Ravitsemusterapia työterveyshuollossa

Keitä ravitsemusterapeutit ovat?

Ravitsemusterapeutit ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on ylempi korkeakoulututkinto (160 ov) ravitsemustiede pääaineenaan. Opintoihin kuuluu ravitsemus-, elintarvike- ja lääketieteen sekä käyttäytymistieteen opintoja. Ravitsemusterapeutti on ravitsemuksen asiantuntija, jonka antama ohjaus perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon. Asiakkaan ohjauksessa huomioidaan mm. terveydentila, lääkitykset, mahdolliset erityisruokavaliot, ruokatottumukset sekä valmiudet elämäntapamuutoksiin.

Lihavuus merkittävin uhka terveydelle ja toimintakyvylle

Suomalaisten koettu terveys ja toimintakyky ovat kyselytutkimusten mukaan parantuneet viime vuosikymmeninä. Kuitenkin lähes puolella suomalaisista työikäisistä on jokin pitkäaikaissairaus ja samalla poissaolot työelämässä ovat lisääntyneet. Lihavuus on terveyttä ja toimintakykyä uhkaavista elämäntapatekijöistä yksi merkittävimpiä.

Vuonna 2002 Kansanterveyslaitoksen toteuttama FINRISKI-tutkimus osoitti, että työikäisistä 25-64-vuotiaista miehistä lähes puolet ja naisista yli kolmannes oli lievästi lihavia (painoindeksi 25,0-29,9 kg/m2). Vähintään merkittävästi lihavia (painoindeksi > 30 kg/m2) oli samassa ikäryhmässä miehistä ja naisista noin viidennes. (FINRISKI 2002). Lihavuus altistaa seuraaville sairauksille: tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, metabolinen oireyhtymä, sepelvaltimotauti, obstruktiivinen uniapnea, kihti, sappikivet, rasvamaksa, polvien nivelrikko, astma sekä eräät syöpämuodot. Koska lihavuus on sekä verenpainetaudin että tyypin 2 diabeteksen keskeinen vaaratekijä ja myös sepelvaltimotaudin itsenäinen vaaratekijä, lisää se myös välillisesti alttiutta sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Lihavuus aiheuttaa myös elämänlaadun heikkenemistä ja sen on osoitettu olevan työikäisillä suurin sairauspoissaoloja lisäävä elämäntapatekijä. Erityisesti vuorotyöntekijöiden terveellisten elämäntapojen edistäminen on tärkeää, sillä vuorotyöhön liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski.

Painonpudotuksen hyödyt

Jo 5-10 %:n laihtuminen vaikuttaa edullisesti sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin ja vähentää kohonneen verenpaineen ilmaantuvuutta. Laihtuminen voi myös pienentää tarvittavaa verenpainelääkityksen annosta. Laihdutuksen pitkäaikaisista vaikutuksista kohonneeseen verenpaineeseen on toistaiseksi riittämättömästi tietoa. Laihtuminen korjaa veren rasva-aineenvaihduntaa dyslipideemisillä potilailla ja pienentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta henkilöillä, joiden glukoosin sieto on heikentynyt. Liikapainoisilla tyypin 2 diabeetikoilla laihtuminen parantaa glukoositasapainoa ja vähentää diabeteslääkityksen tarvetta. Laihtuminen voi vähentää sepelvaltimotaudin oireita ja pienentää kuolleisuutta sairastetun sydäninfarktin jälkeen. Laihduttamisen edellä mainituilla vaikutuksilla alennetaan aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Ravitsemus ja päivittäinen työkyky

Erityisesti vuorotyöntekijöiden ja kuljetusalan työntekijöiden ruokailulla on vaikutuksia päivittäiseen työkykyyn, tarkkaavaisuuteen ja turvallisuuteen. Työntekijän vireystila ja fyysinen suorituskyky kärsivät, kun työaikana ollaan syömättä. Niukasta työpäivän aikaisesta ruokailusta on usein seurauksena runsasta iltasyömistä, joka voi olla myös tapa lievittää stressiä. Runsaan iltasyömisen seurauksena vuorokauden energiansaanti voi muodostua kulutusta suuremmaksi ja lisäksi heikentää yöunen laatua. Ruokavalinnoilla voidaan myös osittain vaikuttaa vuorotyöntekijöille tyypillisiin vatsavaivoihin, kuten närästykseen, ummetukseen ja ilmavaivoihin. Pitkäaikaissairauksista mm. diabetes, keliakia ja verenpainetauti voivat heikentää ravitsemustilaa ja vaikuttaa päivittäiseen työkykyyn. Työaikainen ruokailu on ravinnontarpeen tyydyttämisen lisäksi myös sosiaalinen tilanne, joka tarjoaa työntekijälle lepoa ja virkistystä sekä tukee työyhteisön toimivuutta.

Ravitsemusterapia työterveyshuollossa

Ylipaino ja sen seurauksena syntyvien sairauksien ehkäisy edellyttää elämäntapamuutoksia, joiden toteuttaminen ei aina ole kovin helppoa. Muutoksiin pyrkivä tarvitsee usein tukea ja asiantuntijan ohjausta, jota voidaan antaa yksilöllisesti tai ryhmässä. Työterveyshuoltolaissa korostuu ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys. Lain mukaan työterveyshuollon tavoitteena on mm. työhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja työntekijän työ- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen. Ravitsemusterapialla on mahdollista edistää työntekijöiden terveyttä, ja näitä palveluita voitaisiin hyödyntää työterveyshuollossa nykyistä huomattavasti enemmän. Ravitsemusterapeutin palvelut vapauttavat samalla työterveyslääkärin ja -hoitajan työpanosta asiakkaiden muuhun hoitoon ja ohjaukseen. Ravitsemusterapiapalvelut ovat työnantajalle Kela-korvattavia tietyin edellytyksin. Korvaukseen on oikeutettu silloin, kun ravitsemusterapia on hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista. Sen tulee tällöin olla ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka työterveyshuollon ammattihenkilö on katsonut asiakkaalleen tarpeelliseksi. Ravitsemusterapiapalvelujen tulee myös olla kirjattuna työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Ravitsemusterapeutin yksilövastaanotot TAYS:ssa

TAYS:n työterveysasemalla on hyödynnetty Dehkon 2D-hanketta. Työterveyshuollon asiakkaat lähetetään ravitsemusterapeutin vastaanotolle hankkeen seulontalomakkeen perusteella. D2D-hanke pyrkii löytämään väestöstä ne henkilöt, joiden riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on kohonnut. D2D-hankkeessa korkean sairastumisriskin omaavat henkilöt ohjataan tyypin 2 diabeteksen järjestelmällisen ehkäisyn piiriin perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon. Riskiryhmiin kuuluvat D2D-hankkeessa ne, jotka saavat yli 15 pistettä tyypin 2 diabeteksen riskitestissä, jotka ovat sairastaneet raskausdiabeteksen, joilla on ollut sydäninfarkti tai muu valtimotautitapahtuma sekä ne, joilla on todettu heikentynyt sokerinsieto tai kohonnut paastosokeri. TAYS:n työterveyshuollossa tyypin 2 diabeteksen riskipisteytys tehdään arviointilomakkeella kaikille yli 25-vuotiaille lakisääteisten ja työnantajan suosittelemien terveystarkastusten yhteydessä. TAYS:n työterveyshuolto ei ole osallistunut D2D-hankkeseen, mutta kaikki testistä yli 12 pistettä saaneet henkilöt ohjataan ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Asiakkaita lähetetään ravitsemusterapeutin vastaanotolle myös lihavuuden, kohonneen verenpaineen tai veren kohonneiden rasva-arvojen takia. Tarvittaessa ravitsemusterapeutti tarkistaa ruokavalion riittävyyden esimerkiksi osteoporoosi-potilailta tai kasvisruokavaliota noudattavilta työntekijöiltä.

Ravitsemusterapeutin ryhmäohjaus TAYS:ssa

Viime syksynä TAYS:ssa aloitettiin ensimmäinen ravitsemusterapeutin ohjaama painonhallintaryhmä. Ryhmässä aloitti 15 henkilöä, jotka valittiin ryhmään terveydentilan, painoindeksin (30-40 kg/m2) ja ravitsemusterapeutin tekemän haastattelun perusteella. Ryhmäohjelmaan sisältyi 13 ryhmätapaamista. Ohjelman toteutuksessa hyödynnettiin ravitsemusterapeutin, työterveyslääkärin ja -hoitajan sekä työfysioterapeutin ja -psykologin asiantuntemusta. Työterveyshoitaja oli mukana kokoamassa ryhmää. Työterveyslääkäri piti alustuksen metabolisesta oireyhtymästä. Työfysioterapeutti ohjasi kaksi ryhmätapaamiskertaa liikunnasta sekä toteutti ryhmäläisten toivoman kävelytestin. Työpsykologi ohjasi tapaamiskerran, jossa perehdyttiin painonhallintaan psykologian näkökulmasta. Osallistuminen ryhmätapaamisiin oli vaihtelevaa. Osallistumiseen toi rajoituksensa mm. vuorotyö. Lisäksi toimipisteen sen hetkinen työtilanne saattoi tehdä ryhmään osallistumisen mahdottomaksi. Ryhmän puolivälissä keskimääräinen laihtumistulos oli 4.1 kg (n=11) ja ryhmän päättyessä läsnä olleiden laihtumistulos 6.9 kg (n=7). Ryhmäläiset pitivät ryhmän tarjoamaa vertaistukea ja ravitsemusterapeutin asiantuntemusta hyvin tärkeänä. Ryhmän toimintaa pidettiin onnistuneena ja ryhmää tarpeellisena. Tämän vuoden syksyllä työterveysasemalla aloitetaankin uusi painonhallintaryhmä.

TAYS:n työterveyshuolto toteuttaa varhaiskuntoutusryhmiä osana työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Ravitsemusohjauksen liittäminen osaksi varhaiskuntoutustoimintaa on sairauksien ehkäisyn kannalta tärkeää. Ryhmämuotoinen ravitsemusohjaus on varhaiskuntoutusryhmissä ajankäytöllisesti järkevää. Lisäksi se antaa mahdollisuuden vertaistukeen, joka tukee elämäntapamuutosten toteuttamista. Ravitsemusterapeutti tapaa jokaisen varhaiskuntoutusryhmän peruskurssilla sekä seurantajaksolla eli yhteensä kaksi kertaa. Ryhmätapaamisen sisällössä otetaan huomioon osallistujien terveydentila, työnkuva sekä ruokatottumukset, joita selvitetään kurssilla toteutettavalla ruoankäyttökyselyllä. Siten ravitsemusohjaus saadaan kohdennettua ryhmäläisten tarpeiden mukaiseksi.

Työpaikkaruokailun kehittämishaasteet

Kuten edellä todettiin, työaikaisella ruokailulla on merkitystä työntekijän työkyvyn ja terveyden kannalta. Ravitsemusterapeutti voi kehittää työpaikkaruokailua yhdessä työterveyshuollon kanssa sekä innostaa työntekijöitä käyttämään työpaikkaruokalan palveluita. Henkilöstöravintolassa syödään Suomessa usein päivän ainoa lämmin ateria. Niiden ruoalla on siten suuri vaikutus kansanterveyteen. Henkilöstöravintoloissa syödään terveellisemmin kuin muissa ravintoloissa, sillä niissä tarjottu ruoka sisältää muita ravintoloita useammin kalaa, kasviksia ja keitettyä perunaa. Työpaikkaruokalan puuttuminen ei ole este työaikaisen ruokailun kehittämiselle. Ravitsemusterapeutti voi ohjata asiakkaita terveelliseen eväsruokailuun vaikkapa työmaaparakissa. Yhdessä työterveyshuollon kanssa ravitsemusterapeutti voi myös vaikuttaa työpaikalla terveellisen eväsruokailun edellyttämiin puitteisiin.