Soijaproteiinin aiheuttama ammattinuha viljelijällä

Taustaa

Soijapapu (Glysine max) on 2–4 -siemeninen karvainen palko. Kun soijapavusta uutetaan rasva pois, saadaan soijaproteiinivalmiste. Leivonnassa käytettävä soijajauho koostuu pääasiassa papujen valkuaisaineista, joilla on korkea molekyylipaino, ja vain vähäisestä määrästä kuoriosan proteiinista, jonka molekyylipaino on matala. Kuoren proteiinia esiintyy enemmän eläinten ruokinnassa käytetyssä soijarouheessa.

Altistuminen soijalle tapahtuu hengitysteiden kautta. Soijaproteiini voi aiheuttaa allergista nuhaa, astmaa ja alveoliittia «Nordman, H., Keskinen, H.: Keuhkojen ammattitaudit. Kirjassa: Kinnula V., Tukiainen P., Laitinen LA., toim. Keuhkosairaudet. Duodecim, Helsinki 2000; 602-624. »1. Soija on suhteellisen voimakas allergeeni, ja soijajauho on aiheuttanut epideemista astmaa. Vuosina 1981–1988 Barcelonassa satamasta levinnyt soijajauhopöly aiheutti useita astmatapauksia ympäristön asukkaille «Rodrigo, M., Morell, F., Helm, R., ym. Identification and partial characterization of the soybeen-dust allergens involved in the Barcelona asthma epidemic. J Allergy Clin Immunol 1988;43:251-255. »2. Soijalle voi altistua myös ruoka-aineiden kautta. Tällöin tavallisesti lapsille lehmänmaidon korvikkeena annettu soijavalmiste aiheuttaa lähinnä allergisia iho-oireita.

Barcelonan epideemisen astman aiheuttajana oli pääasiassa soijapavun kuoriproteiini. Lisäksi tapausselostuksena on raportoitu rehutehtaan työntekijällä vastaavan kuoriproteiinin aiheuttama astma. Työntekijällä oli soijalle spesifinen IgE-vasta-aine koholla ja keuhkoputkien altistusaltistuskokeessa kehittyi sekä välitön että viivästynyt yliherkkyysreaktio soijakuoriproteiinille; soijapavun ydinosasta tehty soijajauho ei aiheuttanut reaktiota keuhkoputkialtistuskokeessa «Maggi, P., Monso, E., Baltasar, M., Morera, J.Occupational asthma caused by soybean hull: a workplace equivalent to epidemic asthma. Allergy 2003; 58:350-351. »3.

Leipureilla on raportoitu soijajauhon aiheuttamaa ammattiastmaa erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa. Diagnoosi on tehty soijajauholle positiivisen ihotestin ja keuhkoputkialtistuskokeen perusteella. Espanjassa tehdyssä tutkimuksessa spesifinen IgE-vasta-aine soijalle oli koholla vain osalla tutkituista leipureista. Kaikilla soijajauholle herkistyneillä leipureilla todettiin ihopistokokeiden perusteella myös vehnäjauho- ja osalla ruisjauhoallergia «Qiurce, S., Polo, F., Figuerdo, E., Gonzales, R., Sastre, J. Occupational asthma caused by soybean flour in bakers – differences with soybean-induced epidemic asthma. Clinical Experimental Allergy 200»4. Tämän tutkimuksen perusteella arvioitiin 20–32 % ammattinuhaa tai ammattiastmaa sairastavista leipureista herkistyneen soijajauholle ja sen mukaan soijaa pidettiin tärkeänä allergeenina leipomotyössä «Baur, X., Pau, M., Czuppon, A., Fruhmann, G. Characterization of soybean allergens causing sensitization of occupationally exposed bakers. Allergy 1996; 51: 326-330. »5.

Tapaus

Oma potilaamme oli Työterveyslaitoksen tutkimuksiin tullessaan noin 45-vuotias maanviljelijä, joka oli työskennellyt kotitilallaan vuodesta 1980 alkaen. Tilalla viljeltiin ohraa, vehnää ja kauraa. Tilalla oli lisäksi sikala. Tutkittava (tva) hoiti viljelyn ja sikalan yksin lukuun ottamatta kahden viikon kylvöaikaa keväällä, jolloin sikalassa työskenteli lomittaja. Sikojen rehu valmistettiin aamuisin jauhamalla ohra, vehnä ja kaura myllyssä, josta seos siirrettiin jauhekärryyn. Kärrystä kuivarehu jaettiin kauhalla annostellen kahdesti päivässä sioille ja possuille. Possujen rehua varten myllyyn lisättiin soijarouhetta ja tiivistettä, joka sisälsi kivennäisainetta ja aminohappoja. Sikala puhdistettiin päivittäin kolaamalla ja kesäisin kuumalla vesipesulla. Rehujen käsittelyssä tva oli käyttänyt kahden vuoden ajan raitisilma-kasvosuojainta.

Tvalla ei ollut atopia-anamneesia eikä hän tupakoinut. Hänen pojallaan oli todettu lievä astma sekä kissa-, koira- ja koivuallergia.

Tvalla alkoi esiintyä 1990-luvun loppupuolelta lähtien kirkasvetistä nuhaa sikalassa työskennellessä ja aivastelua rehua jakaessa. Silmäoireita, kuten hiekan tunnetta silmissä ja turvotusta silmäluomissa, alkoi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 2001. Oireet helpottuivat pidemmillä lomilla ja kesällä, kun sikalaa voitiin tuulettaa paremmin. Tvalla ei esiintynyt keuhko-oireita.

Paikallisen keskussairaalan tutkimuksissa vuosina 2002–2003 ihopistokokeissa perus-, jauho- ja varastopunkkisarjat sekä lehmän epiteeli olivat negatiiviset. Veren eosinofiilit olivat normaalin rajoissa. Eosinofiliaa ei esiintynyt nenälimassa eikä ysköksissä. Spesifisiä IgE-välitteisiä vasta-aineita (RAST) ei todettu sian epiteelille eikä formaldehydille. Spirometria oli normaali. Tvalle tehtiin paikallisesti pölyaltistus omalla rehujauhoseoksella, joka ei aiheuttanut silmien sidekalvoille, nenän limakalvoille eikä keuhkoputkissa välitöntä reaktiota.

Työterveyslaitoksen tutkimuksissa vuonna 2003 kokonais-IgE oli normaali. Spesifisiä IgE-vasta-aineita ei todettu soijalle, ohrajauholle, vehnäjauholle, kaurajauholle, sian epiteelille eikä sian virtsan proteiinille. Ihopistokokeiden perus-, varastopölypunkki-, home- ja jauhosarjat sekä sika olivat negatiiviset. Spirometria oli normaali eikä bronkodilataatiokokeessa todettu merkitsevää paranemista. Histamiinialtistuskokeessa ei todettu bronkiaalista hyperreaktiviteettia. Työpaikka-PEF-seurannassa ei todettu merkitsevää vuorokausivaihtelua eikä merkitsevää eroa työpäivien ja vapaapäivien välillä. Silmälääkäri totesi kuivasilmäisyyden. Anamnestisesti silmäoireet sopivat silmälääkärin mukaan joko allergiseen reaktioon tai ärsytysreaktioon. Korvalääkärin konsultaation perusteella syntyi vahva epäily ammattinuhasta. Soijarouheelle tehty nenäaltistuskoe oli positiivinen. Kontrollialtistukset vehnäjauholla ja laktoosijauheella olivat negatiiviset.

Esitietojen ja Työterveyslaitoksen tutkimusten perusteella tvalla diagnostisoitiin soijan aiheuttama ammattinuha. Suositeltiin, ettei tva altistuisi jatkossa työssään soijalle.

Lopuksi

Leipomotyössä ja eläinten rehun käsittelyssä on mahdollista herkistyä soijaproteeinille, joka voi aiheuttaa sekä ammattiastmaa että -nuhaa. Näiden osuus on Suomessa kuitenkin selvästi vähäisempää näillä toimialoilla esiintyvän muun jauhoaltistuksen aiheuttaman ammattiastma ja -nuhasairastavuuden rinnalla. Kyse voi olla osin alidiagnostiikasta, mutta eri maiden välisillä eroilla soijaproteiinin käytössä lienee myös osuutensa asiassa. Suomessa soijaproteiini on syytä muistaa harvinaisena ammattitaudin aiheuttajana sekä potentiaalisena allergeenina, kun leipuri ammattitaudista huolimatta jatkaa entisessä työssään.