Kansanterveyslain ja sairausvakuutuksen rahoituslain muutokset ovat vireillä

Työterveyshuollon kehittämissuunnitelmia koko maan alueella

Työterveyslaitos on tehnyt tänä vuonna Työterveyshuolto Suomessa 2004 -kyselyn. Kysely postitettiin kaikille yksityisille sekä yritysten omille työterveysasemille ja terveyskeskusten päätyöterveysasemille. Terveyskeskuksiin lähetettiin 260 kyselylomaketta. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä vastanneita oli 94 %.

Kyselyssä selvitettiin terveyskeskusten mukana oloa alueellisissa tai seutukunnallisissa työterveyshuollon kehittämishankkeissa. Kyselyn alustavien tulosten mukaan vastanneista terveyskeskuksista ilmoitti olevansa mukana alueellisessa kehittämishankkeessa 40 %, joten kehittämishalukkuutta on merkittävästi. Luonteeltaan kehittämishankkeista noin 80 % oli kuntien välisen yhteistyön lisäämiseen tähtääviä. Edellä mainittu kansanterveyslain muutos antanee vauhtia kehittämishankkeiden eteenpäin viemisessä.

Kehittämisaktiivisuutta on ympäri maan. Pohjois-Suomessa lähes kaikkien terveyskeskusten työterveysyksiköt ovat lähteneet kehittämään toimintaansa. Kainuun maakunnassa yhdistettiin tämän vuoden alussa yhdeksän terveyskeskuksen työterveyshuolto yhdeksi yksiköksi.

Mistä voimaa muutoksen läpivientiin?

Muutoksen läpiviemisessä tarvitaan kaikkien mukana olevien työterveysyksiköiden henkilöstön yhteinen ponnistus. Hankkeen onnistumisen kannalta on parasta, jos hankkeen vetäjä on muutosyksiköiden sisältä. Muutosvetäjistä tuntuu kentällä olevan pulaa. Usein hankkeisiin pyydetään mukaan ulkopuolista asiantuntijaa ja vastuu hankkeen läpiviennistä annettaisiin mielellään asiantuntijan tehtäväksi. Tämä ei ole hyvä toimintamalli, sillä ulkopuolisen asiantuntijan lopettaessa oman osuutensa, hankkeen jatkuminen saattaa lopahtaa.

Yrittäjille mahdollisuus sairaanhoitoon työterveyshuollossa

Eduskuntakäsittelyssä on sairausvakuutuksen rahoitusta koskeva lakimuutos (HE 68/2005). Siinä ehdotetaan yrittäjien ja omaa työtään tekevien työterveyshuollon laajentamista kattamaan myös sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon. Työterveyshuollon järjestäminen on yrittäjälle edelleenkin vapaaehtoista. Sairaanhoidolla tarkoitetaan yleislääkäritasoista sairaanhoitoa sekä erikoislääkäritasoista toimintaa siltä osin kuin se perustuu yrittäjän työterveyslääkärin arvioimaan tarpeeseen selvitettäessä yrittäjän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon korvattavuus edellyttää, että yrittäjä on järjestänyt itselleen myös ehkäisevän työterveyshuollon. Etenkin niiden työterveysyksiköiden, joilla on resurssivajausta, tulisi huomioida tämä ensi vuoden toimintoja suunnitellessaan.

Kelakorvausten taso muuttumassa

Voimassa oleva määräaikainen sairausvakuutuslaki päättyy kuluvan vuoden lopussa. Työpaikkaselvityksistä ja toimintasuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta aiheutuneista kustannuksista on korvattu 60 prosenttia. Muun ehkäisevän toiminnan korvaustaso on 50 prosenttia. Sairausvakuutuksen rahoituslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ennalta ehkäisevän toiminnan yhtenäinen korvaustaso olisi 60 prosenttia. Korvaustasoa sovellettaisiin sekä työnantajien että yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuoltoon. Korvaustason korottamisen tavoitteena on, että työterveyshuollon terveyttä ja työ- ja toimintakykyä tukevat toimenpiteet työpaikalla toteutuvat mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa työterveyshuollon toimintaa työympäristön ja työyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden kehittämisessä.