Ulkomaille työhön – ja terveenä takaisin!
Mahdollisuus työskennellä ulkomailla ja päästä tutustumaan uusiin kulttuureihin ja maanosiin on varmasti usein mielessä jo opiskelua ja työuraa suunnitellessa. Monilla aloilla ulkomaisen työkokemuksen hankkiminen on väistämätön vaihe etenemisessä, mutta haaste ulkomailla työskentelyyn saattaa avautua vielä työuran loppupuolellakin. Päätöksiä tehtäessä terveyteen liittyvät kysymykset ovat tuskin mielessä päällimmäisinä, mutta ne kannattaa ottaa muistilistalle päätöstä valmisteltaessa. Terveystarkastukseen omalla työterveysasemalla on monta hyvää syytä.
Kokemus on vankasti osoittanut, että onnistunut työkomennus rakennetaan hyvällä yhteistyölle kotimaassa. Siinä vastuun kantavat sekä työnantaja että työntekijä, mutta myös hyvin toimivalla työterveyshuollolla on tärkeä rooli, jota kannattaa kirkastaa yhteistyöneuvotteluissa.
Alakohtaiset terveysriskit ja altisteet ulkomaan työkohteissa saattavat poiketa suurestikin kotimaisesta. Suomalaisten onneksi yhä useampi lähtee nykyisin asiantuntijatehtäviin, joissa mahdollinen altistuminen on rajoitettua ja lyhytketoista vaikka tekniikka ja työsuojelukysymyksissä ei ulkomailla oltaisi kotimaisella tasolla.
Uuden työkohteen suunnitteluvaiheeseen on tarpeen yhdistää myös terveysriskien mahdollisimman systemaattinen arviointi. Hyvä työnantajan huolehtii myös kohteeseen siirtyvien valmennuksesta, johon ammatillisten taitojen lisäksi voi kuulua valmennusta kohdemaan kulttuuriin ja terveysriskeihin sekä ensi-aputaitoihin liittyvää koulutusta.
Vastuullinen työnantaja huolehtii myös kelvollisista työvälineistä. Tämä ei tarkoita pelkästään laitteita, kalusteita ja suojaimia. Joustavat ja hyvät johtamis- ja ongelmanratkaisutaidot kuuluvat ulkomaillakin esimiestehtävissä toimivan varustukseen . Näiden työkalujen käyttö ja kokemus ovat arvokkaita monikansallisissa työyhteisöissä, joissa väistämättä törmää myös kulttuurieroihin. Selkeä toimenkuva ja tavoitteet työjaksolle antavat raamit jaksamiselle. Lähetettyä työntekijää ei pidä jättää yksin selviämään eteen tulevista pulmista, vaan työnantaja osoittaa huolehtimisensa pitämällä yhteyttä säännöllisin välein vaikka ongelmia ei esiintyisikään. Erityisesti poikkeusolosuhteissa työnantajan vastuu ja rooli henkilöstön toimintavalmiuden tukemisesta korostuu. Tällaisia uhkakuvia varten on syytä laatia valmiussuunnitelma ja perehdyttää lähtijä sen sisältöön. Lähtijä tarvitsee tietoa myös vakuutusturvastaan.
Työnantajan on syytä pohtia ulkomaan tehtäviin sijoitettavien valintakriteereitä erityisellä huolella. Pienissä ja tavallisuudesta poikkeavissa, kenties hektisissäkin projekteissa henkilökohtaiset ominaisuudet ja esim. kommunikaatio- ja yhteistyötaidot joutuvat koetukselle. Jos tietoa ongelmista näihin liittyen löytyy aikaisemmasta työhistoriasta, pitää työnantajalta löytyä selkärankaa valintaratkaisujen tekoon ilman, että asia medikalisoidaan ja haetaan lausuntoa työterveyshuollosta.
Realismia omille tavoitteille
Lähtijän on myös syytä tykönään miettiä ulkomaan työjaksoon liittyviä odotuksia ja tavoitteita mahdollisimman realistisesti. Mikäli mukaan lähtee myös perhe, saatetaan tarvita paljon kompromisseja. Puoliso ei kenties ole halukas luopumaan omasta työpaikastaan ja nuorisokin on jo sen verran maailmaa nähnyt, ettei mikä tahansa maa kiinnosta. Kohdemaan koulujen tasosta ja nuorison vapaa-ajanviettomahdollisuuksista on tärkeä ottaa selvää etukäteen. Asettautuminen ja perheen arjen pyörittäminen jää paljolti kotiin jäävän puolison harteille ja häneltä edellytetään suurta itsenäisyyttä. Työtätekevän puolison työsidonnaisuus taas on usein ainakin ensimmäisen vuoden aikana tavanomaista suurempi. Eipä siis ihme, että parisuhdekin saattaa joutua koetukselle.
Perheenjäsenten sairaudet ja esim. lasten ja nuorten kehitykselliset ongelmat on tarpeen tunnustaa rehellisesti ja pohtia sitä, kenen ehdoilla lähdetään. Ulkomailla työskentely asettaa suuria vaatimuksia omalle toimintavalmiudelle ja se korostuu erityisesti poikkeustilanteissa. Moni ei tule ajatelleeksi, että työterveyshuoltoa voi näissä mietteissä konsultoida jo kohdetta valittaessa. Usein esitetyt kysymykset koskevat esim. asemapaikan ympäristökysymyksiä tai terveyspalvelujen tasoa. Vakuutusturva on syytä tarkentaa ja mahdollisesti täydentää työnantajan tarjoaman vakuutuksen lisänä.
Työterveyshuollon rooli
Hyvin toimiva ja verkostoitunut työterveyshuolto varmistaa sen, että terveydelliset edellytykset ulkomaan työjaksoon onnistumiselle ovat olemassa.
Perustehtävänsä mukaan työterveyshuolto arvioi työn riskien terveydellistä merkitystä ja siihen meillä on olemassa hyviä menetelmiä. Nykyaikainen tietotekniikka mahdollistaa tiedon saannin rapakon takaakin. Kun ulkomaan työkohde on riittävä suuri, pitkäaikainen tai muuten merkittävä, on hyödyllistä päästä tutustumaan siihen myös paikan päällä. Samalla voidaan selvittää ja arvioida saatavilla olevia terveydenhuollon palveluja, tautitilannetta, lääkkeiden saatavuutta sekä muita kohdemaassa elämiseen ja työskentelyyn liittyviä kuormitustekijöitä.
Verkostoituminen on Suomen kokoisessa pienessä maassa viisautta; jokaisen ei tarvitse keksiä pyörää tykönään. Hyödyllisiä yhteistyökumppaneita ovat esim. KTL, UM, paikalliset infektiolääkärit ja ulkomaantyötä tekevien yritysten työterveyshuollot. Kansainväliset tietoverkot tarjoavat paljon käyttökelpoista materiaalia. Kotimaassa rajoitetusti tarjolla oleva alan koulutus kannattaa hyödyntää ja asiaan vihkiytyvä matkustaa ulkomaille kansainvälisiin matkailulääketieteen koulutustapahtumiin.
Tärkeä tieto jaetaan yritykselle ja lähtijöille arjen kohtaamisissa. Työterveyshuolto voi myös osallistua erillisiin valmennus- ja siirtokoulutuksiin. Mahdollisten poikkeustilanteiden sattuessa on varauduttava siihen, että tiedotus- ja konsultaatiopyyntöjä tulee lyhyellä varoitusajalla.
Terveystarkastukset toiminnan ytimenä
Terveystarkastus on käytännössä kenties kuitenkin se tärkein työkalu, joka jokaisella työterveysyksiöllä on aina tarjottavanaan. Tarkastuksen tavoitteena on turvata ulkomaan työjakson aikainen ja sen jälkeinen työkyky ja terveys. Työstä ja työskentelyolosuhteista johtuva sairastuminen pyritään estämään ja annetaan lähtijälle ohjeita sairastumisen sekä muiden poikkeustilanteiden varalle.
On olemassa hyvin vähän absoluuttisia esteitä ulkomaan työlle. Jatkuva alkoholin käyttö, huumeongelmat ja vaikea psyykkinen sairaus lienevät tavallisimpia. Näitä useammin joudutaan kuitenkin pohtimaan relatiivisia esteitä. Käytännössä tärkeintä on taata, että olemassa olevat sairaudet ovat mahdollisimman hyvässä hoitotasapainossa ja niiden seuranta onnistuu luotettavasti ja mahdollisia pahenemisvaiheita voidaan ulkomaan työkohteessa hoitaa. Seurantatarkastuksissa työterveyshuolto saa haastattelemalla arvokasta tietoa kohdemaan olosuhteista, työyhteisön tilasta sekä yksilön terveydestä ja työkyvystä. Terveydentila tarkistetaan ja suljetaan pois pelot tarttuvista taudeista. Uudet elinolosuhteet voivat yllättää. Useiden sairauksien tasapainon vaatimat rutiinit kuten esim. liikunta ja ruokavalio saattavat olla vaikeasti toteutettavissa esim. turvallisuus-, ympäristö- hygienia- tai kulttuuritekijöiden vuoksi.
Työterveyshuolto auttaa mukaan otettavan kotiapteekin sisältöä suunniteltaessa. Reseptit ja englanninkielinen epikriisi on syytä ottaa matkalle mukaan. Säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä hankitaan suunnitellun oleskelun ajaksi ja viisasta on varautua myös muutaman kk:n ylimäärällä mahdollisien poikkeustilanteiden varalta. Tavallisimmat taudit ovat ulkomaillakin yleisimpiä. Lääkevarustukseen saattaa kuulua esim. käsikaupasta saatavia tavallisia kuume- ja särkylääkkeitä, yskänlääkettä, antihistamiinia, ripuli- ja ummetuslääkkeitä, nuha- ja silmätippoja sekä ihon hoitoon tarvittavia valmisteita. Hydrokortisonilla ja sienivoiteilla on käyttöä lämpimissä maissa. Lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa tarkastuksen yhteydessä antibiootin esim. hankalan turistiripulin tai toistuvan virtsatietulehduksen hoitoon. Trooppisten tautien parhaat asiantuntijat löytyvät yleensä paikanpäältä ja oireilevia on syytä opastaa herkästi tutkimuksiin itsehoitojen sijasta, mutta poikkeustilanteitakin tietysti on.
Rokotussuunnitelma tehdään yksilöllisen riskiarvioinnin perusteella huomioiden kohteen tautitilanne sekä potilaan työn ja elintapojen vaatimukset. Samoin arvioidaan malarian estolääkityksen tarve ja valitaan sopivin valmiste.
Mukana seuraaville perheenjäsenille terveystarkastus on monella tavalla hyödyllinen. Ensimmäistä kertaa tropiikkiin lähtevä perhe tarvitsee tukevan tietopaketin vesi- ja elintarvikehygieniasta. Lapsille kirjoitetaan koulujen vaatimat lausunnot. Perhettä voidaan lisäksi muistuttaa siitä, että kotiin paikalta palkattava keittiö- ja lastenhoitohenkilökunta voi olla merkittävin potentiaalinen tartuntakanava, jonka terveyteen ja työskentelytapoihin isäntäperheen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Toistuvia ja pitkiä työmatkoja tekevät ovat ulkomaan työtä ajatellen erityisryhmä, jonka jaksamiseen ja terveydentilaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Business-matkaajilla on yllättävän paljon aikaeroihin ja matkan rasituksiin liittyviä oireita sekä ongelmia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Rokotussuoja on usein puutteellinen ja malarian estokaan aina muistu mieleen. Hyvä fyysinen kunto ja kohtuulliset elämäntavat auttavat jaksamaan runsaan matkustamisen ja tiukkojen aikataulujen puristuksessa. Määräaikaista terveyden seurantaa voi suositella ainakin ikääntyville.
Pitkältä ulkomaankomennukselta palaavan terveydentilaa ja jaksamista on syytä tarkkailla herkällä korvalla ainakin paluuta seuraavan vuoden ajan. Usean vuoden kestäneen ulkomaan työjakson aikana työpaikka, yhteistyökumppanit ja yhteiskuntakin ovat muuttuneet siinä määrin, että palaaja kokee todellisen kulttuurisokin ja tarvitsee perehdytystä myös kotimaan työtehtäviin. Hyvin tavallinen tunne intensiivisen työjakson jälkeen on putoaminen " tyhjän päälle ". Tietoisuus siitä, mikä muutostilanteessa on normaalia, rauhoittaa. Seurauksena voi kuitenkin olla motivaatio-ongelmia ja jopa hoitoa vaativa masennus. Tarvittaessa työterveyshuolto voi yhteistyössä työnantajan kanssa tarjota tilanteeseen sopivia tukitoimia.
Pääsääntöisesti ulkomaankomennukset ovat kuitenkin työntekijää ammatillisesti rikastuttavia ja useimmilla on palattuaan halu jakaa ja käyttää arvokkaita kokemuksiaan ja saatua tietoa. Tätä mahdollisuutta työnantajat voisivat hyödyntää nykyistä paremmin. Hyvin suunniteltu paluu kruunaa onnistuneen ulkomaan työjakson ja toimii kannustimena uusiin haasteisiin.
LL, työterveyslääkäri
Mehiläinen Työterveys
Forum
tuula.suikkari@mehilainen.fi