Viirivehkan aiheuttama ammattinuha puutarhurilla
Koristekasveille altistuvat työssään puutarha- ja puistoalan työntekijät, kukka- ja puutarha-alan myyjät, kukkien sitojat ja huoltajat. Koristekasveilla voi olla voimakkaasti ärsyttäviä, mutta myös herkistäviä, ominaisuuksia. Altistuneilla on kuvattu ammattitauteina astmaa, allergista nuhaa, kosketusihottumaa, kontaktiurtikariaa sekä allergista sidekalvontulehdusta. Tässä tapausselostuksessa kuvataan puutarhuri, jolla todettiin Työterveyslaitoksella (TTL) ammattitautina viirivehkan aiheuttama ammattinuha.
Kyseessä on alle 30-vuotias nainen, joka kouluttautui puutarhuriksi vuosituhannen vaiheessa, minkä jälkeen hän on työskennellyt viherkasvihuoltajana. Tutkittava (tva) vastaa työssään viherkasvien kastelusta, leikkauksesta ja pölyjen pyyhkimisestä. Tva ei ole käyttänyt suojakäsineitä eikä hengitysuojaimia.
Tvalla on ollut taiveihottuma ja siitepölyallergia lapsuudesta lähtien. Lisäksi tva on kokenut pähkinästä, herneestä, raaoista juureksista ja omenista allergiaoireita. Lapsuudessa tvalle on tehty RAST-määrityksiä, joissa todettiin positiiviset tulokset koivulle, pujolle, kissalle ja koiralle. Tva on tupakoinut yhteensä noin viisi askivuotta. Kotieläiminä kaksi kissaa. Suvussa ei esiinny astmaa.
Tvan hengitystieoireet alkoivat vähitellen nykyisessä työssä vuoden 2003 aikana: limoviikunan ja viirivehkan käsittelyyn liittyen välittömästi aivastelua, nenän kutinaa, vesinuhaa ja silmien vuotamista. Oireet alkoivat parin työpäivän myötä, rauhoittuivat hieman viikonloppuisin ja poistuivat täysin neljän viikon lomalla. Vuonna 2004 esiintyi kertaalleen työpäivän jälkeen illalla hengenahdistusoireita, kun tva käsitteli erityisen paljon limoviikunaa. Kesäkuussa 2005 akuutin keuhkoputkentulehduksen yhteydessä tvalla oli käytössä tarvittaessa keuhkoputkia avaava lääke muttei muulloin. Tva on käyttänyt siitepölyaikaan kortisoni-nenäsumutetta ja joskus töissä ollessa antihistamiinia.
TTL:n ammattitautien poliklinikan tutkimuksissa todettiin kokonais-IgE 730 lU/l kohonneksi (viitearvo alle 110). Limoviikuna-RAST oli myös koholla 16,3 kU/l (viitearvo alle 0,35). Ihopistokokeissa todettiin allergiset reaktiot perussarjassa koivulle, lepälle, pujolle ja kissalle sekä viherkasvisarjassa viirivehkalle, jukkapalmulle ja tyräkille. Keuhkojen ja nenän sivuonteloiden röntgentutkimukset olivat normaalit. Keuhkojen toimintakokeissa spirometria oli normaali, bronkodilataatiotutkimuksessa ei todettu merkitsevää muutosta. Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus oli normaali. Histamiinialtistuksessa todettiin voimakas bronkiaalinen hyperreaktiviteetti. Korvalääkärin konsultaation perusteella syntyi epäily viirivehkan ja limoviikunan aiheuttamasta ammattinuhasta ja mahdollisesti myös ammattiastmasta.
Jatkotutkimuksina tehtiin altistuskokeet TTL:n potilasosastolla. Kontrollialtistuksessa ja limoviikuna-altistuksessa ei todettu merkitseviä keuhkofunktiomuutoksia eikä korvalääkärin seurannassa olennaisia muutoksia, mutta viirivehka-altistuksessa todettiin ammattinuhaan sopiva löydös muttei merkitseviä keuhkofunktiomuutoksia.
Viirivehkan käsittelyyn liittyvien nuhaoireiden, positiivisen ihopistokoetuloksen ja viirivehka-altistuksen perusteella tvalla todettiin viirivehkan aiheuttama ammattinuha. Suositeltiin ettei tva jatkossa käsittelisi työssään viirivehkaa.
Pohdinta
Koristekasveja ovat leikkokukat, viherkasvit ja kuivakukat. Mahdollisina allergeenilähteinä niissä ovat kasvien eri osat (lehti, varsi, sipuli) sekä kasvi- ja siitepöly. Altisteammatteja ovat puutarha- ja puistoalan työntekijät, mm. puutarhurit, sekä kukka- ja puutarha-alan myyjät, kukkien sitojat ja huoltajat. Ammatti-ihotauteja on raportoitu runsaasti, mutta koristekasvien aiheuttamia hengitysteiden ammattitauteja on kuvattu kirjallisuudessa vähän (1). Suomessa todettiin Työterveyslaitoksella vuosina 1995–2001 19 koristekasvien aiheuttamaa ammattiastmaa (2).
Koristekasvit voivat aiheuttaa astmaa, allergista nuhaa ja allergista sidekalvontulehdusta sekä ihottumina kosketusihottumaa (tyypin IV allerginen reaktio) ja kontaktiurtikariaa (tyypin I allerginen reaktio). Kosketusihottumien etiologiaa ja allergiamekanismeja tunnetaan varsin hyvin. Hengitysteiden osalta on epäselvää, toimivatko allergeeneina samat antigeenit kuin ihossa ja millä mekanismilla herkistyminen ja/tai allergisoituminen tapahtuu (1). Epäselvää on myös, voiko pelkkä kukkien tuoksu aiheuttaa allergisia reaktioita ja millä mekanismilla. Hengitysteiden ärsytysoireita on kuvattu kasvien lehtien karvoista (esikot, pelargonit) tai maitiaisnesteen pölystä (tyräkit, oleanterit) (3). Ärsytysvaikutuksia on liitetty myös traakkipuuhun ja huonejukkaan (3).
Työterveyslaitoksessa on aikaisemmin todettu viirivehkan aiheuttama ammattinuha, jossa herkistyminen oli todettavissa sekä positiivisena reaktiona ihopistokokeessa että IgE-vasta-aineiden perusteella, ja jossa viirivehka-altistuskokeessa todettiin nuhaan sopiva reaktio.
Viherkasveista limoviikuna on aiheuttanut useita ammattiperäisiä nuha- ja astmatapauksia. Sen allergeeni on peräisin lehdistä: kasviallergeeni erittyy lehden pinnalle ja tarttuu siinä huonepölyyn ja huonepölyn mukana ilmaan. Muita ammattiastmaa tai -nuhaa aiheuttavia koristekasveja ovat kirjallisuuden mukaan mimoosa, freesia, krysanteemi, ruusu, tulppaani, alstromeria ja hyasintti (1, 4). Lisäksi mykerökukkaisista koristekukista auringonkukka ja gerbera ovat aiheuttaneet hengitystieallergioita (astmaa) ja narsissi ammattinuhaa (3). Kuivakukat katkeilevat helposti, kun kimppuja sidotaan, jolloin kasviallergeenipölylle altistuminen lisääntyy. Kuivakasveista ainakin harsokukka, ikiviuhko ja siniviuhko ovat aiheuttaneet hengitystieallergiaa (1).
Atopia saattaa olla kukka-allergian kehittymisen riskitekijä, mutta vähäisen tapausmäärän vuoksi pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei ole voitu tehdä.
Työterveyshuollossa kannattaa muistaa, että työkseen koristekasveja käsittelevien pitkittyvien ja/tai toistuvien hengitystieoireiden syynä saattaa olla herkistyminen kasveille. Alahengitystieoireiselle kannattaa teettää työpaikka-PEF-seuranta. Kukkien hoito ja käsittely sekä niiden vähittäismyynti ovat töitä, joissa suojautuminen kukka-allergeeneilta on vaikeaa, joten kukista hengitystieoallergian saaneen on hyvin todennäköisesti vaihdettava ammattia.
Työterveyshuollon erikoislääkäri, Tampereen työterveys ry
Liisa Airaksinen
Korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri, TTL
Matti Tuppurainen
Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri, TTL
Jukka Airaksinen
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri, TTL
Timo Hannu
Työlääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, TTL
Kirjallisuutta
- Piirilä P, Keskinen H, Leino T, Tupasela O, Tuppurainen M: Koristekasvit ja työperäinen astma. Duodecim 1996; 112: 103-108.
- Piipari R, Keskinen H. Ammattiastmatapaukset Suomessa. Duodecim 2003; 119: 1321-5.
- Haahtela T, Sorsa P. Allergiakasvit. Tampere: Kirjayhtymä Oy, 1997.
- Piirilä P, Hannu T, Keskinen H, Tuppurainen M: Occupational asthma to hyacinth. Allergy 1998; 53: 328-329
- Piirilä P, Kanerva L, Alanko K, Estlander T, Keskinen H, Pajari-Backas M, Tuppurainen M. Occupational IgE-mediated asthma, rhinoconjuctivitis, and contact urticaria caused by Easter lily (Lilium longiflorum) and tulip. Allergy 1999; 54: 273-277.