Työterveyslääkäri

Reilu organisaatio ja henkilöstön terveys

Työterveyslääkäri
2006;(1):32-34
Marko Elovainio, Jussi Vahtera, Marianna Virtanen ja Mika Kivimäki

Ihmisen tapa hahmottaa ja ymmärtää sosiaalisia suhteitaan on usein automaattista ja yksi sen ulottuvuuksista koskee oikeudenmukaisuutta. Olemme herkkiä havainnoimaan sosiaalisia sääntöjä, jotka liittyvät resurssien jakamiseen ja välittömään kanssakäymiseen. Näiden sääntöjen loukkaaminen koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Työssä koetun epäoikeudenmukaisuuden on havaittu olevan yhteydessä työntekijöiden tunteisiin, stressiin, sairauspoissaolohin ja jopa terveyden kehittymiseen.

Kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta yleisemmin ja erityisesti läheisissä sosiaalisissa suhteissa näyttää olevan ihmisille tärkeää. Herkkyyden epäoikeudenmukaiselle kohtelulle arvellaan olevan sisäänrakennettu ja tämä ilmenee yksilön kehityksessä varsin varhain. Jo lapset näyttävät olevan erittäin herkkiä havainnoimaan sosiaalisia sääntöjä, jotka liittyvät resurssien jakamiseen tai vuorovaikutuksen turvallisuuteen. Jokainen vanhempi, jolla on vähintään kaksi lasta, on joskus huomannut, kuinka vaikeaa on olla lahjoissa, huomion antamisessa tai velvollisuuksien jakamisessa lasten mielestä tasapuolinen ja oikeudenmukainen.

Resurssijaon oikeudenmukaisuutta koskeva havainnointi ja arviointi ei kaikkien tutkijoiden mielestä ole edes vain meidän ihmisten ominaisuus. Sarah Brosnan ja Frans de Waal julkaisivat vuonna 2003 arvostetussa Nature-tiedelehdessä mielenkiintoisen tutkimuksen töyhtökapusiini (Cebus apella) -lajiin kuuluvien apinoiden sosiaalisesta käyttäytymisestä. Tutkijat olivat opettaneet osan apinoista maksamaan saamistaan makupaloista häkistä keräämillään poleteilla. Apinat oppivat tämän erittäin nopeasti ja toimivat käytännön opittuaan yhdenmukaisesti ja luotettavasti tämän vaihtosäännön mukaan. Tietyssä vaiheessa apinat jaettiin kahteen ryhmään, joista osa alkoi saada makupaloja ilman vastiketta. Toiset apinat, jotka joutuivat edelleen keräämään poletteja saadakseen makupalan, kieltäytyvät varsin nopeasti keräämästä poletteja ja reagoivat tilanteeseen voimakkaasti ja vihamielisesti. Samankaltainen vaikutus saatiin jopa vain antamalla toiselle apinaryhmälle samasta vastineesta parempia makupaloja kuin toiselle.

Tutkijat tekivät havaintojensa pohjalta päätelmän, että yhdenmukaisen ja vastavuoroisen kohtelun säännöt ovat jotenkin koodattuna jo ainakin kädellisten, tiiviissä sosiaalisissa suhteissa elävien laumaeläinten perimään. Ottamatta kantaa perinnöllisyyteen on helppo nähdä, että tiettyjen sosiaalisten sääntöjen ja erityisesti resurssien jakoon ja välittömään kanssakäymiseen liittyvien sääntöjen herkällä havainnoimisella ja niiden noudattamisella on sosiaalisen kanssakäymisen vaivattomuuteen myönteisiä vaikutuksia.

Toinen Brosnan ja Waalin tekemä keskeinen havainto oli, että apinoiden reaktio ei liittynyt palkkioon sinänsä, vaan niihin sääntöihin, joiden perusteella palkkiot jaetaan. Sääntöjen havainnoimisen jonkinlaiseen automaattisuuteen tai liittymiseen lajille ominaisiin piirteisiin viittaavat myös uusimmat tutkimustuloksemme työelämän pelisäännöistä ja niiden terveysvaikutuksista. Tulosten mukaan sosiaalisten oikeudenmukaisuussääntöjen loukkaamisen kokemus näyttää ainakin pitkään jatkuessaan olevan yhteydessä varsin voimakkaisiin fysiologisiin reaktioihin ja stressioireisiin, kuten sykevariaation alenemiseen ja unihäiriöihin. Sen sijaan jatkuvasti hyvänä koettu oikeudenmukaisuus työpaikalla on laajoissa seurantatutkimuksissa suojannut terveyttä.

Miksi oikeudenmukaisuus on tärkeää?

Poleemisen perinnöllisyysselityksen ohella on tarjottu useita muitakin syitä sille, miksi oikeudenmukaisuus on ihmisille tärkeää. Kaikki selitykset perustuvat jollakin tavoin ihmisen sosiaalisuuteen liittyviin tarpeisiin. Muutama vuosi sitten julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan ne psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvät asiat, jotka ovat ihmisille tärkeitä eri kulttuureissa, liittyvät kolmeen asiaan. Ollakseen tyytyväinen ihmisellä pitäisi olla myönteinen käsitys itsestään ja omista kyvyistään, hänellä pitäisi olla merkityksellinen ja tärkeä ihmissuhde tai ihmissuhteita ja hänellä tulisi olla käsitys siitä, että hän pystyy ennakoimaan ja vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Ihminen tarvitsee terveen itsetunnon sekä käsityksen yhteenkuuluvaisuudesta ja itseä koskevien asioiden hallinnasta. Ne säännöt, jotka ovat yhteydessä näiden kolmen tarpeen toteutumiseen, näyttävät pitkälti muodostavan myös käsityksemme oikeudenmukaisuudesta.

Epäoikeudenmukainen kohtelu kertoo sen kohteeksi joutuneille ihmisille, ettei heitä pidetä tärkeinä omassa ryhmässään. Tällainen kohtelu heikentää itsetuntoa ja identiteettiä ja vaikuttaa ryhmän yhteenkuuluvuuteen ja sosiaalisten suhteiden tiiviyteen. Ympäristö, jossa ei noudateta oikeudenmukaiseksi koettuja sääntöjä, koetaan usein myös hallitsemattomaksi ja ennakoimattomaksi, koska ihmiset eivät tiedä mitä mistäkin toiminnasta seuraa (tämä siksi, että ei vain oman mutta myös toisen toiminnan ennakoimattomuus on kuluttavaa). Tällaisessa tilanteessa ihmiset joutuvat olemaan jatkuvasti varuillaan, mikä on psyykkisesti ja fyysisesti kuluttavaa.

Oikeudenmukaisuus ja työelämä

Nykypäivän sosiaalisia suhteita korostavassa työelämässä, jossa jatkuvat muutokset ja tehostaminen asettavat resurssien ja velvoitteiden jaon jatkuvaan muutokseen, päätöksenteon ja kohtelun sääntöjen oikeudenmukaisuus on tärkeä asia. Työssä oikeudenmukaisuus ei liity ainoastaan etujen ja palkkioiden ja toisaalta velvoitteiden jakamiseen. Laajemmin kyse on työssä ja organisaatioissa jatkuvasti tehdyistä päätöksistä ja päätöksenteon säännöistä. Näiden sääntöjen ja järjestelmien tutkiminen on tuonut mukanaan uuden tavan arvioida myös johtamista ja työhön liittyvää hyvinvointia sekä työperäistä sairastamista. Tällä hetkellä työelämän oikeudenmukaisuuden keskeisiksi piirteiksi on sekä amerikkalaisessa että eurooppalaisessa tutkimuksissa ehdotettu seuraavia periaatteita:

  • oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan
  • säännöt ovat johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja huomenna)
  • päätöksenteko on puolueetonta
  • päätökset perustuvat mahdollisimman oikeaan tietoon
  • päätökset ovat korjattavissa
  • päätöksenteon säännöt on mahdollisimman selkeät ja ne on kerrottu niille, joita päätökset koskevat

Näiden sääntöjen lisäksi myös sillä, kuinka ihmisiä kohdellaan päätöksiä tehtäessä ja niistä tiedotettaessa, oli vaikutusta erityisesti ihmisten tunnereaktioihin. Tämä ihmisten kohtelun oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, kohdellaanko ihmisiä kunnioittavasti, rehellisesti ja ystävällisesti ja voivatko ihmiset luottaa niihin ihmisiin, jotka päätöksiä tekevät.

Tutkimusta oikeudenmukaisuudesta

Työterveyslaitoksen laajoissa Sairaalahenkilöstön hyvinvointi ja Kunta-10 -seurantatutkimuksissa ja Stakesin Laadukas terveyskeskus -hankkeessa on tarkasteltu työperäisestä sairastamisesta ja erityisesti työterveyden psykososiaalisia tekijöitä. Yhtenä tutkimuskysymyksenä on ollut oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen ja päätöksenteko. Tutkimustuloksia on julkaistu keskeisissä psykologian, käyttäytymislääketieteen, kansanterveystieteen ja työlääketieteen lehdissä. Näyttö oikeudenmukaisuuden terveysvaikutuksista kasvaa myös muissa maissa tehdyissä tutkimuksissa.

Tutkimustulokset voisi tiivistää seuraavalla tavalla: epäoikeudenmukainen päätöksenteko on yhteydessä huonoon terveyteen ja myös ennustaa heikkenevää terveyttä, kun taas oikeudenmukaiseksi koettu kohtelu ja oikeudenmukaisuuden paraneminen vähentävät sairastumisriskiä. Vaikka oikeudenmukaisuuden kokemisessa on toki yksilöllisiä eroja, nuo erot selittävät vain osan oikeudenmukaisuuden ja terveyden välisestä yhteydestä. Epäoikeudenmukaisuus on yhteydessä stressin kokemiseen, ja ennustaa myös edellä mainittuja unihäiriöitä ja sydämen sykevariaation heikkenemistä. Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset osoittavat epäoikeudenmukaisuuden voivan aiheuttavaa epävarmuutta, kielteisiä tunnereaktioita, heikentyvää itsetuntoa ja sitoutumattomuutta omaan työpaikkaan ja työhön. Sen sijaan oikeudenmukaiseksi koetuissa suomalaistyöpaikoissa sairauspoissaolojen määrä oli selvästi matalampi kuin muissa vastaavanlaisissa työpaikoissa, joissa oikeudenmukaisuus arvioitiin kielteisemmin. Englantilaisessa valtion virkamiehiä koskevassa Whitehall II tutkimuksessa korkea oikeudenmukaisuus oli yhteydessä 30% alempaan sydäntautiriskiin kuin keskinkertaiseksi tai heikoksi koettu oikeudenmukaisuus ja tämä yhteys säilyi senkin jälkeen kun perinteisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vaikutus oli otettu huomioon.

Oikeudenmukaisesta päätöksenteosta tulee erityisen tärkeää epävarmoissa tilanteissa ja yleensä organisaation muutoksissa. Osa muista työn psykososiaalisista tekijöistä, kuten työn hallinta näyttää olevan yhteydessä oikeudenmukaisuuskokemukseen ja osa niiden terveysvaikutuksista näyttää välittyvän oikeudenmukaisuuskokemuksen kautta.

Oikeudenmukaisuus on hyvä kehittämiskohde

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että oikeudenmukainen päätöksenteko ja työntekijöiden kohtelu on työpaikan keskeinen voimavara. Tämä voimavara on myös erittäin hyvä kehittämiskohde organisaation kannalta, koska tiettyjen päätöksenteon sääntöjen, tiedottamisen ja ihmisten kohtelun tapojen muuttaminen ei välttämättä maksa yhtään mitään, mutta voi parantaa toimintaa huomattavasti. Ihmiset sosiaaliset suhteet ovat toki monimutkaisempia ja hienovaraisempia kuin töyhtökapusiiniapinoilla, mutta tietyt perusasiat näyttävät toimivan yleisesti sosiaalisessa kanssakäymisessä. Ihmiset lienevät myös huomattavasti töyhtökapusiiniapinoita taitavampia ja herkempiä huomaamaan sosiaalisten oikeudenmukaisuussääntöjen loukkauksia, joten toimintatapojen, tiedottamisen ja ystävällisen kohtelun tilaa työpaikoilla todella kannattaa miettiä sekä henkilöstön terveyden että organisaation toiminnan kannalta.

Marko Elovainio,
VTT, dosentti
tutkimuspäällikkö
Stakes
marko.elovainio@stakes.fi
Jussi Vahtera
tutkimusprofessori
Työterveyslaitos
Marianna Virtanen
erikoistutkija
Työterveyslaitos
Mika Kivimäki
professori
Helsingin yliopisto

Kirjallisuutta

  1. Colquitt, J. A., Noe, R. A., amp Jackson, C. L. (2002). Justice in teams: Antecedents and consequences of procedural justice climate. Personnel Psychology, 55(1), 83-109.
  2. Cropanzano, R., Prehar, C. A., amp Chen, P. A. (2002). Using social exhange theory to distinguish procedural from interactional justice. Group and Organization Management, 27, 324-351.
  3. Elovainio, M., Kivimäki, M., amp Helkama, K. (2001). Organisational justice evaluations, job control, and occupational strain. Journal of Applied Psychology, 86, 418-424.
  4. Elovainio, M., Kivimäki, M. amp Vahtera, J. (2002). Organizational justice: Evidence of a new psychosocial predictor of health. American Journal of Public Health, vol. 92. No1, 105-108.
  5. Elovainio, M., Kivimäki, M. Puttonen, S., Linholm, H., Pohjonen, T. Sinervo, T. (painossa). Organizational injustice and impaired cardiovascular regulation among female employees. Occupational and Environmental Medicine.
  6. Elovainio, M., Van den Bos, K., Linna, A., Kivimäki, M., Ala-Mursula, L., amp Pentti,J., Vahtera, J. (2005): Combined effects of uncertainty and organizational justice on employee health: Testing the uncertainty management model of fairness judgments. Social Science amp Medicine.61(12) 2501-2512.
  7. Elovainio, M., Kivimäki, M., Vahtera, J., Keltikangas-Järvinen, L., amp Virtanen, M. (2003). Sleeping problems and health habits as mediators between organizational justice and health. Health Psychology., 22, 287-293.
  8. Kivimäki, M., Elovainio, M., Vahtera, J., amp Ferrie, J. E. (2003). Organisational justice and health of employees: Prospective cohort study. Occupational and Environmental Medicine, 60, 27-34.
  9. Kivimäki, M., Ferrie, J. E., Brunner, E., Head, J., Shipley, M. J., Vahtera, J., amp Marmot, M. G. (2005). Justice at work and reduced risk of coronary heart disease among employees: The Whitehall II Study. Archives of Internal Medicine, 165, 2245-2251.
  10. Simons, T., amp Roberson, Q. (2003). Why managers should care about fairness: The effects of aggregate justice perceptions on organizational outcomes., Journal of Applied Psychology. 88, 432-443.