Työikäisten rokotukset
Rokotukset eivät ole vain lapsia varten. Aikuiset tarvitsevat perusrokotusohjelman tehosteita. Työikäiset voivat hyötyä yleiseen rokotusohjelmaan kuulumattomista rokotteista. Rokotusohjelmaa ei tarvitse milloinkaan aloittaa alusta, vaikka rokotusten väli olisi suositeltua pidempi. Annosten väli voi olla pidempi kuin suositellaan, mutta ei lyhyempi. Samalla kertaa voi antaa useita rokotteita samanaikaisesti eri paikkaan eri välineillä. Eläviä heikennettyjä mikrobeja sisältäviä rokotteita tulee antaa joko samanaikaisesti tai vähintään kuukauden välein. Olkavarsi on hyvä rokotuspaikka aikuisella. Rokotusten vasta-aiheet ovat kuumeinen infektiotauti, immuunipuutostilat, vakava reaktio aiemman rokoteannoksen jälkeen, selvittelyvaiheessa oleva kouristustauti, raskaus (suhteellinen vasta-aihe) ja voimakas yliherkkyys, jollekin rokotteen sisältämälle aineosalle.
Rokotusohjelma uudistui 1.1.2005 (taulukko 1). Siirryttiin käyttämään yhdistelmärokotteita, jolloin pistosten määrä väheni. Koulussa 14–15 -vuotias nuori saa viimeisen yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvan rokotteensa (Boostrix® -kurkkumätä, jäykkäkouristus ja soluton hinkuyskä). Armeija huolehtii aktiivisesti varusmiesten/naisten rokotuksista. Varusmiespalvelukseen astuvat rokotetaan jäykkäkouristusta, kurkkumätää ja meningokokkitautia (ACWY -serotyypit) vastaan. Hib ja pneumokokkirokotukset annetaan niille varusmiehille, joilta on perna poistettu. Sen jälkeen rokottaminen on ihmisen omalla vastuulla. Rokotukset kirjataan potilasasiakirjoihin ja on suositeltavaa, että potilas saa kirjallisesti tiedon saamastaan rokotuksesta.
Kaikki aikuiset
Aikuisen pitäisi olla saanut vähintään kolme jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja poliorokotusta.
Sen jälkeen rutiininomaista poliotehostamista ei enää tarvita. Jäykkäkouristus ja kurkkumätärokotussuojaa tehostetaan 10 vuoden välein (dT -rokote). Tehosterokotteena voidaan käyttää omalla kustannuksella myös solutonta hinkuyskärokotetta sisältävää rokotetta (dtap -rokote, Boostrix®). Lapsuusajan rokotusten jälkeen 10 vuoden välein tetanus - difteria (- pertussis) tehoste on terveelle työikäiselle riittävä rokotussuoja. Tetanussuoja tulee tarkastaa kun asiakkaalla todetaan likainen haava tai pistohaava.
Pernan poiston jälkeen tarvittavat rokotukset
Henkilöllä jolta puuttuu perna, on lisääntynyt vaara sairastua vakaviin bakteeri -infektioihin. Pernanpoiston ennen/jälkeen kaikille potilaille on annettava pneumokokki-, meningokokki (menACWY) ja Hib-rokote. Pneumokokki (Pneumovax®) polysakkaridirokote tehostetaan viiden vuoden välein. Hib rokotetta ei tarvitse uusia. Meningokokkirokote (Mencevax®) uusitaan 3–5 vuoden välein harkinnan mukaan. Pernanpoistopotilaille annetaan myös influenssarokote joka syksy.
Terveydenhoitotyöntekijät
Terveydenhuoltohenkilöstön rokottamisella on kaksi tavoitetta, suojataan asiakkaita ja työntekijää tartunnoilta. Jos terveydenhuoltotyössä oleva henkilö ei ole sairastanut vesirokkoa, olisi hyvä tutkia Varicella zoster -vasta-aineet ja mikäli ne negatiiviset rokottaa vesirokko rokotteella (Varilrix®). Yli 13 -vuotiaille suositellaan kahta rokoteannosta kolmen kuukauden välein.
Terveydenhuollossa voi olla työssä henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa eikä heitä ole rokotettu. Tuhkarokkorokotukset aloitettiin vuonna 1975 yksivuotiaille. Tällöin tuhkarokkotapausten määrä väheni ja ennen vuotta 1975 syntyneissä voi olla henkilöitä jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa eikä heitä ole rokotettu. Potilas voi saada tartunnan ulkomailla ja tulee hoitoon Suomeen. MPR (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko) rokotus aloitettiin Suomessa 1982. Britanniassa oli 2004–05 sikotautiepidemia 15–25 -vuotiaiden keskuudessa. Aikuiset rokotetaan tuhkarokkoa vastaan MPR rokotteella (Priorix®, MMR II®). Tarvitaan kaksi annosta, toinen annos 2–3 vuoden kuluttua ensimmäisestä.
Terveydenhoitotyöntekijät tulisi rokottaa myös kausi-influenssarokotteella joka syksy erityisesti, jos he työskentelevät pitkäaikaissairaanhoidossa. Tarkoituksena on suojata potilaita. Heille tärkeä tartuntalähde on laitoksen työntekijät.
Terveydenhuollon työntekijät voivat levittää hinkuyskää potilaisiin. Pieniä lapsia hoitavien henkilöiden tetanus - kurkkumätä tehostuksen voisi hoitaa Boostrix® -rokotteella, jolloin samalla saadaan hinkuyskä tehoste.
Jos henkilökunnan työhön liittyy veren välityksellä tapahtuvan tartunnan vaara, työnantajan pitää rokottaa henkilökunta hepatiitti B infektiota vastaa. Tarvitaan kolme rokotuskertaa (0, 1 kk ja 6–12 kk). Kolmen annoksen jälkeen tehosterokotuksia ei tarvita.
Matkailijoiden rokotukset
Matkailijan perusrokotuksia ovat A-hepatiitti- ja B-hepatiittirokotukset (taulukko 2) tai niiden yhdistelmärokote (Twinrix®). Onnistunut A-hepatiittirokotus antaa ainakin 20 vuoden todennäköisesti elinikäisen suojan. Gammaglobuliinia ei enää käytetä A-hepatiitin ehkäisyyn. Kannattaa tarkistaa tuhkarokko- ja vesirokkosuoja. Jos aikuinen ei ole tuhkarokkoa tai vesirokkoa sairastanut eikä ole rokotettu, niin paljon matkustava henkilö hyötyy rokotuksista. Jos matkustetaan polioendeemiselle alueelle, poliotehoste on tarpeen 5–10 vuoden välein.
Keltakuumerokote (Stamaril®) on pakollinen rokote keltakuumealueelle (Afrikka, Etelä-Amerikka) matkustettaessa tai sieltä poistuttaessa. Tehoste tarvitaan 10 vuoden välein. Haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta yli 60-vuotiaat, jotka saavat ensimmäisen keltakuumerokotuksensa ovat suuremmassa riskissä saada keltakuumetta muistuttava taudinkuva rokotuksen jälkeen. Uusinta- rokotuksessa tällaista vaaraa ei ole todettu.
Matkailijoiden rokotuksia räätälöidään matkan keston, matkustustavan, vuodenajan ja matkakohteen mukaan. Hyvät ohjeet löytyvät Kansanterveyslaitoksen toimittamasta Matkailijan terveysoppaasta.
Kausi-influenssarokotus
Työterveyshuolto voi kannustaa lääketieteellisiin riskiryhmiin (krooninen sydänsairaus, keuhkosairaus, diabetes ja munuaisten vajaatoiminta) kuuluvat työikäiset henkilöt hakeutumaan joka syksy kausi-influenssarokotuksiin. Yleisen rokotusohjelman mukaisia rokotuksia pitäisi voida antaa myös työterveyshuollossa.
Haittavaikutukset
Yleisiä haittavaikutuksia ovat pistoskohdan turvotus, kipu, punoitus ja kuumotus. Nämä paikallisreaktiot menevät ohi yleensä parissa päivässä. Anafylaktisen rokotusreaktion hoitoon on varauduttava aina rokotettaessa. Rokotteiden haittavaikutuksista ilmoitetaan Kansanterveyslaitokselle. Lomake löytyy www.ktl.fi -sivuilta.
osastonylilääkäri, infektiosairauksien erikoislääkäri
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
maija-liisa.rummukainen@ksshp.fi
Kirjallisuutta
- Kansanterveyslaitos: Rokottajan käsikirja
- Kansanterveyslaitos: Matkailijan terveysopas
- www.ktl.fi (molemmat kirjat löytyvät netistä)