Matka alkuperäiseen Andalusiaan
Matkakertomukseni vie lukijat turismistaan tunnetulle alueelle Espanjaan. Nimet Costa del Sol ja Costa del Golf kertovat, mitä ihmiset sieltä hakevat. Etelä-Espanja on kuitenkin paljon muuta kuin varakkaiden keski- ja pohjoiseurooppalaisten eläkeläisten talvehtimispaikka tai harmaan rahan, korruption ja näennäisen luksuselämän viettämistä. Tämä toiminta keskittyy hyvin kapealle rannikkoalueelle ja sen läheisyydessä oleville rinteille, jonne on kiihtyvällä tahdilla rakennettu lisää golfkenttiä ja loma-asutusta. Rantaa myötäilevien vuorten takana alkaa toinen maailma. Maisema muuttuu pelloiksi, oliivi-, sitrus- ja viiniviljelmiksi. Vanhat kaupungit elävät omaa elämäänsä ja koko kulttuuri on alkuperäistä, vahvasti arabialais-eurooppalaista sekoitusta.
Vanhimmat todisteet esihistoriallisesta ihmisasutuksesta Espanjan eteläosassa, Andalusiassa ovat noin 25 000 vuoden takaa. Sen jälkeen aluetta ovat hallinneet ja asuttaneet lukuisat eri heimot ja kansat. Iberialaiset Pohjois-Afrikasta, sittemmin foinikialiset Lähi-idästä, keltit Pohjois-Euroopasta, kreikkalaiset ja vielä roomalaiset, jotka valloittivat Espanjan ennen ajanlaskumme alkua.
Rooman valtakunnan hajottua alueen valtasivat visigootit, jotka eivät päässeet yksimielisyyteen kruununperimisjärjestyksestä. Toinen riidan osapuoli haki tukea jälleen Pohjois-Afrikasta. Näin alkoi maurien ja islamin 800 vuotta kestänyt hallintokausi, joka päättyi sotaan ja kristittyjen voittoon 1200 luvun alussa.
Matkalla Córdobaan
Kohteemme oli tällä kertaa Córdoba, joka oli maurien aikana 700-1000 -luvulla Espanjan pääkaupunki ja yksi maailman suurkaupungeista. Se oli tunnettu kulttuuristaan ja oppineisuudestaan. Jos aikaa on riittävästi, kannattaa ajaa kyläteitä. Jos taas on käytettävissä kaksi vuorokautta, kuten minulla ja vaimollani, valitsimme kompromissin. Autopistalla matka etenee joutuisasti ja sieltä voi tehdä puikkauksia mielenkiintoisiin kohteisiin.
Malagan aamuruuhka on rannikon pahin pullonkaula. Siitä selvittyämme pystyimme rauhassa keskittymään oleelliseen eli maisemien ihailuun, ohitettavien kaupunkinen historiaan ja tietysti paikalliseen ruokakulttuuriin. Tämä edellyttää etukäteissuunnittelua, reitin ja aikataulun. Vatsa sanelee ruoka- ja juomatauot.
A-45 Malagasta pohjoiseen kulkee kauniisti vuorten lomassa. Saavuimme ylätasangolle, jossa niityillä kasvaa tähän vuodenaikaan, maaliskuun alussa, rypsintyyppinen keltainen kasvi. Joukossa on siellä täällä punaisia unikkoja. Loivasti kumpuilevilla pelloilla, joita jatkuu silmänkantamattomiin, maanviljelijät ovat traktoreillaan peltotöissä. Näky on uskomattoman kaunis. Sininen taivas sulautuu horisontissa vaalean udun kautta maan voimakkaisiin värisävyihin, terrakottaan ja pitkällä oraalla olevien syysviljelysten intensiiviseen vihreään. Käytettyämme 150 kilometrin matkaan ainakin kolme tuntia oli aika pysähtyä lounaalle Lucenaan.
Kuten kaikissa Espanjan kaupungeissa oficina de turismo löytyi helposti ja kaupungin esite kertoi sen olleen 900 -1100 -luvulla merkittävä juutalaisen kulttuurin keskus. Siellä on edelleen heprealainen yliopisto, lukuisia kirkkoja ja luostarirakennuksia, maurilainen linna ym. katsottavaa ainakin pariksi päiväksi. Paikka on ilmeisesti erikoistunut huonekaluvalmistukseen, koska verstaita oli vieri vieressä, paikallinen Jurva.
Valitsimme lounaspaikaksi El Cortijon, yhden kaupungin yli kolmestakymmenestä ravintolasta. Lisäksi on vielä yli kaksikymmentä tavernaa ja baaria. Ravintolat tarjoavat sellaista paikallista ruokaa, jota rannikolla ei saa. Tyypillistä on runsas kylmäpuristetun oliiviöljyn ja vihannesten käyttö. Yllättävän paljon listalla oli myös kalaa. Valitsimme turvallisesti "tortilla al charcon", joka sanakirjan mukaan tarkoittaa lätäkkömunakasta. Sitähän se olikin, munakasta, keskellä oliiviöljyä ja sipulia sekä paprikaa. Kotona leivottu lämmin leipä oliiviöljyyn dipattuna ja lasit talon punaviiniä turvasivat energiavarastot hyvinkin muutamaksi tunniksi. Suosittelen kuitenkin seuraavaa reseptiä eli toisenlainen tortilla:
Huevos estrellados sobre patatas
Kuori noin kilo perunoita ja lohko ne vajaan sentin vahvuisiksi tikkuperunoiksi. Kuumenna runsaasti oliiviöljyä noin 175 asteeseen ja kypsennä perunat pienissä erissä paistinpannulla tai wokissa. Varo ruskistamasta perunoita, riittää kun ne ovat sisältä kypsiä. Siirrä perunat sitä mukaa kulhoon ja laita ne takasin paistinpannuun, jossa on ohuelti oliiviöljyä. Sillä aikaa kun perunat lämpiävät, riko joukkoon kuusi keskikokoista munaa. Mausta suolalla ja valkosipulin versoilla, myös kevätsipuli käy. Tämä ruoka sopii viikonloppu- brunssille tai lounaaksi, jonka jälkeen jaksaa taas pitkään. Annos on neljälle.
Córdobasta Granadaan kulkee Kalifaatin tie Ruta del Califato. Se halkaisee luonnonpuiston, jonka alueella on merkittyjä kävely- ja pyöräilyreittejä. Siellä on maalauksellisia vanhoja pieniä kyliä, joista yksi on Carcabuey. Kylässä on melkein joka kuukausi teemajuhla. Fiestat ovat tärkeä osa kyläläisten elämää. Ne yhdistävät asukkaita ja tuovat iloa vaatimattomaan arkeen. Osa juhlista kuuluu katolisen kirkon perinteisiin, osa on muuta kansanperinnettä, kuten härkäjuoksu, "Toro Cuerda"
Matkamme jatkui kuitenkin kohti Córdobaa. Kaikkialla pelloilla oli tummia torsoja, jotka ovat viinikasvin runkoja, oksia ja lehvästöä ei vielä ole. Alue on valkoviinin, erityisesti sherryn viljelyyn keskittynyttä seutua, joka ympäröi kaupunkia nimeltään Montilla. Täällä viljellään lähes yksinomaan Pédro Ximenez -rypälettä.
Córdobassa asuu nykyään noin 310 000 asukasta, mutta tuhat vuotta sitten asukasluku oli yli puoli miljoonaa. Se oli islamin läntisen imperiumin upea pääkaupunki ja yksi koko maailman isoimmista ja sivistyneimmistä kaupungeista. Tunnettuja córdobalaisia vaikuttajia ovat olleet Seneca, filosofi ja keisari Neron neuvonantaja ja juutalainen Maimonides, joka oli filosofi ja lääkäri. Maimonides tarkasteli oppaassaan uskon ja järjen välistä sovittelua ja se on vaikuttanut niin juutalaisten, maurien kuin kristittyjenkin oppeihin. Juutalaisten vaikutus näkyi pitkään kaupungin liike-elämässä ja sivistyksessä. Maurien tullessa juutalaiset perustivat oman alueensa, juutalaiskorttelin, joka edelleenkin on vilkas vanhankaupungin kauppa- ja ravintolakeskittymä.
Córdoban ehdottomin helmi on Mezguita. Islamilainen, valtava moskeija, jonka sisään on rakennettu kristittyjen aikakaudella kirkko. Aikanaan suuria tunteita herättänyt rakennustekninen ratkaisu on turistin kannalta suorastaan nerokas. Kaksi loistavaa, arkkitehtonisesti ainutlaatuista kulttuurikohdetta samassa paketissa!
Kävely Córdobassa antoi hieman saman tunteen kuin olisi Roomassa, ehkä juuri kaupungin maineikkaan historian takia. Puente Romana, roomalaisten Guadalquivirin yli rakentama silta oli tosin korjauksen alla.
Turistikautena on hyvä varata huone etukäteen, jos haluaa asua juutalaiskorttelissa. Maaliskuussa ei ollut mitään ongelmaa ja valitsimme viehättävän pienen hotelli Lolan. Sen jokainen huone on nimetty ja sisustettu erityyliseksi. Sinisävyinen Suleiman miellytti meitä eniten.
Kävellessä tulee nälkä ja kun aperitiiviksi oli nautittu sopivasti paikallista kuivaa sherryä, oli edessä matkailun mukavin vaihe, ravintolan valinta. Löysimme hyvän ravintolan helposti ja ruokalista oli lupaava. Erityisen vaikutuksen teki tosin viinilista. Tärkeimmät Espanjan viinialueet oli eritelty ja jokaiselta oli noin kaksikymmentä puna- ja saman verran valkoviinejä. Hinnat 15- 120 €. Valitsemani Toron alueen viini, tempranillo-rypäleistä, luokka Gran reserva espescial, sopi paremmin kuin hyvin pitkään punaviinissä ja vihannesten kanssa haudutettujen häränhäntien kera
Rabo de buey
Laita kahden hännän palat valurautapataan, pystyasentoon siten, että ne tukevat toisiaan. Paloittele neljä keltasipulia ja freesaa ne oliiviöljyssä. Murskaa joukkoon kuusi valkosipulinkynttä ja kaksi viipaloitua porkkanaa. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja kumoa paistos häntien päälle. Lisää kaksi ruokalusikallista brandyä tai konjakkia ja kaada pataan punaviiniä noin puoli litraa, kunnes lihat peittyvät. Kiehauta nopeasti ja voimakkaasti ja pistä pata sen jälkeen 100 asteiseen uuniin hautumaan noin neljäksi tunniksi. Tarkista kypsyys. Ota lihat padasta ja poista liika rasva liemestä lusikalla tai imeytä se ranskanleipäpalaan. Tarkista suola ja kaada lihojen päälle. Tarjoa lihat heti kuumina. Suomalaiskansalliseen tapaan voit keittää perunoita tai vaihtoehtoisesti haudutettuja juureksia lisukkeeksi.
Flamencoesitys on ehdottomasti näkemisen arvoinen illan päätteeksi. Paikka on Mezquitan vieressä oleva Tablao Cardenal. Tanssijat ovat Espanjan mestareita, eikä show ja paikka ole liian turistimainen. Kesällä esitys on ulkona.
Takaisin Costalle
Valitsimme paluumatkalle eri reitin. Kävimme roomalaisessa Antequeran kaupungissa, jossa oli hyvä tehdä ostoksia. Hinnat ovat edulliset ja tavaravalikoimat runsaat. Kaupungin ulkopuolella on Cueva del Romeral, kivikautinen luola. Sen ympärillä olevat kalkkikiviset vuorenhuiput ovat muotoutuneet mielikuvituksellisiksi. Sieltä avautuu huikea näkymä Malagaan ja 50 kilometrin päässä siintävälle merelle.
Jatkoimme tietä A-343 Aloraan, jonka lähistöllä on erikoinen luonnonmuodostelma Garganta del Chorro. Guadalhorce-joki kulkee 300 metriä syvän, pystysuoran kanjonin pohjalla. Rotkon yläpuolella 65 metrin korkeudessa on silta ja käytävä kallion sisään. Se on Camino del Rey, eli Kuninkaan tie. Se rakennettiin 1920-luvulla, jotta työläiset pääsivät rotkon yli rakentamaan tunneleita vesivoimasuunnitelmaa varten. Vesi syöksyy ylhäällä olevasta järvestä jokeen kallioon tehdystä reiästä. Kallioon kiinnitetyt kävelyteiden rakenteet ovat edelleen paikalla, tosin romahtaneina, joten Kuninkaan tielle ei enää ole pääsyä – onneksi.
Yllättäen keskellä karua vuoristoa tien vierellä on restaurant Roccabellan kyltti. Ravintola oli juuri vaihtanut omistajaa ja olimme sillä hetkellä ainoat asiakkaat. Ilma oli todella lämmin ja vieno tuuli viilensi terassia nauttiessamme oluet. Malagalaissyntyinen ravintoloitsija oli palkannut englantilaisen kokin, joka suositteli alkupaloiksi mustaa makkaraa. Näytimme varmaan tamperelaisilta.
Mustanmakkaran ystävät voivat nauttia herkkunsa oliiviöljyssä kypsennetyn vihreän paprikan kanssa, Morcilla de Burgos con pimienta verde tai omenan kanssa Morcilla de Burgos con manzana. Makkara kuoritaan ja lämmitetään ilman rasvaa pannulla sitruunalla höystettyjen omenalohkojen kanssa kunnes omenalohkot ovat kypsiä. Tarjotaan patongin päälle levitettynä ja omenaviipaleella koristeltuna tapaksena. Pääruoaksi valitsimme espanjalaisen kalapaistoksen:
Fideuá
Valurautapannussa paistetaan oliiviöljyssä puoli kiloa keitettyjä katkarapuja nopeasti kuorineen. Sen jälkeen ne kuoritaan. Pannussa ruskistetaan 4 pilkottua valkosipulinkynttä, puoli kiloa pieniä sulatettuja mustekaloja tai simpukoita ja 2 vihreää paprikaa lohkoina. Lisää ¼ kg keitettyjä nuudeleita tai riisiä ja ruskista hyvin. Lisää ¾ l kalalientä. Kaada uunivuokaan ja paista uunissa 175 asteessa 20min. Lisää katkaravut loppuvaiheessa ja tarjoile Aliolin eli valkosipulimajoneesin kanssa.
Ajellessamme kohti Nueva Andaluciaa auringon laskiessa mietimme, miten saada asiakkaita 50 kilometrin päähän vuorille, kun ranta-alue on täynnä ravintoloita. Ravintolan on oltava erilainen, viihtyisä ja ennen kaikkea ruoka pitää olla hyvää. Roccabella täytti nämä kriteerit ja isännän mukaan asiakkaita on jo ollut mukavasti, vaikka sesonki ei ole edes alkanut.
Kahdessa päivässä olimme nähneet pienen osan alkuperäistä Andalusiaa ja saaneet käsityksen sen kauneudesta ja asukkaiden arkielämästä. Suosittelen.