Osasairauspäiväraha – "pehmeä lasku" takaisin työelämään

Lakiuudistuksen taustaa

Sairausvakuutuslain mukaisen sairauspäivärahan tarkoituksena on korvata sairaudesta johtuvan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Samalla se antaa mahdollisuuden hoidolle ja toipumiselle. Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sairausvakuutuslaissa sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavissa. Työkykyä arvioitaessa on otettava huomioon sairauden vaikutus toimintakykyyn ja vakuutetun kyky tehdä työtään toimintakyvyn alentumisesta huolimatta. Vakuutetun työkykyä on tähänastisen lainsäädännön mukaisesti jouduttu yksinomaan arvioimaan vaihtoehtojen työkykyinen ja työkyvytön välillä. Vakuutettu ei ole voinut palata työhönsä kokeiluluontoisesti tai osa-aikaisesti menettämättä päivärahaoikeuttaan. Tarkastuslautakunta, joka on sairauspäiväraha-asiassa ylin muutoksenhakuelin, on myös tulkinnut työkyvyn usein niin, että kun vakuutetulla on työkykyä jäljellä, oikeutta sairauspäivärahaan ei ole.

Muissa Pohjoismaissa on jo mahdollisuus osittaiseen päivärahaan. Ruotsissa vakuutetulla on tämä oikeus jo sairausjakson alusta alkaen, kun työkyky on alentunut vähintään neljäsosalla. Sairauspäivärahan määrä suhteutetaan siihen, kuinka paljon työkyvyn katsotaan alentuneen. Tämän mukaan päivärahaa voi Ruotsissa saada ¾, ½ tai ¼ täysimääräisestä päivärahasta. Norjassa vakuutettu voi saada "alennettua sairauspäivärahaa" sairausjakson alusta lähtien, kun työkyky on alentunut vähintään 20 prosentilla. Päivärahan määrä suhteutetaan työkyvyn alentumisen määrään. Myös Tanskassa palkansaajalla on oikeus saada "alennettua päivärahaa" osittaisen työkyvyttömyyden johdosta.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö asetti keväällä 2003 osapäivärahatyöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää mahdollisuuksia osapäiväraha- tai osakuntoutusrahajärjestelmän luomiseksi. Työryhmä päätyi ehdottamaan osasairauspäivärahajärjestelmää. Seuranneet lakiuudistukset sairausvakuutus-, työsopimus- ja eräisiin muihin lakeihin valmisteltiin virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Uudistusten keskeisenä tavoitteena on luoda järjestelmä, joka tukisi vakuutetun palaamista työhön ja auttaisi häntä sopeutumaan takaisin työelämään pitkähkön työkyvyttömyysjakson jälkeen. Lakien perusteluissa uuden järjestelmän tavoitteena on pidetty myös mahdollisuutta eräänlaiseen työkokeiluun, jonka aikana selviäisi, mahdollistaako henkilön jäljellä oleva työkyky hänen suoriutumisensa omista työtehtävistä.

Osasairauspäiväraha Suomessa

Sairausvakuuslain mukaan vakuutetulla henkilöllä on 1.1.2007 alkaen mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti omissa työtehtävissään ja saada samalla osasairauspäivärahaa vähintään 60 päivää kestäneen sairauspäivärahakauden jälkeen. Osasairauspäivärahaa voidaan maksaa 12-72 arkipäivän ajalta. Oikeus koskee sekä palkansaajia että yrittäjiä. Osasairauspäivärahan lääketieteellisenä edellytyksenä on, että vakuutettu pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Muita edellytyksiä ovat, että henkilö on ennen sairauspäivärahakautta ollut kokoaikaisessa työssä ja että hän on sopinut työnantajansa kanssa osa-aikaisesta työskentelystä siten, että työaika ja palkka vähentyvät 40-60 prosenttia aiemmasta. Yrittäjän tekemän työn tulee vähentyä vastaavalla tavalla. Työajan lyhennystapaa ei erikseen säädetä, ja lyhentäminen voi tapahtua joko päivittäisestä tai viikoittaisesta työajasta. Määrällisesti osasairauspäiväraha on aina puolet sitä välittömästi edeltävästä täydestä päivärahasta.

Osasairauspäiväraha voidaan maksaa vähintään 12 arkipäivän jaksoissa tai yhtäjaksoisesti koko 72 arkipäivän enimmäisajalta. Tähän 72 päivän enimmäisaikaan päädyttiin, koska sitä lain perusteluissa pidettiin tavoitteiden kannalta riittävän pitkänä aikana. Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahapäivät kahdelta edeltäneeltä vuodelta. Jos vakuutettu on kuitenkin ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan, tätä edeltäneitä osasairauspäivärahapäiviä ei oteta enimmäisaikaa laskettaessa huomioon. Osasairauspäiväraha on itsenäinen etuus, eikä sen maksamisella ole vaikutusta sairauspäivärahan ensisijaisuus- tai enimmäisaikoihin. Kuten täydestä sairauspäivärahastakin, hakemus osasairauspäivärahasta tulee jättää neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä halutaan saada. Poikkeuksellisesti osasairauspäivärahaa voidaan maksaa lyhyemmältäkin kuin 12 päivän ajalta. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun osapäiväinen työskentely ei sairauden vuoksi onnistukaan ja vakuutettu joutuu palaamaan täydelle sairauspäivärahalle, tai silloin, jos oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa kesken osasairauspäivärahajakson.

Käytännön vaikutukset lääkärin työhön

Lakimuutoksessa on oleellista, että säädetyissä puitteissa toteutuvasta osa-aikaisesta työskentelystä huolimatta vakuutettua pidetään edelleen sairausvakuutuslain mukaan työkyvyttömänä koko osasairauspäivärahakauden ajan. Lähtökohtana on ollut järjestelmän vapaaehtoisuus ja paluun kokoaikaiselta sairauslomalta osa-aikaiseen työhön tulee aina perustua työntekijän suostumukseen. Uuden järjestelmän keskeisenä tavoitteena onkin lakimuutosten perusteluissa pidetty työntekijän oma-aloitteisen työhön paluun tukemista. Hallituksen lakeja koskevassa esityksessä arvioitiin myös tavanomaiseksi, että aloite osa-aikaisesta työhön paluusta tulisi työntekijältä.

Työterveyshuollolla on avainasema työntekijän osasairauspäivärahaoikeuden arvioinnissa. Tämän prosessin ja koko uuden järjestelmän sujuva käynnistyminen ja toteutuminen edellyttävät työterveyslääkäriltä ja koko työterveyshuollolta hyvää vakuutetun työolojen tuntemusta ja hyvin toimivia yhteyksiä myös työnantajaan. Vaikka vakuutettu itse voi toimia aloitteentekijänä, käytännössä usein eteen tulevana tilanteena on todennäköisesti myös, että pitkään jatkuneen sairauspäivärahakauden aikaisilla kontrollikäynneillä tai sen loppuvaiheessa työterveyslääkäri ottaa esille mahdollisuuden työhön paluuseen osasairauspäivärahan turvin. Tämä olisi vaihtoehto tilanteessa, jossa toisena vaihtoehtona olisi sairausloman jatkuminen, mutta ei luonnollisesti silloin, kun työkyvyn voitaisiin arvioida jo siinä määrin palautuneen, että paluu kokoaikaiseen työhön olisi mahdollinen. Myös työnantaja voi ottaa työntekijän kanssa esille kysymyksen osittaisesta työhön paluusta.

Keskeisenä edellytyksenä osasairauspäivärahalle on työntekijän ja työnantajan välillä solmittava sopimus työn tekemisestä osa-aikaisesti. Koska lähtökohtana on myös sairausvakuutuslain mukainen työkyvyttömyys, on lausuntoa kirjoittavan lääkärin aluksi arvioitava, täyttyisivätkö täyden sairauspäivärahan edellytykset, mikäli mitään sopimusta osa-aikaisesta työskentelystä ei olisi. Jos vakuutettu on arvion mukaan edelleen työkyvytön, on tiedossa olevan sopimuksen ja sovittujen työjärjestelyjen perusteella tämän jälkeen pohdittava toimintakyvyn riittävyys tarjottuihin työtehtäviin. Työkyvyn arviointi on usein vaikeaa ja erityisen haasteellista se voikin olla tilanteissa, joissa arvioidaan täyden sairauspäivärahakauden aikana osittain palautuneen työkyvyn riittävyyttä osa-aikaiseen työskentelyyn. Lain mukaan vakuutetun tulee pystyä hoitamaan osa tavallisista työtehtävistään siten, että hänen terveytensä ja toipumisensa eivät vaarannu. Vajaakuntoisen työntekijän aiheuttamat riskit paitsi itselleen myös yleiselle työturvallisuudelle on lisäksi huomioitava, koska työnantajan on huolehdittava työturvallisuuslaissa säädettyjen velvollisuuksiensa täyttymisestä. Tämän johdosta asiansa osaava työterveyshuolto on keskeisessä roolissa. Tarvittavan lääkärinlausunnon osasairauspäivärahaa varten voi kuitenkin laatia paitsi työterveyslääkäri myös jokin muu vakuutetun työolosuhteet hyvin tunteva lääkäri.

Koska osasairauspäivärahakausi voi alkaa aikaisintaan 60 päivää kestäneen täyden sairauspäivärahakauden jälkeen, tulee lausunto osasairauspäivärahaa varten laatia pääsääntöisesti B-lomakkeelle. Tuossa vaiheessa B-lausunto on sairausloman pitkittyessä muutoinkin tarpeellinen, ja ajankohta on sama, jona sairausvakuutuslaki edellyttää Kansaneläkelaitoksen selvittävän tarvittaessa vakuutetun kuntoutustarpeen. Laadittaessa lausuntoa osasairauspäivärahaa varten menetellään muutoin kuten sairauspäivärahaa haettaessa eli lausunnon asianomaisessa kohdassa rastitetaan työkyvyttömyyttä merkitsevä kohta ja merkitään arvioitu työkyvyttömyysaika (lyhimmillään 12 ja pisimmillään 72 arkipäivää). Lausunnossa selvitetään lisäksi, että haetaan osasairauspäivärahaa, ja esitetään sekä perustelut sairausvakuutuslain mukaiselle työkyvyttömyydelle että arvio palautuneen työkyvyn riittävyydestä sovituissa työjärjestelyissä. Toimintakyvyn tulee myös olla sellainen, että työntekijän terveys tai toipuminen eivät vaarannu, eikä uhkaa työturvallisuuden toteutumiselle ole.

Lakiuudistusten muut vaikutukset ja niiden seuranta

Osasairauspäivärahan hakijoiden ja saajien mahdollista määrää on ollut vaikea arvioida. Lakiuudistuksia koskevassa hallituksen esityksessä arvioitiin, että 15 prosenttia alkaneista sairauspäivärahakausista olisi sellaisia, joissa osasairauspäiväraha voisi tulla kyseeseen. Eri tietolähteitä yhdistelemällä arvioitiin sekä vakuutettujen halukkuutta jäädä osasairauspäivärahalle että työnantajien halukkuutta järjestää osa-aikaista työtä. Uuden etuuden saajien määräksi arvioitiin lopulta vuositasolla noin 9000. Pidettiin kuitenkin mahdollisena, että alkuvuosina järjestelmän käyttö voi jäädä tätä arviota pienemmäksi.

Uuden etuuden käytön on arvioitu olevan yleisempää asiantuntijatehtävissä ja toimisto- ja palvelualalla työskentelevien keskuudessa kuin muilla ammattialoilla. Osa-aikaisesta palkasta ja osasairauspäivärahasta saatava ansio on täyttä palkkaa pienempi, mutta aina suurempi kuin pelkkä sairauspäiväraha. Yhtenä vakuutettujen asemaan vaikuttavana seikkana on myös, miten osittain palautunutta työkykyä eri työnkuvissa ja ammateissa arvioidaan. Hallituksen esityksessä todetaan, että käytännön työkyvyn arviointityössä ja osasairaus-päivärahan soveltamiskäytännössä muovautuvat tulkinnat siitä, millainen jäljellä oleva työkyky missäkin sairaudessa on soveltuva osasairauspäivärahan käyttöön.

Lait säädettiin nykyisessä muodossaan tukemaan pitkään työstä poissa olleen työntekijän vähittäistä paluuta työelämään. Valmistelun eri vaiheissa ja myös viimeisissä valiokuntakäsittelyissä esitettiin kuitenkin perusteluja myös sille, että osasairauspäivärahalle voitaisiin jäädä jo aikaisemmassa vaiheessa sairauslomaa. Nykymuotoinen uudistus lieneekin nähtävä varovaisena avauksena uudenlaiselle ajattelulle ja mahdollisuudelle käyttää osa-aikaista työskentelyä osasairauspäivärahan ja osa-aikaisesta työstä saatavan ansion turvin kuntouttavana elementtinä takaisin työelämään.

Osasairauspäivärahajärjestelmään on liitetty myös seurantajärjestelmä, jossa seurataan sen käyttöastetta, käytettyjä diagnooseja, etuuden saajien työaloja ja edeltäneen työkyvyttömyysajan kestoja. Näiltä osin seuranta toteutetaan Kansaneläkelaitoksella. Lisäksi Työterveyslaitos tutkii järjestelmän vaikutuksia muun muassa työssä jaksamiseen ja jatkamiseen, työyhteisöjen toimintaan sekä työterveyshuollon toimintoihin. Seuranta antaa mahdollisuuden jatkoselvityksiin myöhemmässä vaiheessa: arvioitavina olisivat osasairauspäivärahajärjestelmän kohderyhmän ja sijoituksen laajentamistarve ja mahdollinen velvoittavuus.