Kuntoutuksella lisävuosia työelämään
Sopivat apuvälineet ja työnantajan ymmärtämys ratkaisevia tekijöitä
Heikentyneen näön ei tarvitse välttämättä merkitä eläkkeelle siirtymistä. Kuntoutus heikkonäköisen tai sokean työntekijän kohdalla merkitsee etenkin sopivien apuvälineiden ja työmenetelmien löytämistä.
Näkövammaisten Keskusliiton puheenjohtaja Esko Jantunen, 50, sai tietää 1980-luvun puolivälissä sairastavansa perinnöllistä silmänpohjan rappeumaa, retinitis pigmentosaa.
- Siinä vaiheessa näin vielä kohtuullisen hyvin enkä antanut sen vaikuttaa työhön enkä muutenkaan, hän kertoo. Jantunen valmistui Tampereen yliopistosta maisteriksi ja sai suunnittelijan paikan Saarioinen Oy:sta Tampereelta. Hänen vastuualueeseensa kuuluivat taloushallinto ja muita tietojärjestelmiä. Lisäksi hän oli mukana erilaisissa hankkeissa ja joutui matkustelemaan myös muihin toimipaikkoihin eri puolille Suomea.
Tilanne muuttui miltei huomaamatta 1990-luvun alkuvuosina. Esko huomasi joutuvansa pinnistelemään entistä enemmän nähdäkseen numerot ja tietokoneen ruudulta tiedot, tuttuihin työtehtäviinkin tuntui menevän entistä enemmän aikaa. Aluksi hän yritti selviytyä tilanteesta jatkamalla työpäiviä, mikä johti ennen pitkää toistuviin päänsärkyihin ja väsymykseen. - Lopulta tilanne muuttui niin tukalaksi, että päätin tehdä jotain, hän kertoo.
Työterveyshuollon kautta kuntoutukseen
Työterveyshuolto on keskeisessä asemassa silloin, kun kuntoutukseen hakeutuva on työelämässä. Esko Jantusen kokemuksen mukaan asiat ovat sujuneet hyvin. Hän oli ensimmäisen kerran kuntoutuksessa 1993 ja sen jälkeen muutaman vuoden välein, kun näkötilanne on muuttunut.
- Uskoisin, että ilman kuntoutusta olisin ollut jo vuosia eläkkeellä, sillä etenkin apuvälineasioilla on ollut suuri merkitys, kun niitä on vuosien mittaan aina päivitetty sen mukaan, miten näkötilanne on muuttunut, hän sanoo.
Esko pärjäsi pitkään suurennuslasien ja tietokoneohjelmien omien suurennusominaisuuksien avulla, mutta viime vuosina hän on siirtynyt käyttämään lukutelevisiota ja tietokoneessa erillistä suurennusohjelmaa.
Tällä hetkellä hän näkee enää toisella silmällä kapean putken läpi, minkä vuoksi hän käyttää tietokonetta yhä enemmän puhesyntetisaattorin avulla. Liikkuessaan hän käyttää valkoista keppiä.
- Tässä täytyy varmaankin ruveta opiskelemaan tosissaan myös pistekirjoitusta, hän sanoo.
Työskentelyolosuhteita ja toimenkuvaa muokattu
Esko Jantunen kehuu työnantajansa suhtautuneen kaiken aikaa ymmärtävästi ja joustavasti. Hänen työhuoneessaan on tehty tarvittavia muutoksia. Merkittävimpiä niistä ovat valaistusolosuhteiden kohentaminen ja työergonomiaa parantavien kalusteiden hankinta. Lisäksi työpöytien teräviä kulmia on pyöristetty, mikä tekee törmäyksistä vähemmän ikäviä.
Jantusen mukaan myös työkavereiden suhtautuminen on ollut huomaavaista.
- Se on iso talo ja siellä liikkuu paljon väkeä eivätkä kaikki varmaankaan edes tiedä tästä minun tilanteestani, hän sanoo.
Toimenkuvaa on vuosien varrella muokattu. Suurin muutos tapahtui kymmenkunta vuotta sitten, kun hän jäi osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Tällä hetkellä hänen vastuualueenaan ovat taloushallinnon tietojärjestelmä, projektit ja muu tukitoiminta.
- Kyllä minä ne työtehtäväni pystyn tekemään omassa huoneessani hyvinkin itsenäisesti. Minulla on pyrkimys selviytyä itse niin pitkälle kuin mahdollista. Tietenkin tulee tilanteita, ettei näe joitain asioita ja silloin pyytää jotain katsomaan. Ja sitten jos menee johonkin outoon paikkaan tai vaikka tutumpaankin, niin menee sinne toisen kanssa, hän kertoo.
Näön kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti
TYK-toiminta eli Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus Näkövammaisten Keskusliiton ylläpitämässä Kuntoutus-Iiriksessä on kohdistettu heikkonäköisille tai sokeille työikäisille. Kuntoutujan ei tarvitse olla varsinaisesti näkövammainen saadakseen Kuntoutus-Iiriksen palveluja. Kuntoutuksen käynnistämisen syyksi riittää nykyään myös lähivuosien aikana uhkaava työkyvyttömyys, jos se voidaan torjua kuntoutuksella.
TYK koostuu selvitysjaksosta ja sitä seuraavista valmennusjaksoista sekä mahdollisista toimenpiteistä työpaikalla. Yhteensä jaksot kestävät korkeintaan 33 vuorokautta.
Selvitysjaksolla kartoitetaan näkötilanteen ja apuvälineiden tarpeen lisäksi kuntoutusasiakkaan kokonaistilanne. Niiden perusteella laaditaan yhdessä kuntoutussuunnitelma ja sovitaan kuntoutuksen etenemisestä valmennusjaksoilla.
Tarvittaessa työllisyysneuvoja tai muu asiantuntija voi käydä kuntoutujan työpaikalla.
Kuntoutustutkimus
5–12 vuorokautta kestävä kuntoutustutkimus on tarkoitettu niille työssäkäyville alle 65-vuotiaille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet näkötilanteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi.
Kuntoutustutkimuksen ohjelma laaditaan kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan ja siihen sisältyy tarvittaessa työpaikkakäynti.
Tutkimusjaksolla laaditaan yhdessä kuntoutujan kanssa kuntoutussuunnitelma ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Suunnitelmaan voi sisältyä esimerkiksi työpisteen valaistuksen ja työskentelyolosuhteiden parantaminen sekä työtä helpottavien apuvälineiden hankkiminen ja mahdollinen toimenkuvan muokkaaminen.
Kuntoutus-Iiriksessä kuntoutustutkimuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat kuntoutuslääkäri, silmälääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja. Lisäksi kuntoutusasiakkaan käytettävissä ovat eri alojen asiantuntijoiden kuten optikon, työllisyysneuvojan ja atk-kouluttajan palvelut.
Kuntoutuksen kustantajana on useimmiten Kela tai Työeläkelaitos. Joissakin tapauksissa saattaa maksaja olla myös työvoimaviranomainen, terveydenhuolto tai sosiaalitoimi
Kuntoutusasiakkaalle korvataan kuntoutuspäätökseen liittyvät tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset kotipaikkakunnalta Kuntoutus-Iirikseen ja takaisin.
Kuntoutusajalta voi saada hakemuksesta kuntoutusrahaa. Sen myöntämisperusteena on, että kuntoutus on tarpeellista työelämässä pysymisen tai sinne palaamisen takia ja että siitä on tehty kuntoutuspäätös. Rahan suuruus määräytyy pääsääntöisesti sairauspäivärahan tavoin verotuksessa todettujen työtulojen mukaan.
Lisätietoja: www.nkl.fi
Artikkeli on aiemmin julkaistu Rakentaja-lehdessä ja RP-uutisissa (potilasyhdistyksen jäsenlehti).