Työterveyslaitos uudistuu

Suomi harmaantuu ja työelämä muuttuu - miten työura pitemmäksi?

Työelämästä poistuu Suomessa noin miljoona henkeä vuosina 2000–2015, mikä vastaa puolta vuoden 2000 työllisten määrästä. Työvoimaan tulee vuosittain tästä eteenpäin aina 2020-luvun lopulle asti 10 000–15 000 henkeä vähemmän kuin siitä poistuu. Tämän vuoksi hallitus sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat asettaneet tavoitteeksi sen, että vuonna 2010 suomalaiset ovat työssä 23 vuotta pitempään kuin nykyään.

Suomalaiset pitäisi siis saada pysymään työelämässä nykyistä pitempään ja entistä terveempinä. Tähän liittyy lukuisia haasteita: Miten ikääntyvät jaksaisivat työssä pitempään? Miten työkyvyttömyys saadaan vähenemään? Miten erilaisten sairauksien kanssa selviää työssä? Miten saamme hallintaan uudet terveyshaitat, joita uudet kemikaalit, tieto- ja biotekniikan kehittyminen sekä epäsäännölliset työajat, vaatimustason lisääntyminen ja jatkuva epävarmuuden tila tuovat tullessaan? Miten nuoret pääsevät kiinni työelämään? Miten työ ja muu elämä nivoutuvat yhteen? Onnistuuko työhön palaaminen pitkän poissaolon, kuten työttömyyden, sairauden tai perhevapaan jälkeen?

Emme voi siiloutua emmekä piiloutua uusilta haasteilta, vaan meidän on vastattava niihin. Meillä ei ole varaa menettää työikäisten kansalaistemme panosta siksi, että työn tekemiseen liittyvät epäkohdat jäävät korjaamatta. Työpaikoilla on myös osattava siirtää tietoa ja vastuuta nuoremmille, ettei eläköitymisaalto vie mukanaan tärkeää osaamista. Lisäksi tarvitaan inhimillisiä, arkipäivän työssä toimivia ratkaisuja eri-ikäisten työntekijöiden tarpeisiin: positiivista johtamiskulttuuria ja hyvää työilmapiiriä, jotka kannustavat ihmisiä pysymään työelämässä selvästi pidempään kuin nyt.

Ratkaisut, asiakkaat ja yhteistyö keskiöön

Uuden strategiamme ydinajatuksen voi tiivistää seuraavasti: Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Yhdessä kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa etsimme parhaat ja tehokkaimmat ratkaisut työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi.

Uutta strategiassamme on se, että painotamme aiempaa enemmän asiakkaiden tarpeita, työelämässä hyödynnettävien ratkaisujen kehittämistä sekä yhteistyön ja kumppanuuden merkitystä. Yhteistyökumppaneitamme tiellä kohti parempaa työelämään ovat työterveyshuoltoyksiköt, työsuojeluviranomaiset, työmarkkinajärjestöt, vakuutuslaitokset, terveyden edistämisjärjestöt, tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyötä tekevät organisaatiot sekä tietenkin suomalaiset työpaikat. Pidämme entistä tiiviimmin yhteyttä työterveyshuollon ja työpaikkojen kanssa, jotta kosketuksemme työelämään ja työterveyshuollon käytännön ongelmiin pysyy ajan tasalla.

Siirrämme toiminnan painotusta vähitellen haittojen toteamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveyden edistämiseen. Nousevia aihealueita työterveyden alueella ovat mm. työ ja mielenterveys, psykososiaaliset tekijät ja stressi, työperäinen allergia, työn ja muun elämän tasapaino sekä työuran pidentäminen ja työelämään kiinnittyminen eri elämänvaiheissa. Ryhdymme myös entistä tiiviimmin seuraamaan ja analysoimaan työelämän kehitystrendejä.

Tavoite on asetettu korkealle

Haasteet ovat suuria. Suomalainen työelämä on kestävällä pohjalla siinä vaiheessa, kun työ on sekä fyysisesti että henkisesti terveellistä ja turvallista koko työuran ajan, kun työ on sopivan haasteellista ja kun työpaikoilla otetaan huomioon työtekijän elämänvaiheisiin ja terveydentilaan liittyvät tarpeet.

Visionamme on, että vuonna 2010 työterveyden ja työturvallisuuden näkökulma on aina mukana, kun yhteiskunnassa ja yksittäisillä työpaikoilla kehitetään hyvinvointia ja tuottavuutta, ja että suomalaiset ovat mukana työelämässä pitempään kuin nykyään. Toimintaamme ohjaavat seuraavat tavoitteet:

• Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa
• Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö
• Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan
• Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi
• Työprosessit sujuviksi, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi
• Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi
• Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön

Teemme tutkimus- ja kehittämistyötä, joka perustuu työelämän tarpeisiin ja tähtää käytännön ratkaisuihin. Muokkaamme tutkimukseen perustuvan tiedon käytännönläheisiksi julkaisuiksi ja internet-sivustoiksi, jotka palvelevat niin työpaikkoja, työterveyshuollon ja työsuojelun parissa työskenteleviä kuin viranomaisiakin. Asiantuntijapalvelumme ja koulutustarjontamme auttavat asiakkaitamme kehittämään tuotteitaan, työolojaan ja toimintaansa terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi.

Tarjoamme entiseen tapaan ammattitautidiagnostiikkaan liittyviä palveluja: teemme vaativia ammattitauti- ja työkyvynarviointitutkimuksia sekä kehitämme valtakunnallista ammattitautien tunnistamisjärjestelmää.

Käytännön työterveyshuollossa on olennaista tunnistaa ongelmat ja toimia yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Koulutamme työterveyshuollon ja muiden työterveyttä ja työturvallisuutta edistävien organisaatioiden asiantuntijoita kehittämään omaa toimintaansa. Työterveyshuoltolain mukaista pätevöitymiseen ja tutkintoihin johtavaa koulutusta kehitämme ja toteutamme edelleen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, opetushallinnon, yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden opetusalan sekä työelämän koulutusorganisaatioiden kanssa.

Organisaatiokin uudistuu

Muokkaamme organisaatiomme sellaiseksi, että se tukee uutta toimintatapaamme. Olemme luomassa joustavaa ja yhteistyökykyistä organisaatiota. Toimimme dynaamisesti, itse itseämme uudistaen, työelämän muutoksia seuraten ja ennakoiden. Tarkoituksenamme ei ole purkaa toimivia käytäntöjä, vaan toimia jatkossa entistä paremmin. Uusi organisaatiomme aloittaa toimintansa 1.1.2006.

Entisten 18 osaston tilalle perustamme 6 osaamiskeskusta, jotka rakentuvat tiimeistä. Osa tiimeistä keskittyy työelämän yleisten ongelmakysymysten ratkaisemiseen, osa paneutuu tiettyjen asiakasryhmien, kuten työterveyshuollon erityistarpeisiin. Moniammatilliset palvelutiimimme vastaavat siitä, Työterveyslaitoksen kaikki palvelut ovat saatavilla koko maassa. Aluetoimipisteitä on edelleen kuusi: Helsingissä, Lappeenrannassa, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Tiimien lisäksi uudessa organisaatiossamme toimii muutamia erityisyksiköitä. Kärkitutkimusyksiköt tekevät huipputason kansainvälistä tutkimusta ja pyrkivät tuottamaan tieteellisiä innovaatioita, joista muu organisaatiomme saa aineksia käytännön sovellusten kehittämiseen. Immunotoksikologian kärkitutkimusyksikkö tutkii työperäisten allergioiden syntyyn ja pahenemiseen liittyviä mekanismeja, sekä molekyylilääketieteen kautta syntyviä keinoja ehkäisyssä; tavoitteena on luoda uusia mahdollisuuksia työperäisten allergioiden diagnostiikan, ehkäisyn ja hoidon kehittämiseen. Psykososiaalisten tekijöiden kärkitutkimusyksikkö tutkii psykososiaalisten olosuhteiden vaikutuksia terveyteen muuttuvassa työelämässä. Kun ymmärrämme psykososiaalisten tekijöiden merkityksen sairauksien synnyssä ja taudinkulussa, voimme nykyistä tehokkaammin ehkäistä työkykyä alentavia ja ennenaikaiseen eläköitymiseen johtavia sairauksia ja edistää työikäisten terveyttä.

Teema-alueet tarttuvat työelämän keskeisiin ongelmakohtiin ja tuottavat sosiaalisia innovaatioita eli aivan uudenlaisia toimintatapoja ja ratkaisumalleja. Elämänkulku ja työ -teema kehittää ensi työkseen työuran seniorivaihetta tukevia ryhmämenetelmiä ja laatii ikäjohtamisen tuotepaketin. Laadukas sisäympäristö teema keskittyy kokonaisvaltaiseen sisäympäristön parantamiseen ja kehittää toimintamalleja, joiden avulla sisäympäristöön liittyviä ongelmia voidaan ennakoida ja ratkaista.

Haittojen toteamisesta haittojen ehkäisyyn: esimerkkejä

Vakavat mielenterveyden häiriöt, erityisesti masennukset, ovat joka kolmannen alkavan työkyvyttömyyseläkkeen syynä. Terveys 2000 tutkimuksen mukaan neljännes työssä olleista kokee lieviä työuupumuksen oireita, ja 2,5 % kärsii vakavasta työuupumuksesta. Tämä on osoitus siitä, että työelämän organisaatioissa on puutteita ja sairastuttavia tekijöitä. Olemme käynnistäneet hankkeita, joissa selvitämme, miten voisimme edistää masennuspotilaiden pysymistä työelämässä ja estää syrjäytymistä. Myös työhön palaamisen kynnys voi pitkän sairauspoissaolon jälkeen osoittautua korkeaksi. Siksi olemme kehittämässä työterveyshuolloille toimintamalleja, jotka helpottavat työhön palaamista pitkän sairauspoissaolon jälkeen.

Alkoholinkäyttö lisääntynyt hälyttävästi, samoin siihen liittyvät haitat. Alkoholihaittojen ehkäisemiseksi toteutamme yhteistyössä työterveyshuoltoyksiköiden, Työturvallisuuskeskuksen ja kansallisen Alkoholiohjelman kanssa alkoholinkäyttöön liittyvän mini-intervention. Koulutamme työterveyshuoltoyksiköt tavoittamaan ne työikäiset alkoholin suurkuluttajat, jotka eivät vielä ole riippuvaisia alkoholista. Menetelmä on yksinkertainen: työterveyshenkilöstö ottaa vastaanottokäynnin aikana puheeksi alkoholinkäytön ja alkoholin haitat, ja tarvittaessa sovitaan jatkotoimenpiteistä.

Moni työtapaturma sattuu turhaan, sillä työtapaturmien ehkäiseminen on mahdollista. Kohta kaksi vuotta toiminut Nolla tapaturmaa foorum on työpaikkojen verkosto, jonka jäsenet pyrkivät siihen, ettei työtapaturmia sattuisi lainkaan. Foorumiin on tähän mennessä liittynyt yli sata yritystä, ja osallistujajoukko kasvaa jatkuvasti. Tavoitteenamme on nostaa Suomi työturvallisuuden kärkimaiden joukkoon.

Kokemus on osoittanut, että ongelmiin päästään kiinni ajoissa, kun eri osapuolet tekevät yhteistyötä ja etsivät yhteistä ymmärrystä. Mukaan on saatava niin työpaikat, työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstö, tutkimuslaitokset kuin julkinen hallintokin.

Työterveyden ja työsuojelun hyvät käytännöt kaikkien käyttöön

Työuran pidentäminen ja työelämän kehittäminen voi eivätkä saa jäädä yksittäisten toimenpiteiden varaan. Tämän vuoksi panostamme aiempaa enemmän siihen, että työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvä tieto ja menetelmät leviävät työelämään.

Etsimme yhdessä asiakkaidemme kanssa parhaita toimintatapoja ja muokkaamme niitä siten, että niitä voidaan hyödyntää muuallakin. Levitämme tietoa näistä käytännöistä koulutustilaisuuksissa, julkaisuissa ja internetissä. Näin hyviksi havaitut, terveyttä ja turvallisuutta edistävät menetelmät eivät jää vain yksittäisten työpaikkojen käyttöön vaan leviävät laajemmalle ja hyödyttävät siten koko suomalaista työelämää.

Työterveyslaitoksen vaikuttavuus - mitä se on?

Työterveyslaitoksen uusi strategia korostaa vaikuttavuuden merkitystä. Vaikuttavuudella tarkoitamme sitä konkreettista hyötyä, jonka pystymme tarjoamaan asiakkaamme - julkiselle vallalle, työpaikoille, työterveyshuolloille, suunnittelijoille, sekä myös yksittäisille kansalaisille.

Mielestäni tutkijoille ja asiantuntijoille on eduksi oppia näkemään vaikutusketjut selkeämmin ja toimimaan verkostoituneena aina työpaikoille saakka. Työterveyshuollot ovat tärkeä osa ketjua, joka lähtee perustutkimuksesta ja päätyy terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi toimintatavoiksi työpaikoille. Työterveyslaitoksen vaikuttavuus syntyy paljolti sen kautta, miten työpaikkatason työterveys- ja työsuojeluasiantuntijat toimivat uutta tietoa hyödyntäen.