Ensimmäiset Valtakunnalliset Liikennelääketieteen ja -turvallisuuden päivät

Lähettämässään valtiovallan tervehdyksessä ministeri Susanna Huovinen toivoi, että tapahtumasta syntyy uusi perinne liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävässä työssä. Ministeri totesi, että uuden viisivuotisen ohjelman mukaisesti tavoitteena on edelleenkin, että tieliikennekuolemien lukumäärä on alle 250 vuonna 2010. Eduskunnan säätämä lääkärin ilmoitusvelvollisuus tapauksissa, joissa henkilön ajoterveys on pysyväisluonteisesti alentunut siten, että asetetut ajokorttivaatimukset eivät enää täyty asetti lääkärikunnan uuteen rooliin 1.9.2004. Ohjeita ja menettelytapoja tulee kehittää ja ennen kaikkea lisätä alan koulusta ja tiedotusta.

Raskaan liikenteen turvallisuuskatsauksessa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin totesi, että onnettomuuksissa, joissa kuorma-auto oli osallisena, on menehtynyt vuosittain 77–122 uhria 1993-2005. Linja-auto-onnettomuuksissa on kuollut vuosittain 13–29 ihmistä vuosina 2000–2004. Kuorma-autojen määrä (n. 82 000) on kaksinkertaistunut, mutta linja-autojen määrä (n. 10 000) ei ole muuttunut 1984–2004. Tienvarsitarkastuksissa 32 % kuorma-autoista havaittiin vikoja (AKE, 2003-2004). Sakkoja tai muita rangaistuksia liikenne-, ajo- ja lepoaikarikkomuksista vuoden aikana oli saanut 22 % raskaanliikenteen kuljettajista. Ylinopeus ja ylikuorma olivat yleisimmät sakkojen syyt. 9 % rattijuopoista on ollut ammattikuljettajia (valtaosa vapaa-ajalla).

Kuljettajille suunnattu "Pohjois-Karjala -projekti" tarpeen. Työterveyslaitoksen ylilääkäri Seppo Olkkosen esityksessä todettiin, että maantieliikenteen kuljettajat ovat jonkin verran sairaampia kuin työntekijät keskimäärin. Kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli sekä ylipaino ovat yleisiä löydöksiä. Kuljettajat tupakoivat paljon ja liikkuvat ylipäätään vähän. Noin kolmanneksella on todettu kuntoutustarve, tosin 1/3 kuljettajista arvioi jaksavansa kuitenkin työskennellä alalla eläkeikään saakka. Alkoholin riskikäyttö, pitkät työpäivät, yötyö ja ajoväsymys altistavat työ- ja liikennetapaturmille. Kuljetusalalla työtapaturmia sattuu noin 30 % enemmän kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Lähes kolmannes kuorma-auton kuljettajista on ollut osallisena liikenneonnettomuudessa viimeisen viiden vuoden aikana. Kuljettajan työ sisältää huomattavia vastuita ja vaatii hyvää terveyttä, niin fyysiseltä kuin henkiseltäkin puolelta.

Vakuuttajan näkökulman liikenneturvallisuuteen toi Tapiolan liikenneturvallisuuspäällikkö Markus Nieminen. Vaikka kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet, niin liikennevahinkojen korvauskustannukset ovat nousseet, koska vahinkojen kokonaismäärä on lisääntynyt vuosittain. Tämä liittyy autojen kokonaismäärän ja liikennesuoritteen kasvuun.

Konginkangas opetti. Johtava tutkija Esko Lähteenmäki raportoi onnettomuustutkinnasta rekan ja linja-auton yhteentörmäyksestä Konginkankaalla 2004. Tutkinnassa osoitettiin, että ajoneuvoyhdistelmän hallittavuus heikkeni merkittävästi, kun nopeutta nostetaan nopeudesta 80 km/h nopeuteen 90 km/h. Todettiin myös, että kuljettajien ajo-, lepo- ja työaikojen noudattamista ei valvota riittävästi ja näin kuljettajat ajavat usein väsyneinä. Kuljetusreitit tulisikin suunnitella niin, että nopeusrajoitusten ja lepoaikojen noudattaminen on mahdollista. Liukkauden ennustamisessa on vielä kehitettävää.

Tarkkaamattomuus ja alentunut vireystila ovat professori Heikki Summalan mukaan osallisena lähes kaikissa onnettomuuksissa. Vaikka katse on tiessä ja kädet ratissa, niin kuljettajan ajatukset voivat olla tyystin muualla. Reaktioajat pitenevät helposti puolisekunttia esim. matkapuhelimeen puhuttaessa. Valppaus heikkenee ja reaktionopeus hidastuu univajeessa: nuorilla terveillä testihenkilöillä jopa 10 % ärsykkeistä jää kokonaan reagoimatta valvotun yön jälkeen yksinkertaisessa ärsyketestissä. Iän mukana vireys- ja tarkkaavaisuusongelmat lisääntyvät. Vaikka raskaan liikenteen kuljettajat ovat yötyön ammattilaisia ja kestävät väsymystä yleensä hyvin, pitkä ajoaika, kasautunut univelka ja sairaudet vaikeuttavat hereillä pysymistä ja lisäävät torkahtelua ja läheltä pititilanteita. VTT on kehittänyt herkän paineanturin auton istuimeen yhteistyössä suomalaisen anturitoimittajan Emfit Oyj:n kanssa. Mittaamalla kuljettajan asentoa, pulssia, hengitystä sekä lihasjännitystä voidaan seurata kuljettajan väsymys- ja stressitilaa. Seurantajärjestelmä mahdollistaa esimerkiksi kuljettajan uneen vaipumisen ennustamista ja varoittavan hälyttimen kehittämistä. Kommenttipuheenvuorossa prof. Mikko Härmä kertoi Työterveyslaitoksen testiryhmässä monitehtävävirheiden selkeästi lisääntyneen valvomisen ja univajeen myötä. Vireystilan hallinta on kuljetusalan keskeinen ongelma lisääntyvän yötyön ja pitkien työsidonnaisuuksien vuoksi.

Harkintakyvyn, havainnoinnin ja päätöksenteon tutkimus ajo- ja työkykyarvioissa oli neuropsykologian erikoispsykologi Pekka Kuikan aiheena. Rahtiliikenteen kuljettajan työn sisältöön vaikuttajat (esim. logistiikkaketjun asiakkaat ja ajojärjestelijät) ovat kaukana itse kuljettajan perustyöstä, ajosta, lastauksesta tai purusta).

Kuljettajan ongelmina ovat puolestaan hitaasti kehittyvät elintasosairaudet, kuten metabolinen oireyhtymä, uupumus ja masennus, alkoholin liikakäyttö sekä näihin liittyvä väsymysherkkyys, joka lisää neuropsykologisten kognitioselvitysten tarvetta. Logistiikkajärjestelmän vaatimukset lisäävät myös osaltaan kuljettajan ammattivaatimuksia.

Turvalliselle kuljettajalle soveltuvat hyvät laatumääreet vaaditaan harkintakyvystä, havaintokyvystä, päätöksentekokyvystä sekä motoriikan hallinnasta.

Työterveyslaitoksen professori Jorma Saaren esityksessä todettiin, että Suomessa toimitaan työturvallisuuden suhteen monilla työpaikoilla kuin kehitysmaissa. Kansainvälisellä rakennusyrityksellä tapaturmataajuus on Suomessa 3-4x korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Yritysten kansainvälistyminen on parantanut työturvallisuutta. Myönteistä on, että suuryritysten tapaturmatilastot ovat tulleet julkisiksi. Ns. nolla-tapaturmavisioon tulisi silti päästä, sillä nykytiedon mukaan tapaturmat ovat kyllä estettävissä. Primitiiviset uskomukset ovat silti suomalaisilla syvässä: lähes 50 % arvioi, että tapaturmat johtuvat ainakin jossain määrin sattumasta ja vain viidesosa katsoi, ettei sattumalla ollut tapaturman synnyssä merkitystä. Tapaturman synnyssä yksi virhe ei saisi kuitenkaan tuomita ketään kuolemaan, vaan suojaavien tekijöiden vaikutuksen tulisi aina riittää kuolemaan johtavan vamman estämiseksi. Arjen liikenteessä tuo tavoite merkitsee sitä, että kaikilla meistä tulee olla oikeus päästä perille, ei ehkä aina ajoissa, mutta silti varmasti perille.

Kuljetusketjun vastuiden selkeyttämistä ja viranomaisvalvontaa peräänkuulutti ADR-Haanpää Oy:n toimitusjohtaja Lasse Paitsola. Raskaan liikenteen kovan kilpailun seurauksena yritysten kannattavuudet ovat heikentyneet ja toimintaedellytykset kaventuneet. Tämän vuoksi useissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toiminnan katteita houkuttelee ottamaan mm. työ- ja lepoajoista, palkoista ja muista ns. harmaan talouden elementeistä. Liikenneturvallisuutta pystytään kyllä parantamaan, jos toimintaketjun vastuut määritetään ja kohdennetaan oikein. Lisäksi viranomaisvalvonnan tulisi olla riittävää ja käytössä olevia sanktiomekanismeja tulisi nykyaikaistaa.