Työterveyspalvelujen kattavuus yrityksissä Tilastokeskuksen ja Kelan rekisterien perusteella
Yksi työterveyshuoltoa koskevista tavoitteista on työterveyshuollon järjestäminen kaikilla niillä työpaikoilla, joilla se lainsäädännön mukaan tulisi olla. Järjestämisvelvollisuuden toteutumista on ollut vaikea arvioida käytössä olevien rekistereiden ja tutkimusten perusteella. Työsuojelurahaston rahoittaman yrityksen taloudellisen menestyksen ja ehkäisevän työterveyshuollon resursoinnin yhteyttä selvittävän tutkimuksen sivutuotteena pystyttiin tarkastelemaan työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteutumista yrityksissä.
Tausta
Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin yrityksen taloudellisen menestyksen ja työterveyshuollon ehkäisevän toiminnan resursoinnin yhteyttä. Tutkimusta varten yhdistettiin Tilastokeskuksen yritysten tilinpäätöstilastot ja Kelan työterveyshuollon kustannusten korvaushakemukset vuosilta 1997, 1999 ja 2001. Aineiston avulla pystyttiin tarkastelemaan myös työterveyshuollon kattavuuden toteutumista yritystasolla aikaisempia selvityksiä tarkemmin. Tässä artikkelissa esitellään jakaumia tästä tutkimusaineistosta.
Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on järjestettävä työterveyshuollon ehkäisevät palvelut. Sairaanhoito ja muu terveydenhoito on työnantajalle vapaaehtoista. Työturvallisuuslain soveltamisala määrittelee milloin työnantajaa koskee myös työterveyshuoltolaki. Viesti on selvä: työterveyshuolto on oltava, jos yrityksessä on palkattua henkilöstöä. Yrittäjille ja omaa työtään tekeville työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen on vapaaehtoista.
Työterveyshuollon järjestämisestä on tietoa useissa eri rekistereissä. Mutta yksikään ei anna aukotonta tietoa siitä, toteutuuko työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus. Niiden yritysten määrää ei ole tiedetty, joiden pitäisi työterveyshuolto järjestää.
Kansaneläkelaitokseen kertyy tietoa työterveyshuollon kustannusten korvaushakemuksista. Korvaushakemukset tilastoidaan tilikauden perusteella määräytyvälle vuodelle. Uusimman, vuotta 2002 koskevan tilaston mukaan korvaushakemuksia oli 37 000 (www.kela.fi). Kun hakemusten lukumäärää vertaa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin, hakemusten lukumäärä näyttää huolestuttavan pieneltä. Vuonna 2003 Suomessa oli 228 000 yritystä (www.tilastokeskus.fi). Kelan korvaushakemuksiin sisältyy myös julkisen sektorin työnantajien korvaushakemuksia.
Työterveyshuolto Suomessa -kyselyissä on palvelujen tuottajilta kysytty työnantaja-asiakkaiden lukumäärä. Viimeisin tieto on saatavilla keväällä 2001 kerätystä kyselystä, jossa kysyttiin asiakkaiden määrä 31.12.2000. Silloin työnantaja-asiakkaita ilmoitettiin olevan 81 000. Lukuun sisältyvät sekä yksityiset että julkiset työnantajat, ja saman työnantajan toimipisteitä voi olla usean työterveysaseman asiakkaana.
Työterveyshuollon kattavuutta on selvitetty myös väestötasolla. Vuonna 2003 haastateltiin yli 2300 työssäkäyvää. Kaikista palkansaajista 92 %:lla oli työterveyshuollon palvelut järjestetty. Työnantajasektorin mukaan palkansaajien työterveyshuolto oli järjestetty harvemmin yksityisellä sektorilla (90 %:lla palkansaajista oli työterveyshuolto). Valtion palkansaajista lähes 100 %:lla ja kunnissa 96 %:lla oli työterveyshuolto järjestetty.
Mikään näistä tilastoista tai tutkimuksista ei kerro onko työterveyshuolto järjestetty niissä yrityksissä, jossa se työterveyshuoltolain mukaan kuuluisi olla. Tässä artikkelissa pyritään selvittämään tätä ongelmaa.
- Tilastokeskus 2001: 226 000 yritystä
- Kela: vuonna 2001 korvaushakemuksia 31 000 ja 37 000 vuonna 2002
- Työterveyshuolto Suomessa -kysely 2000: 81 000 työnantaja-asiakasta
- Työ ja terveys -väestöhaastattelu 2003: yritysten palkansaajista 90 %:lla työterveyshuolto
Suomalaiset yritykset
Vuonna 2001 yrityksistä (226 000) suurin osa oli osakeyhtiöitä (44 %), luonnollisia henkilöitä, esimerkiksi ammatinharjoittajia (40 %), kommandiittiyhtiöitä (11 %) ja avoimia yhtiöitä (4 %). Näiden lisäksi yrityksen oikeudellisia muotoja on 18 muuta, esimerkiksi osuuskunta, taloudellinen yhdistys, säästöpankki tai eläkekassa. Yrityksen oikeudellinen muoto ei suoraan kerro pitäisikö yrityksessä olla työterveyshuolto vai ei.
Suuri osa suomalaisista yrityksistä on hyvin pieniä. Vuonna 2001 yrityksistä 93 % työllisti alle kymmenen henkilöä. Alle 10 hengen yrityksistä 55 %:ssa ei ollut palkattua henkilöstöä lainkaan (94 000 yritystä). Vain 275 yritystä työllisti yli 500 henkilöä.
Vuonna 2001 keskimääräinen liikevaihto oli 160 000 € yrityksissä, joissa oli palkattua henkilöstöä. Yrityksissä, joissa ei ollut palkattua henkilöstöä, liikevaihto oli keskimäärin 31 000 €.
Kuinka montaa yritystä työterveyshuoltolain velvoite koskettaa?
Työterveyslain velvoitteen kannalta olennaista on, onko yrityksessä palkattua työvoimaa. Vuonna 2001 yrityksistä 58 %:lla (lähes 132 000 yritystä) oli ollut palkattua henkilökuntaa, ainakin lyhyen aikaa. Toimialoista majoitus- ja ravitsemustoiminnan yrityksissä oli muiden toimialojen yrityksiä useammin palkattua henkilöstöä (74 %). Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) ja muut yhteiskunnalliset palvelut (O) toimialojen yrityksistä vain noin kolmanneksessa oli palkattua henkilöstöä. Ks. taulukko «Yritykset toimialoittain vuonna 2001 ja niiden yritysten osuus (%), joissa oli palkattua henkilöstöä »1.
| toimiala | kaikkien yritysten lukumäärä toimialalla | yrityksessä palkattua henkilöstöä, % |
|---|---|---|
| maa-, riista-, metsä- ja kalatalous (AB) | 7062 | 56 % |
| mineraalien kaivu ja teollisuus (CD) | 27315 | 66 % |
| sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E) | 961 | 63 % |
| rakentaminen (F) | 29916 | 62 % |
| tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus (G) | 48110 | 62 % |
| majoitus- ja ravitsemustoiminta (H) | 10514 | 74 % |
| kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) | 23626 | 64 % |
| rahoitustoiminta (J) | 2953 | 43 % |
| kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (K) | 43330 | 60 % |
| julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus (L) | 26 | 69 % |
| koulutus (M) | 1632 | 64 % |
| terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) | 13164 | 32 % |
| muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O) | 17632 | 30 % |
| yhteensä | 226241 | 58 % |
Pienet yritykset
Vuosittain vain noin joka kymmenes alle 10 työntekijän yrityksistä hakee työterveyshuollon korvauksia. Pienimpien yritysten työterveyshuollon kattavuus on kuitenkin parantunut vuodesta 1997 vuoteen 2001. Se, että suurten yritysten prosenttiosuus ei ole sata johtunee siitä, että isoja yrityksiä fuusioitui 1997–2001 ja niiden tilikausissa on saattanut tapahtua muutoksia. Kannattaa myös muistaa, että henkilö ei tarkoita tässä kokopäiväistä, koko vuoden työskennellyttä henkilöä. Ks. taulukko «Työterveyshuollon korvauksia hakeneiden osuus (%) yrityksistä, joilla oli palkattua henkilöstöä, henkilöstön lukumäärän mukaan vuosina 1997, 1999 ja 2001 »2.
| henkilöstön lukumäärä | 1997 | 1999 | 2001 |
|---|---|---|---|
| 1 - 9 | 8 % | 10 % | 12 % |
| 10 - 19 | 53 % | 55 % | 61 % |
| 20 - 99 | 76 % | 78 % | 82 % |
| 100 - 499 | 94 % | 94 % | 95 % |
| 500 - | 98 % | 97 % | 97 % |
| yritysten lukumäärä | 123 000 | 131 000 | 132 000 |
Koska pienissä yrityksissä ei välttämättä ole vuosittain työterveyshuollon laskutettavaa toimintaa, ei myöskään korvauksia haeta vuosittain. Siksi tarkastelimme myös sitä, kuinka suuri osa pienistä yrityksistä oli hakenut Kelan korvauksia jonakin tutkimusvuosista.
Vuosina 1997, 1999 ja 2001 oli 67 000 yrityksellä palkattua henkilöstöä vuosittain. Tällaisista pienistä, alle 10 henkilön yrityksistä oli 25 % hakenut työterveyshuollon korvauksia ainakin yhtenä vuotena.
Toimintansa aloittavien yritysten työterveyshuolto
Uusista, korkeintaan kolme vuotta toimineista yrityksistä, joilla oli palkattua henkilöstöä, haki vain 12 % korvausta työterveyshuollon kustannuksista vuonna 2001. Vuosina 1997 ja 1999 osuus oli vieläkin pienempi, 8 % «Työterveyshuollon korvauksia vuonna 2001 hakeneiden osuus (%) yrityksistä, joilla oli palkattua henkilöstöä yrityksen iän mukaan »3. Vuonna 2001 toimintansa aloittaneista lähes 8 800 yrityksestä haki vain reilut 400 työterveyshuollon korvauksia.
| yrityksen ikä | TTH:n korvauksia hakeneet |
|---|---|
| 1-3 vuotta | 12 % |
| 4-5 vuotta | 14 % |
| 5-10 vuotta | 17 % |
| 10-30 vuotta | 23 % |
| yli 30 vuotta | 53 % |
| yhteensä | 19 % |
Johtopäätökset
Kun työterveyshuollon kattavuudesta keskustellaan, on hyvä muistaa, että suuri osa (yli 40 prosenttia, 94 000 yritystä) suomalaisista rekisteröidyistä yrityksistä ei työllistä ketään, eikä työterveyshuoltolain velvoite siten koske niitä. Osa rekisterissä olevista yrityksistä ei edes ole aktiivisia, niissä ei ole henkilöstöä lainkaan eikä liikevaihtoa. Yritysrekisterin siivous onkin jo aloitettu (Patentti- ja rekisterihallituksen tiedote 3.5.2005 «http://www.prh.fi/fi/uutiset/409.html»1).
Työterveyshuollon kattavuus on 100 % yli 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Pitempään toimivista yrityksistä myös 20–99 henkilöä työllistävien yritysten työterveyshuollon kattavuus on 90 %, 10–19 henkilöä työllistävienkin lähes kolme neljäsosaa. Kun otetaan huomioon, että yritysten tilinpäätöstiedoissa palkattu henkilö voi tarkoittaa hyvinkin lyhytaikaista työsuhdetta, voi näitä työterveyshuollon kattavuutta kuvaavia lukuja pitää hyvinä.
Vain pienimpien, 1–10 henkilöä työllistävien yritysten työterveyshuollon kattavuudessa on edelleen ongelmia. Vuosittain korvauksia hakeneiden osuus on noussut vuodesta 1997 vuoteen 2001. Mutta pidempäänkin toimineista yrityksistä oli vain neljännes hakenut korvauksia tutkimusvuosien aikana. Tutkimushankkeessa oli käytettävissä vain nämä kolme vuotta, joten osa pienistä yrityksistä ei näy näissä luvuissa, vaikka työterveyshuolto olisikin kunnossa ja korvauksia olisi haettu esimerkiksi vuosina 1999 tai 2000. Aina ei myöskään ole vuosittain toimintaa, josta korvauksia haettaisiin. Tämä tutkimus arvioi siis pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden todellista alhaisemmaksi.
Työterveyshuolto ei tavoita uusia yrityksiä. Vuosittain toimintansa aloittavista yrityksistä vain murto-osa oli hakenut työterveyshuollon korvauksia. Suurta osaa työterveyshuoltolain velvoite ei toki koskekaan.
Osa pienistä yrityksistä ei hae Kelalta korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Jos pienyritykset hakisivat korvauksia työterveyshuollon kustannuksista nykyistä useammin, myös rekistereistä selvitettävä työterveyshuollon kattavuus olisi parempi. Suorakorvausperiaatteella pienyritysten työterveyshuolto tulisi näkyväksi. Suorakorvaus myös helpottaisi palvelujen markkinointia pientyöpaikoilla. (Vrt. sairausvakuutuksen suorakorvaus lääkärin hoidosta ja terveyskeskuksen tuottamat maatalousyrittäjien työterveyspalvelut.)
Sairausvakuutuslain uudistuksen myötä myös yrittäjät voivat tulevaisuudessa hankkia sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja työterveyshuollosta (Hallituksen esitys HE 129/2005). Se innostanee useampia yrittäjiä järjestämään työterveyshuollon palvelut itselleen, ja samalla myös työntekijöilleen.
YTM, tutkija, Työterveyslaitos
eila.kankaanpaa@ttl.fi
Aki Suhonen
KTM, apulaistutkija
Työterveyslaitos
Hannu Valtonen
professori, Kuopion yliopisto
Kirjallisuutta
- Hiisijärvi, S., Kankaanpää, E., Piirainen, H. 1998, "Näköaloja pientyöpaikkojen työterveyspalvelujen kehittämiseen". Työterveiset, Työterveyslaitoksen tiedotuslehti 1998;(1):8-10.
- Peurala, M., Kankaanpää, E., Manninen, P., Husman, K. amp Piirainen, H. 2004, "Työterveyshuolto". Kirjassa Työ ja terveys Suomessa 2003, toim. T. Kauppinen, R. Hanhela amp P. Heikkilä, ym., Työterveyslaitos, Helsinki, s. 295-311.
- Räsänen, K. amp Peurala, M. 2002, "Katsaus työterveyspalvelujen tuottajien toimintaympäristöön, henkilöstöön ja toimintoihin". Kirjassa Työterveyshuolto Suomessa 2000 - 1990-luvun kehitystrendit, toim. K. Räsänen, Työterveyslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, s. 7-59.
- Suhonen, A. 2005, "Työterveyshuoltosijoituksen vaikutus yrityksen kannattavuuteen". Pro gradu - tutkielma. Kauppatieteiden laitos. Kuopion yliopisto.