Puheenjohtajalta
STLY:n hallitus pohti strategiaseminaarissaan toukokuussa lääkärin roolia työterveyshuollon johtamisessa sekä moniammatillisessa yhteistyössä. Työterveyslääkäri johtajana on edelleen harvinainen. Johtajuus houkuttelee liian harvoin, miksi on niin? Onko kyse omasta haluttomuudestamme vai olemmeko vain ajautuneet tähän tilanteeseen? Kummallinen paradoksi on myös se, että lääkärin ammatti on yhteiskunnassa edelleen arvostetuin mutta lääkäriesimiehen arvostus kollegoiden keskuudessa on alamaissa. Ovatko johtavassa asemassa olevat työterveyslääkärit kouluttaneet itseään riittävästi ja ovatko he varanneet / onko heille annettu riittävästi aikaa tämän tehtävän hoitamiseen?
Työterveyslääkäri voi olla asiajohtaja työterveystiimissä ja henkilöjohtaja ollessaan esimiesasemassa. Tämä vaatii meiltä selkeää halua ja motiivia ottaa tämä johtajuus itsellemme. Jos me emme sitä ota, joku muu sen ottaa. Kun ajattelemme työterveyshuoltotoimintaa asiakasyrityksissämme niin sen johto kuuluu jo koulutuksen laajuudenkin perusteella työterveyslääkäreille. Kun työterveyslääkäri johtaa työterveyshuoltotoimintaa niin luontevasti hän johtaa myös työterveystiimiä, joka tätä toimintaa tekee. Nämä ovat sellaisia johtaja-asemia, jotka meidän tarvitsee vain omalla toiminnallamme ottaa, siihen ei tarvita sen enempää hallinnollisia päätöksiä.
Työterveyslääkäreiden olisi hyvä olla myös entistä enemmän esimiesvastuussa. Meillä on hyvä koulutus ja tottumus työskentelystä esimiesten kanssa ja törmäämme usein omassa työssämme asiakasyritystemme henkilöstöjohtamisen ongelmiin. Tätä kokemusta ja siinä koeteltuja ratkaisumalleja voimme hyvin soveltaa myös omaan yhteisöömme. Yritysjohtamista meidän pitää ymmärtää jo asiajohtamisen kannalta, mutta sitä tietoutta ja taitoa voimme suoraan käyttää myös omassa yksikössämme johtajina. Lisäkoulutusta johtamisesta on saatavilla ja meidän pitää vain hakeutua koulutukseen ja sitä kautta ottaa johtava rooli työterveysyksiköidenkin vetäjinä.
Työterveyslääkärillä pitäisi olla johdettavanaan aina sekä se työterveystiimi jossa hän toimii että niiden yritysten työterveyshuolto joista hän on vastuussa. Olemmeko antaneet työterveystiimien ja yritysten työterveyshuollon johtamisen työterveyshoitajille? Suurin osa toimintasuunnitelmista on tällä hetkellä hoitajien laatimia. On houkuttelevan helppoa sulkeutua vastaanottohuoneeseen ja katsoa listalta päivän ohjelma ja tyytyä siihen. Näin menetellen menetämme kuitenkin mahdollisuuden vaikuttaa sekä työterveystiimin että yritysten työterveyshuollon kehittymiseen. Jos emme tätä mahdollisuuttamme käytä avaamme markkinat myös konsulteille, jotka pystyvät myymään yrityksille palvelujaan kalliiseen hintaan ja sitten poistumaan takavasemmalle jättäen yrityksen ja työterveyshuollon korjaamaan jäljet. Konsulteille on yrityksissä hedelmällinen maaperä, jos yritys ei koe saavansa työterveyshuollolta asiantuntevaa ja heidän tarpeittensa mukaista palvelua. Tässä työterveyslääkärin eettistä arvostelukykyä kaivataan selkeästi lisää. Työterveyslääkäreiden tulee ottaa johtavan asiantuntijan rooli entistä selvemmin itselleen. Toimintasuunnitelman tulee olla lääkärin johdolla laadittu. Korostan kuitenkin, että johtajuuden ottaminen ei tarkoita työterveyshoitajien työn aliarvioimista vaan me tarvitsemme edelleen hyvään lopputulokseen pääsemiseksi koko moniammatillista tiimiämme. Tiimin johtamisessa on ymmärrettävä, että vain jaksava, innostunut ja työhönsä motivoitunut joukko voi saada aikaan onnistuneen lopputuloksen.
Ministeriössä valmistellaan voimavarasuosituksen tarkistusta, joka tällä hetkellä suosittaa henkilöasiakkaiden määräksi työterveyshoitajille 750 ( 150 ja työterveyslääkäreille 1500 ( 300. Työterveyslääkäreiden osalta määrää pitää selvästi pienentää, miksei jopa samaan kuin työterveyshoitajienkin kun ajattelemme asiaa johtajuusnäkökulmasta. Tällöin työterveyslääkäreillä olisi myös käytännössä mahdollisuus hoitaa ja johtaa yritysten työterveyshuoltoa. Lääkäri on työn ja terveyden välisten yhteyksien asiantuntija. Lääkärit tulee saada suunnittelemaan toimintaa, antamaan palautteet, toimimaan auktoriteettina sekä luomaan uskottavuutta työterveyshuoltoon. Työterveystiimiin pitää saada selvät pelisäännöt siitä kuka johtaa ja kehittää toimintaa. Olemmeko me valmiit ottamaan tämän haasteen vastaan? Johtajuus on omissa käsissämme.
Heikki Arola