Määräykset ja perusteet työnantajan oikeudesta lähettää työntekijä tutkittavaksi
Työsopimuslaki ja sen sitovat tulkinnat
Uudessa työsopimuslaissa 26.1.2001/55 on vanhasta laista poiketen nimenomainen säännös työntekijän velvollisuudesta esittää pyydettäessä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään (TSL 2:11.2 §).
Työntekijä on velvollinen kustantamaan lääkärintodistuksen. Tilanteissa, joissa työnantaja vaatii tietyn lääkärin antaman todistuksen, sen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja.
Takautuvia todistuksia ei yleensä hyväksytä (TT 2005 -76). Saadakseen sairausajan palkkaa työntekijän tulee olla sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksen mukaista työtä.
Jos työnantajalla on aiheitta epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi lähettää työntekijän määräämänsä lääkärin tarkastukseen. (KKO 1993:150) (TT 1998 -54)
Eli lain tulkinta on varmistettu viitteissä olevissa Korkeimman Oikeuden ja Työtuomioistuimen ennakkopäätöksissä, jotka ohessa.
Lisäksi Työsopimuslaissa on sitoumuksia ja määräyksiä työn tekemisestä 1.luku 1 § ja 3. luku 1 §. Jos näiden suorittamisessa on työkykyyn tai terveyteen liittyviä ongelmia työnantaja voi edellyttää näiden tarkistamista työn teon jatkamisen ehtona.
(Lisäksi on tärkeä tietää, että TSL 8:3.1 § toteaa: Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien).
Työturvallisuuslaki ja Työterveyshuoltolaki
Työnantajan oikeus edellyttää terveydentilan selvittelyä perustuu useisiin eri lakien määräyksiin pääsääntönä se, että missään työhön liittyvässä tilanteissa ei aiheutettaisi sairastumista tai tapaturmaa, jotka voitaisiin katsoa työnantajan vastuiksi.
Työturvallisuuslaki 1.luku 1 §, Työterveyshuoltolaki 1. luku 1 §. 2.luku 4 § ja 10 § 3.luku 12 § ja 13 §
Liitteet
KKO 1993:150
Työntekijä oli esittänyt sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestään kaksi lääkärintodistusta. Työnantajalla oli ollut perustellut syyt epäillä selvityksen luotettavuutta ja siten poikkeuksellisesti osoittaa työntekijä erikoislääkärin lisätutkimuksiin. Työntekijä oli laiminlyönyt noudattaa kehotusta eikä hän ollut muullakaan tavoin esittänyt luotettavaa selvitystä työkyvyttömyydestään. Työnantaja ei ollut velvollinen suorittamaan työntekijälle sairausajan palkkaa. Ään.
Työtuomioistuin, ennakkopäätökset
TT:1998-54
Kanteen tutkiminen, ks. neuvottelu - velvollisuus - Lääkärintodistus - Neuvotteluvelvollisuus - Sairausajan palkka - Valvontavelvollisuus - - työehtosopimuksen määräysten noudattamiseksi
Työnantaja ei ollut hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta mutta ei ollut kuitenkaan osoittanut työntekijää toisen lääkärin tutkittavaksi. Työnantaja ei ollut väittänyt työntekijän pyrkineet väärinkäyttämään oikeuttaan sairausajan palkkaan eikä myöskään näyttänyt, että kyseinen lääkärintodistus olisi sisällöltään virheellinen. Työnantajalla ei siten ollut ollut perusteita olla hyväksymättä työntekijän esittämää selvitystä työkyvyttömyyden aiheuttaneesta sairaudesta. Työnantaja oli velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkan lääkärintodistuksen mukaiselta työkyvyttömyysajalta.
Työtuomioistuin, ennakkopäätökset
TT:2005-76
Lääkärintodistus - Sairausajan palkka - Työehtosopimuksen rikkominen - Valvontavelvollisuus
Yhtiön työntekijä oli sairausajan palkan maksamista varten esittänyt työnantajalleen lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän oli ollut sairauden vuoksi työkyvytön 23.-27.2.2004. Lääkärintodistus oli annettu 24.2.2004. Lääkärintodistuksen antanut yleisen terveysaseman lääkäri oli 7.4.2004 päivätyssä lisäselvityksessään kertonut työntekijän ottaneen 23.2.2004 yhteyttä ajanvaraukseen, mutta huonosta lääkäriaikatilanteesta johtuen hän oli saanut vastaanottoajan vasta 24.2.2004. Lisäselvityksessäkään ei ollut kerrottu, minkälaisin perustein työntekijän työkyvyttömyys ensimmäisenä poissaolopäivänä oli voitu jälkikäteen todentaa.
Esitetyn selvityksen mukaan työnantaja oli hyväksynyt yhtiön työterveysaseman terveydenhoitajan antamat lyhyet sairauspoissaolot. Työntekijän ei ollut edes väitetty yrittäneen saada vastaanottoaikaa omalta työterveysasemaltaan. Äkilliseen kurkkukipuun sairastunut työntekijä olisi työtuomioistuimen käsityksen mukaan kyennyt jo ensimmäisenä sairauspäivänään hakeutumaan omalle työterveysasemalleen tai jollekin toiselle lääkärivastaanotolle paikkakunnalla. Työntekijän esittämää selvitystä ensimmäisestä poissaolopäivästä ei ollut pidettävä työehtosopimuksen 14 §:ssä tarkoitettuna työnantajan hyväksymänä selvityksenä, joka oikeuttaisi sairausajan palkkaan. Työnantaja ei ollut tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä eikä työnantajaliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.