Tilapäinen poissaolo – tunnetko työehtosopimuksen joustot?
Ajoittain tulee elämäntilanteita, joissa pitäisi saada vapaata päiväksi tai joskus pidemmäksikin aikaa. Monelle sairausloma on silloin ensimmäinen mieleen tuleva vaihtoehto, vaikka muitakin on.
Vastaanotolla pohditaan usein erilaisia elämäntilanteisiin liittyviä pulmia ja ristiriitoja, joilla ei ole juuri tekemistä sairauksien kanssa. Kun elämä kolhii ja koettelee, on työterveyshuolto usein luonteva paikka tulla purkamaan sydäntä, varsinkin jos kyseessä ovat työhön liittyvät ongelmat.
Harva on lukenut työehtosopimuksensa, saati sitten niin tarkkaan, että olisi painanut mieleensä sopimuksen sallimia syitä olla poissa töistä työnantajan kanssa sopimalla. Satunnaisesti on esimieskin saattanut ohjata alaisensa hakemaan sairauslomaa, kun vaikkapa työntekijän vaimo on joutunut sairaalaan ja lapsille ei järjesty hoitajaa. Joskus on vastaanotolle astellut avioeropäätöksen myötä kotoa muuttava mies pyytämään sairauslomaa muuttopäiväksi. Silloin tällöin on tarvetta pidempiinkin poissaoloihin.
Tilapäinen lyhytaikainen poissaolo
Eri alojen työehtosopimuksissa on eroja, mutta päälinjaukset ovat samankaltaisia.
Luin läpi muutamia työehtosopimuksia, joista kiteytettynä selvisi seuraavanlaisia menettelytapoja tilapäisten lyhytaikaisten poissaolojen suhteen:
Mikäli työntekijä on poissa työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työpäiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työntekijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä, paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipymättä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen.
- Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärintodistuksella ja vaadittaessa on annettava lisäselvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. Palkan maksamisen edellytyksenä muille kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
- Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella ja annettava selvitys hoidon välttämättömyydestä. Terveyspalvelualan sopimus tarkentaa, että työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon kiireelliseen perheasiaan liittyvän pakottavan syyn vuoksi sellaisen sairauden tai onnettomuuden sattuessa, jolloin työntekijän välitön läsnäolo on välttämätön.
- Perheenjäsenen kuolema ja perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset. Terveyspalvelualan sopimuksen mukaan tähän luetaan sekä siunaustilaisuus että hautaan laskeminen ja lähiomaisella tarkoitetaan puolisoa, vanhempia, isovanhempia, lapsia, veljiä, sisaria sekä appivanhempia.
- Omat vihkiäiset tai parisuhteen rekisteröinti.
- Omat 50- ja 60-vuotispäivät. Tietotekniikan alan sopimuksessa tämä koskee vähintään vuoden työsuhteessa olleita.
- Asevelvollisen kutsuntatilaisuus.
- Lisäksi joissakin työehtosopimuksissa, mm. Tietotekniikan palvelualan ja Rahoitusalan TES:n mukaan myös muuttopäivä on palkallinen vapaapäivä, mikäli muuttopäivä sattuu työpäiväksi. Palkalliseen muuttopäivään on oikeus kerran 12 kuukauden aikana.
Muita mahdollisia lyhytaikaisia vapaita määritellään hiukan eri lailla eri työehtosopimuksissa, kaikissa ei yhtä tarkkaan:
Reservin kertausharjoituksiin osallistuvalle maksetaan palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen osallistuvalle naispuoliselle työntekijälle annetaan palkatonta vapautta asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuja.
Kunnanvaltuuston ja –hallituksen tai lainmukaisen vaalilautakunnan kokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.
Työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestön ylimpien päättävien toimielinten kokoukseen tai liitto- ja edustajakokoukseen osallistumisesta aiheutuva ansionmenetys korvataan tällaisen luottamuselimen jäsenelle.
Terveyspalvelualan sopimuksen mukaan jos lapsella on vaikea sairaus tai vamma, on työntekijällä oikeus olla palkattomasti poissa työstä osallistuakseen tarpeelliseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
Muutosturvaan liittyvä vapaa
Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla suoritettuihin laillisiin irtisanomisiin liittyvä muutosturva tuli voimaan 1.7.2005. Vastaava uudistus tehtiin keväällä 2005 useisiin työehtosopimuksiin. Uudistusten päätavoitteena on työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen uudelleen tilanteessa, jossa työsuhteen päättyminen ei ole johtunut työntekijän omasta menettelystä. Niinpä työsopimuslakiin lisättiin työntekijälle oikeus saada irtisanomisaikana vapaata täydellä palkalla työpaikan etsimistä ja uudelleen työllistymistä edistäviin muihin toimenpiteisiin osallistumista varten. Vapaan määrä riippuu irtisanomisajan pituudesta, ja sitä saa viidestä 20 työpäivään työsuhteen kestosta riippuen.
Pidemmät poissaolot
Lomien järjestely
Loman jaksottaminen ja siirtäminen on mahdollista työnantajan kanssa neuvotellen, ja säästövapaata voi olla mahdollista kerätä. Ainakin SAK:n sopimuksessa puhutaan myös mahdollisuudesta pitää viikko lomasta osa-aikaisesti lyhennettynä työaikana. Loman osa-aikaistaminen edellyttää aina työntekijän omaa aloitetta. Sopimus loman osa-aikaistamisesta on tehtävä kirjallisesti.
Perhevapaat ja hoitovapaa
Lapsen syntymä tai adoptio antaa oikeuden perhevapaisiin ja niiden ajalta maksettaviin korvauksiin. Vuoden 2003 alusta on ollut voimassa osittainen vanhempainvapaa, jolloin vanhemmat voivat kumpikin olla osa-aikatyössä ja hoitaa lasta. Osittaisen vanhempainvapaan ajalta vanhemmille maksetaan puolet vanhempainrahasta. Ehtona on, että työaika ja palkka ovat 40-60 prosenttia kokoaikaisesta palkasta. Osavapaasta on sovittava työnantajan kanssa.
Vanhempainvapaan päätyttyä on oikeus hoitovapaaseen kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhemmat voivat jakaa hoitovapaan keskenään ja kummallakin on oikeus kahteen vähintään kuukauden pituiseen jaksoon. Ilmoitus työnantajalle on tehtävä vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua.
Lapsen toisen kouluvuoden loppuun saakka on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen. Ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita, on työaika 6t/päivä tai 30t/ viikko. Työnantajalla on rajoitettu mahdollisuus kieltäytyä sopimasta osittaisesta hoitovapaasta, mutta siinä tapauksessa on kyettävä perustelemaan, miksi työajan lyhentäminen vaikeuttaa vakavalla tavalla työjärjestelyjä. Molemmatkin vanhemmat voivat lyhentää työaikaansa, mutteivät niin, että olisivat yhtaikaa kotona lasta hoitamassa.
Opintovapaa
Jos päätoiminen työ- ja virkasuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään vuoden, työntekijällä on oikeus opintovapaaseen. Viiden vuoden aikana saman työnantajan palveluksessa työntekijä voi pitää opintovapaata kaksi vuotta. Opintovapaa anotaan työnantajalta, ja opintojen on yleensä liityttävä oman ammattitaidon kohentamiseen. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu, että opintovapaan voi käyttää myös ammattiyhdistyskoulutukseen.
Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Vapaan voi jaksottaa myös niin, että työntekijä on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla. Opintovapaa on palkatonta ellei siitä ole erikseen työnantajan kanssa toisin sovittu. Vapaa lasketaan useimmissa työ- ja virkaehtosopimuksissa osittain sellaiseksi työssäolon veroiseksi ajaksi, joka kartuttaa vuosilomaa ja muita etuja.
Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaasta on säädetty määräaikaisella lailla, joka on voimassa vuoden 2007 loppuun.
Vuorotteluvapaa on 3-12 kuukauden mittainen vapaa, josta työnantaja ja työntekijä sopivat. Ehtona on, että vapaalle lähtevän tilalle palkataan nuori työnhakija, korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut työnhakija tai pitkäaikaistyötön. Ellei työvoimatoimistosta löydy tällaista hakijaa, sijaiseksi tulisi palkata työtön, jonka työnsaantitarve on suurin.
Työtöntä ei tarvitse palkata juuri siihen tehtävään, jota vapaalle jäävä on hoitanut.
Vuorotteluvapaalle jäävällä on oltava yhteensä 10 vuoden työhistoria, ja vuoden palvelus työpaikassa, josta vapaalle jäädään. Vuorotteluvapaalle voi jäädä kerran viidessä vuodessa.
Vuorotteluvapaalle jäänyt saa KELA:lta tai työttömyyskassalta korvausta, joka on 70 % työttömyyspäivärahasta. Vuorottelukorvaus nousee 80 prosenttiin, jos työntekijällä on vapaan alkaessa vähintään 25 vuoden työhistoria. Korvaus on veronalaista tuloa.
Osa-aikalisä
Työvoimatoimisto voi myöntää harkintansa mukaan kokoaikatyöstä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön siirtyvälle osa-aikalisää. Osa-aikatyöhön siirtymisestä on sovittava työnantajan kanssa. Työnantajan tulee sitoutua ottamaan sijaiseksi työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Osa-aikalisä on noin puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta.
Lääkärin rooli
Lääkärin ei tarvitse hallita koko lainsäädäntöä, mutta on hyvä tietää, mitä kaikkea sopimuksista voi etsiä. Kun potilaalla on lomantarve, jonka syynä ei ole lääketieteellinen syy eli toimintakykyä olennaisesti alentava sairaus, vika tai vamma, voi potilaan ohjata tutkimaan työehtosopimustaan ja neuvottelemaan esimiehen kanssa tai selaamaan KELA:n ja Työvoimatoimiston sivuja. Akuuttitilanteisiin löytyy ratkaisuja, ja tietysti esimiehen kanssa voi neuvotella muistakin kuin lakisääteisistä joustoista kiperissä elämäntilanteissa. Uupumuksen rajoilla uurastavalle työntekijälle löytyy työssä selviämistä tukevia ratkaisuja, joita lääkärikin voi joskus ehdottaa yhtenä vaihtoehtona muiden tukitoimien ohella. Ammatillisen itsetunnon heikkenemiseen saattaa auttaa hyvin suunniteltu opintovapaa. Sairasta omaista hoitavalle saattaa tuoda helpotusta vuorotteluvapaa tai osa-aikalisä. Ja muuton vuoksi sairauslomaa haikailevan voi ohjata lukemaan työehtosopimustaan tai neuvottelemaan esimiehen kanssa –kattaisiko hänen työehtosopimuksensa sittenkin muuttovapaan?
Lähteet
www.kela.fi
Koskinen Seppo, Ullakonoja Vesa: Oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa. Edita 2005
Majoitus- ja ravitsemusalan työehtosopimus
www.mol.fi
Rahoitusalan työehtosopimus
www.sak.fi
www.stm.fi
Terveyspalvelualan työehtosopimus
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus
työterveyshuollon erikoislääkäri
Tampereen työterveys ry
selina.selin@ttry.net