen kesken. Seuraavassa kirjoituksessa kerrotaan lyhyesti hankkeen eri vaiheet. 5.9.2005 pidettiin Helsingissä hankkeesta seminaari, josta tullaan myöhemmin laatimaan erillinen raportti. Hankkeessa kehiteltyjä osioita on esitelty jo aikaisemmissa tämän lehden numeroissa.

Lähtötilanne

1990-luvun alussa Suomea kohtasi taloudellinen laskukausi, jonka aikana lukuisat yrittäjät ja yritykset olivat suurissa vaikeuksissa ja monet joutuivat lopettamaan toimintansa. Tuona aikana myös yrittäjäyhdistykset kokivat jäsenistönsä huolen ja pyrkivät tukemaan heitä käytettävissään olevin keinoin. Mm. Varsinais-Suomen yrittäjät ry. perusti yrittäjille "palvelevan puhelimen", puhelimen, johon ahdistunut yrittäjä saattoi soittaa ja purkaa huoliaan.

Laman aikana kävi selvästi ilmi, että yrittäjien, etenkin yksinyrittäjien tukiverkosto oli varsin pieni ja hädän hetkellä ei usealla ollut ketään, kenen puoleen kääntyä olipa sitten kyse fyysisestä tai psyykkisestä avun tarpeesta.

Yrittäjien terveystarkastukset

Vuonna 1994 Turun yrittäjät käynnistivät Kelan silloisen tutkimuskeskuksen (nyk. Petrea) kanssa yhteistyöhankkeen, jossa selvitettiin yrittäjien terveydentilaa. Projekti päättyi vuonna 1996, jolloin noin 300 turkulaisen yrittäjän terveydentila oli arvioitu. Muut kuin turkulaiset yrittäjät jäivät hankeen ulkopuolelle.

Varsinais-Suomen yrittäjät ry. otti marraskuussa 1995 yhteyttä Turun aluetyöterveyslaitokselle terveystarkastuksien ulottamiseksi koskemaan koko Varsinais-Suomen alueen yrittäjiä. "Varsinais-Suomen Yrittäjien terveys" -hanke käynnistyikin 1.12.1995 Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Turun aluetyöterveyslaitoksen yhteishankkeena. Mukana silloin olivat lisäksi STM, Kela, Varma-Sampo sekä 22 alueen työterveyshuoltoyksikköä.

Joka kolmas yrittäjä katsoi tarvitsevansa tuki- ja liikuntaelimistön tai kokonaisvaltaista kuntoutusta ja joka viides lääkärin apua. Henkisesti joka viides koki työnsä melko tai erittäin kuormittavaksi ja 15 % katsoi tarvitsevansa henkistä tukea. Terveystarkastuksissa, joihin osallistui noin 700 yrittäjää, ilmeni kuitenkin, että he kokivat itse oman kokonaisterveydentilansa paremmaksi, kuin mitä heidän kyselyyn annetut yksittäiset vastauksensa tai lääkärinarviot heidän voinnistaan osoittivat. Terveystarkastuksien tavoitteena oli, että yrittäjät tarkastuksen jälkeen jatkaisivat yhteistyötään tarkastuksen tehneen työterveyshuoltoyksikön kanssa ja täten saisivat itselleen jatkuvampaakin tukea sitä tarvitessaan. Näin tapahtuikin joka kolmannen yrittäjän kohdalla.

Terveyden edistäminen ja työterveyshuoltojen kehittäminen

Terveystarkastuksien tuloksien perusteella Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Turun aluetyöterveyslaitos katsoivat tarpeelliseksi 1.1.1998 käynnistää jatkohankeen, "Yrittäjien terveys ja toimintakyky - Yrityksen riskien pienentäminen", missä jo melko alkuvaiheessa projektille rekisteröitiin lyhyempi nimi " Syty-2000, terveempi yrittäjä - terveempi yritys®". STM ja Euroopan sosiaalirahasto ESR tukivat hanketta.

Projektin tavoitteena oli turvata pk-yrittäjien ja pk-yrityksien hyvinvointia ja pienentää pk-yrittäjän ja pk-yrityksen olemassaolon erästä vakavimmista uhkatekijöistä, yrittäjän oman työ- ja toimintakyvyn menettämistä. Tavoitteeseen pyrittiin muuttamalla pk-yrittäjien kulttuuria siten, että yrittäjä ymmärtäisi oman terveydentilansa merkityksen itsensä, perheensä ja yrityksensä kannalta ja ryhtyisi konkreettisiin toimenpiteisiin terveydentilansa säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Samalla pk-yrittäjille tarjottiin keinoja ja toimintamalleja työn hallinnan parantamiseksi.

Pk-yrittäjät aktivoitiin kiinteämpään keskusteluyhteyteen keskenään, verkostoitumaan, jolloin pk-yritykset yhdessä verkostonsa avulla kykenisivät paremmin vastaamaan sekä ulkoisiin että sisäisiin haasteisiin. Heitä opetettiin myös tiedostamaan työnsä kuormitustekijät ja työpaikkansa tapaturma- ym. riskit, joiden vähentämistä tuettiin tarjoamalla yrittäjille parantamis- ja kehittämisehdotuksia. Pk-yrittäjien informoitiin keinoista, joilla kukin itse omalla kohdallaan voisi edistää ja ylläpitää omaa terveydentilaansa

Pk-yrittäjien työterveyshuollosta vastaavia työterveyshuoltoyksiköitä (mukaan tuli 13 työterveyshuoltoyksikköä) perehdytettiin pk-yrityksien yrittäjäkulttuuriin, yrittäjäongelmatiikkaan ja terveydenhuollollisiin tarpeisiin ja käyttämään heidän tukemisessaan hyväkseen paikkakunnalla jo olemassa olevia organisaatioita. Työterveyshuoltoyksiköille suunnattu koulutusohjelma tähtäsi myös työterveyshuoltoyksiköiden oman toiminnan tehostamiseen, laadun parantamiseen ja osin projektiin osallistuvien työterveyshuoltoyksiköiden toimintojen yhtenäistämiseen.

Hankkeeseen liittyvät muut osiot

Varsinaisen yrittäjien terveyteen ja työhyvinvointiin kohdistuvan toiminnan ohella hankittiin lisäselvityksiä myös siitä, mitä yrittäjistä aikaisemmin tiedetään (kirjallisuuskatsaus "Yrittäjän muotokuva/Virtanen & Keskinen 2000). Lisäksi haastattelututkimuksen avulla selvitettiin, millainen on se yrittäjäkulttuuri, joka ohjaa yrittäjän hyvinvointitoimintoja ("Yrittäjän työkyky ja jaksaminen yrittäjäkulttuurin ja persoonallisuuden näkökulmasta", Kaarlela, Kuuskorpi, Keskinen 2001). Turun yliopiston psykologian laitos oli mukana em. selvityksissä.

Yrittäjän Laadun Portaat - ohjeisto on vuonna 2001 laadittu opas siitä, kuinka yrittäjä voi askel askeleelta luoda yritykselleen laatujärjestelmän. Syty-2000® - hankkeessa käynnistettiin yrittäjän oman terveyden ottaminen osaksi yrityksen laatujärjestelmää. Toistaiseksi käsikirjaan ei ole saatu kyseistä osiota.

Yhteistyössä Kelan, Naantalin kylpylän ja yrittäjien työterveyshuollosta vastaavien tahojen kanssa kehitettiin yrittäjille soveltuva, vuoden mittainen varhais-kuntoutusmalli "Pyri-varhaiskuntoutus", jonka tulokset osoittautuivat pitkäkestoiseksi myös kuntoutuksen jälkeen ulottuviksi.

Jatkoprojektilla työhyvinvoinnista uusi elämäntapa

Yrittäjien hyvinvoinnin edistämisessä / SYTY-2000® - hankkeessa kyse on hyvinvointitoiminnan saamisesta osaksi yrittäjän normaalia elämää ja yrittämistä. Kyse on siis näkemyksien ja asenteiden muuttamisesta pysyvästi, ei mistään kertaluonteisesta kampanjasta. Tämän johdosta SYTY-2000® sai jatkoprojektin "PK-yrityksien ja yrittäjien terveys ja jaksaminen", jonka tavoitteena on pientyöpaikoille soveltuvan uuden työterveyshuoltomallin kehittäminen ja käyttöönotto. Tämä osio käynnistyi keväällä 2002 ja jatkunee nykynäkymin vuodelle 2006. Rahoittajana on ESR Turun TE-keskuksen ja STM:n kautta. Hankeosion tarkoituksena on lisätä yrittäjien omaa aktiviteettia ja keinoja hoitaa ja edistää itse omaa työhyvinvointiaan ja toisaalta kehittää työterveyshuolloille uusi toimintatapa. jolla se pystyy paremmin keskittymään tukitoimia eniten tarvitseviin asiakkaisiin ja käyttämään toiminnassa tukenaan olemassa olevia muita terveyttä edistäviä tahoja.

Yrittäjien hyvinvoinnin edistäminen on toteutettu ja toteutetaan edelleen kaikkien hankeosioiden osalta kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa yrittäjien, Turun aluetyöterveyslaitoksen ja työterveyshuoltojen kanssa. Suomen yrittäjät ry on mukana. Hankkeen tuotokset tullaan markkinoimaan koko maan laajuisesti niin yrittäjien kuin työterveyshuoltojenkin käyttöön.

Tarkempia tietoja Syty-2000®-hankkeesta, sen sisällöstä ja siihen liittyvistä julkaisusta saa mm. internetistä: www.ttl.fi/syty2000

Heikki Saarni
Lkt, työterveyshuollon dos.
Osastonylilääkäri
Työterveyslaitos, Turku

Kirjallisuutta

  1. Yhteenveto Varsinais-Suomen yrittäjien työhyvinvointihankkeesta