Japan-Finland Occupational Health Exchange Program

Työterveyshuolto Japanissa

Japanissa on yhteensä 280 000 lääkäriä, joista työterveyslääkäreitä 6000. Jokainen yli 50 työntekijän yritys tarvitsee lain mukaan työterveyslääkärin. Yli 1000 työntekijän työpaikoissa täytyy lääkärin käydä päivittäin. Työterveyshuolto tarkistaa jokaisen työntekijän vuosittain. Tarkastukseen kuuluu paino, verenpaine, laboratoriokokeina verenkuva, verensokeri, lipidit, asat, alat, gt, U-alb sekä keuhkokuva vuosittain, lisäksi EKG yli 40-vuotiailta.

Tokion Occupational Health Centerissä meille esiteltiin paikallisen työterveysinstituutin (National Institute of Industrial Health) tulevaisuuden näkymiä ja tutkimusohjelmaa lähimmälle 10 vuodelle. Viime vuosien suurimmat haasteet ovat ikääntyvien stressi sekä tuki- ja liikuntaelinhäiriöt. Lähivuosien tutkimuskohteita ovat vanhenevat työntekijät, työstressi, naispuoliset työntekijät, pientyöpaikat ja henkinen terveys, ja tulevaisuuden tutkimusaiheita geneettinen alttius, monialtistumisen geneettiset ja biologiset vaikutukset sekä riskinarvio.

Lisäksi kuulimme Leisure Corporationin uudesta innovaatiosta: verinäytteenottomenetelmästä, joka mahdollistaa potilaalle näytteenoton kotona ja sen lähettämisen tutkimuslaboratorioihin. Instituutin tutkija piti esityksen japanilaisten lisääntyvästä unenpuutteesta ja siihen liittyvistä työkyvyn häiriöistä. Mielenkiintoista oli kuulla todistetun, että 20 minuutin iltapäivänokoset lisäävät oleellisesti työntekijöiden vireystilaa ja työtehoa.

Nippon Steel Company

Vierailimme Nippon Steel Companyn kilometrien laajuisella Kimitsun tehdasalueella, jossa työskentelee alihankkijat mukaan lukien 5300 työntekijää. Yhtiöllä on kaksi kokopäiväistä työterveyslääkäriä ja kolme työterveyshoitajaa, jotka keskittyvät japanilaiseen tapaan vain ennaltaehkäisevään työhön. Tehdasalueella on erillinen klinikka sairaanhoitoa varten sekä terveydenedistämiskeskus, joka pyrkii kohentamaan kuntoa mm kuntosali- jumppa ja hierontapalveluin.

Seto City- hyvän onnen kissojen kaupunki

Seto Cityssä vierailimme 50 vuotta vanhassa keramiikkatehtaassa. 25 vuotta sitten Kiinasta ja muista halvempien työvoimakustannusten maista alkoi tulla kilpailua niin, että vienti Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan tyrehtyi. Töitä on siirtynyt alihankkijoille, ja tehtaassa työskentelee enää 15 henkeä. Tutustuimme tehtaan käsityöpajaan, jossa mm koristelintujen maalaaja käsitteli 2000 lintua päivässä. Keramiikkatehdas oli japanilaiseen tapaan hyvin siisti, järjestys ja puhtaus oli korkeatasoista. Pölyisimmät, pneumokonioosia aiheuttavat työvaiheet on siirretty alihankkijoille.

Tämä tehdas oli erikoistunut koriste-esineisiin. Johtaja kertoi kutsukissojen historiaa: 500 vuotta sitten alkoi ilotaloissa olla pulaa asiakkaista, joten ovelle kutsuttiin kissa. Se nosti vasenta käpälää, jolloin saatiin runsaasti uusia ystäviä eli asiakkaita taloon. Kissan oikean tassun nosto taas on merkinnyt toivoa saada rahaa. Näimme tehtaalla eri kokoisia ja näköisiä maneki-neko-kissoja (hyvän onnen kissoja) valtaisan joukon. Keramiikkamuseossa tutustuimme keraamisen teollisuuden historiaan pölyisistä käsityövaiheista nykyisiin koneellisiin metodeihin.

Seton alueella on v.1953 perustettu työterveyshuoltokeskus, joka palvelee keramiikkateollisuudessa työskenteleviä, pääosin pienyritysten työntekijöitä. Vuositarkastuksissa keskitytään pneumokonioosin, lyijymyrkytysten ja orgaanisten liuottimien aiheuttamien myrkytysten kontrolloimiseen. Työhön kuuluvat tarkastusten lisäksi työpaikkakäynnit, työhygieeniset ilmamittaukset kahdesti vuodessa ja työntekijöiden neuvonta. Vuodessa ilmaantuu muutama uusi silikoositapaus. Keskus ei itse hoida sairaanhoitoa, vaan lähettää potilaat sairaalaan tai lähinnä yksityisille klinikoille.

Itsenäisyyspäivän minisymposium

Nagoyassa järjestettiin minisymposium, ja kävimme lyhyellä audienssilla yliopiston rehtorin ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin luona. Symposiumissa vaihdettiin ajatuksia Japanin ja Suomen työterveyshuollosta. Timo Leino esitteli Työterveyslaitoksen näkökulman Suomen työterveyshuoltojärjestelmästä ja Juha Teirilä valaisi S-groupin yritysesimerkillä hyvää suomalaista työterveyshuoltokäyntäntöä. Marja Kyrö esitteli STLY:n ja Birgitta Tarvainen ja Leila Rautjärvi Suomen Työterveyshoitajaliiton toimintaa.

Symposiumissa selvisi Japanin nykyisen työterveyshuollon pohjautuvan työsuojelulainsäädäntöön vuodelta 1972. Yli 49 työntekijän yrityksissä on oltava työsuojelupäällikkö, työterveyslääkäri ja työsuojelutoimikunta. Terveydelle vaarallisista aineista on säädöksensä ja työhygieenisiä mittauksia tulee tehdä vähintään puolen vuoden välein. Vuosittainen terveystarkastus on kaikille työntekijöille pakollinen ja erityisistä syistä, kuten kuumissa ja kylmissä töissä, kahdesti vuodessa. Työterveyslääkärillä on oikeus antaa neuvoja ja ohjeita työympäristön parantamiseksi, ja työnantajien tulee niitä noudattaa.

Tulevaisuudennäkymä on, että perinteisistä ammattitaudeista päähuomio siirtyy työhön liittyviin sairauksiin. Työvoima vanhenee ja naisistuu, elämäntapasairaudet ja henkinen stressi lisääntyvät, työsuhteet lyhenevät, osa-aika- ja etätyö lisääntyvät.

Minisymposiumin päätteeksi nautittiin yhteinen illallinen. Pöydät notkuivat raakakalatuotteista, jättikatkaravuista ja muista herkuista sekä oluesta, viinistä ja sakesta. Suomalaisseurueemme lauloi itsenäisyyspäivämme kunniaksi Finlandia-hymnin ja sai asianmukaiset aplodit. Muutamilla oli mahdollisuus yöpyä paikallisissa isäntäperheissä ja kokea japanilaista vieraanvaraisuutta.

Kioto –pyhyyttä, olutta ja herkkuja

Kiotossa meidät otti vastaan työterveyshoitajista koostuva joukko, joka vei meidät 1100–luvulla rakennettuun Byodo-in temppeliin. Lounaalla saimme japanilaisia herkkuja: äyriäisiä, miso–keittoa, soijamaitohyytelöä, nuudeleita, levää ja tofua eri muodoissa sekä tietysti vihreää teetä, jälkiruokana maan suosikkijäätelöä, vihreä tee -jäätelöä!

Vierailimme maailman toisiksi suurimmassa panimossa, Asahissa, jonka pullotuslinjalla vilisti 600 olutpulloa minuutissa. Työntekijöitä oli vain 187. Tölkkilinja tuottaa peräti 1400 tölkkiä/min. Pikaisen maistelutuokion aikana kuulimme esityksen tehtaan työterveyshuollosta: Erikoista oli 40-vuotiaasta ylöspäin ikäryhmätarkastuksina tehtävät aivojen magneettikuvaukset. Henkiset ongelmat ovat tehtaalla nykyisin pääasiallisin huomion kohde.

Oppia ja opiskelijaelämää Osakassa

Osakassa tutustuimme Occupational Health Councelling Assocationiin, jossa puolen vuoden koulutuksen saaneet neuvojat esittelivät taitojaan riskikartoituksessa ja työkyvyn ylläpidossa. Henkisen työkyvyn ylläpito ja debriefingiä muistuttava traumaperäisen stressireaktion hoito olivat pääkohteita. Stressinsietokykyä lisäävää opastusta ja henkistä huoltoa tarjottiin heidän kanssaan sopimuksen tehneille yrityksille. Japanilaisissa yrityksissä käytetään nykyisin laajasti erilaisia konsultteja ja järjestöjen/yhdistysten palveluja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Osakan yliopiston terveystieteen laitoksella kuulimme terveydenhoitajien koulutuksesta ja työterveyshoitajan eriasteisia pätevyysvaatimuksista sekä kunnallisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon välisestä yhteistyöstä. Esiin nousivat myös ongelmat pienyritysten terveydenhuollossa ja henkisten ongelmien kasaantuminen.

Luennon jälkeen oli mukava pieni juhla hoitajaopiskelijoiden kanssa. He olivat aktiivisia keskustelijoita ja olivat valmistaneet itse tarjottavat ruuat. Illan päätteeksi isäntämme olivat varanneet meille tilaisuuden nauttia hotellin kylpylän höyrysaunasta ja tavallisesta saunasta televisioineen sekä eri lämpöisistä suurista rentouttavista kylpyaltaista.

Päivä Hiroshimassa

Seuraavana päivänä luotijuna vei meidät Hiroshimaan ja Mazdan tehtaille. Mazda-yhtymässä työskentelee maailmanlaajuisesti 20 000 ihmistä. Hiroshiman pääkonttorin yhteydessä on erittäin laaja tehdasalue, jonka suuruutta kuvasi tehdasalueen sisällä olevan Mazda-yhtymän itse rakennuttama yli kilometrin mittainen silta. Varsinainen tutustumiskohteemme oli Mazdan moottorivalimo. Meille esiteltiin valimossa tehtyjä ergonomisia parannuksia, joissa työterveyshenkilöstö oli ollut mukana: kuumien paikkojen turvallisuuden lisääminen ja käryjen vähentäminen. Näimme myös automatisointilaitteita, joiden avulla vältettiin raskaita nostoja ja hankalia työasentoja.

Autotehtailta siirryimme Hiroshiman kukkulalla sijaitsevalle säteilyn vaikutuksia tutkivalle tutkimuslaitokselle, "Radiation Effects Research Foundation", jossa työlounaan ääressä kuuntelimme luentoja säteilyn jälkivaikutuksista. Tutkimusta tehdään aktiivisesti edelleen seuraamalla eloon jääneiden terveydentilaa. Suurin riski säteilyä saaneilla on saada leukemia, muut maligniteetit tulevat perässä. Säteilyn osuus niiden synnyssä vaihtelee.

Vapaa-ajalla tutustuimme Hiroshima Peace Memorial -museoon ja sitä ympäröivään Peace Memorial -puistoon. Paikka ja muistot historiamme ensimmäisestä atomipommista ja sen tuhoista hiljensivät mielen.

Vilkaisu työterveyshuollon koulutukseen

Seuraava päivänä luotijuna vei meidät Kitakyushuun, vierailulle "University of Occupational and Environmental Health UOEH":iin, jossa on 1000 työntekijää ja 800 opiskelijaa. Se antaa koulutusta sekä työterveyslääkäreille että -hoitajille ja myös työhygieenikoille. Työterveyslääkäreiden erikoistumiskoulutusta on Japanissakin mahdollisuus saada eri mittaisena, lyhyestä 5 ½ päivän kurssista kolmen kuukauden kurssiin tai tämän yliopiston järjestämään viiden vuoden mittaiseen erikoistumiskoulutukseen. Koulutusta hoitaa Occupational Health Trainig Center. Terveysasemalla näimme heidän check up -systeeminsä, jossa opiskelijoiden tutkittavana käy yliopiston henkilökunta syntymäkuukautensa mukaisessa järjestyksessä vuosittain ja myös ulkopuolisten yhtiöiden työntekijöitä. Rutiiniterveystarkastuksessa käydään läpi 10-15 henkilöä tunnissa. Tutkittavat kulkevat huoneesta toiseen eri testeissä ja mikäli jotain positiivisia löydöksiä löytyy, varataan aika uuteen perusteellisempaan haastatteluun/tutkimukseen. Sairaustapaukset ohjataan yliopiston klinikalle.

Toyotan tehokkailla tehtailla

Tutustuimme myös Toyota Motor Kyushun autotehtaaseen, jossa oli 5 500 työntekijää. Tehtaan kokoonpanolinjoilla työtahti näytti kohtuullisen vaativalta. Asentajien piti saada osuutensa valmiiksi, ennen kuin auto oli liukunut hihnalla ohi. Kiinnitimme huomiota ergonomisiin ratkaisuihin ja automatisoituihin työvaiheisiin. Autoja valmistui 1370/päivä ja jokaiseen autoon tehdään linjan lopussa 1200 laaduntarkastustoimenpidettä. Toyotan terveysasemalla hoidetaan aiemmista Japanin kokemuksistamme poiketen myös sairauksia. Tehtaalla on kaksi työterveyslääkäriä, viisi työterveyshoitajaa, kolme sairaanhoitajaa ja työhygieenikko. Terveystarkastusten määrästä saimme pienen mielikuvan, kun kuulimme, että aamupäivän aikana oli tehty 150 terveystarkastusta. Terveysasemalla oli röntgenlaitteet keuhkokuvia varten, EKG ja automaattinen defibrillaattori, ja tarkoitus oli hankkia 25 defibrillaattoria verstastiloihin.

Toyotan 600 henkilön moottoritehdas sijaitsee 50 km:n päässä tästä tehtaasta, ja siellä työskentelee työterveyshoitaja, joka konsultoi videon välityksellä lääkäriä. Työtapaturmia sattuu noin kerran kahdessa kuukaudessa. Työntekijöiden keski-ikä on 33 vuotta. Sairauslomista kysyttäessä vastaus oli 400 sairauslomaa/vuosi. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyshäiriöt ovat suurin ongelma. Terveystarkastuksiin kuuluu aiemmin kuulemamme pakollisen sisällön lisäksi tarkastukset erityisvaarojen kuten tärinän, melun, liuottimien, pölyn, ja runsaasti ylitöitä tekevien tarkastukset sekä näyttöpäätetyön erityistarkastukset ja hammastarkastukset. Kansantautien seulonta kuuluu oleellisesti asiaan. Viime vuosina mukaan on tullut depressioseula. Sairaanhoitoon kuuluu elämäntapasairauksien terveyskasvatus, 14 päivää tai yli sairauslomalla olleiden työhön paluun ratkaisut sekä työrajoitteista päättäminen. Konsultoimassa käyvät sisätautilääkäri päivittäin, ortopedi kahdesti kuussa ja psykosomatiikan spesialisti kolmasti kuussa. Ensiavun järjestelyt kuuluivat työterveyshuollolle. Erilaisia terveyden ja työkyvyn edistämiskampanjoita oli viime vuosina pidetty mm työstressin, terveellisen aterioinnin ja unihäiriöiden sekä metabolisen syndrooman osalta. Myös fyysisen harjoittelun opastusta painotettiin ja tupakoinnista luopumista tuettiin.

Vaikutelmia matkalta

Näimme, kuulimme ja opimme paljon. Mieleen jäivät japanilaisten äärimmäinen järjestelmällisyys, siisteys ja ystävällisyys. Väkeä oli paljon, mutta kaikki pelasi minuuttiohjelmalla. Suurimpana erona meidän työterveyshuoltojärjestelmäämme oli ennaltaehkäisyn ja sairaanhoidon erottaminen toisistaan. Tiedon siirto ennaltaehkäisevän ja hoitavan tahon kesken ei ollut aivan kitkatonta. Ihailla täytyy sikäläisten järjestelmällisyyttä ja tehokkuutta saada kaikki työntekijät joka vuosi seulotuksi ja sen jälkeen hoitaa "haaviin" jääneet meitä pidemmälle kehitettyjen verkostojen avulla. Työpaikalla tapahtuva toiminta oli jo lain säännöksin pyritty saamaan kattavaksi ja järjestelmälliseksi. Suurimmat ongelmat vaikuttavat siellä olevan samankaltaiset kuin meilläkin: työelämän psyykkisten vaatimusten ja työmäärän kasvu, pienet työpaikat ja pirstoutuneet työsuhteet. Kaiken kaikkiaan niin työelämän kuin muunkin elämän hallinta vaatii lisääntyviä ponnistuksia, niin meillä kuin muualla.