Työkokeilun järjestäminen omalla työpaikalla
Työterveyslääkärit tietävät miten vaikeata työkykyä uhkaavien ongelmien havaitseminen, käsittely ja ennen kaikkea ratkaiseminen on. Työkyvyn säilymisellä on kuitenkin paljon suurempi merkitys inhimillisesti, yksityistaloudellisesti ja yhteiskunta sekä liiketaloudellisesti kuin yleensä ajatellaan. Hieman vanhanaikaisesti ilmaistuna "työvoiman huolto" on keskeisiä työterveyshuollon tehtäviä. Erityisen pulmallisia tilanteet ovat pitkittyneiden ja/tai toistuvien sairaslomien yhteydessä. Työnantajalla ja työpaikalla on runsaasti velvoitteita ja työterveyshuollon tehtävänä on edistää myös työhönpaluuta, käyttää niitä mahdollisuuksia, joita on käytettävissä muun muassa ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseksi. Työeläkelainsäädännössä ja työterveyshuoltolaissa on keskeiset säädökset eikä niitä liene tarpeen tässä erikseen luetella.
Eläke ja kuntoutuslainsäädäntöön valmistellut ja voimaantulleet merkittävät muutokset edistävät myös edellä mainittuja työkyvyn säilyttämiseen liittyviä tavoitteita. Erityisesti työeläkelakeihin viime vuosina tehdyt muutokset korostavat ammatillisen kuntoutuksen tärkeyttä tavoitteena pitempi työura. Kelan kuntoutuslaeissa edellä mainitut säädökset ovat olleet eräiltä osin voimassa jo vuodesta 1991 lähtien, mutta ne on revidoitu työeläkeuudistuksen yhteydessä vastaamaan sisällöllisesti toisiaan. Tämän lisäksi kuntoutuslainsäädännön selkeyttäminen on toteutettu ja uusi lainsäädäntö on tullut voimaan 1.10.2005.
Lainsäädäntöuudistusten yhteydessä on kiinnitetty huomiota niihin keinoihin, joita on käytettävissä. Muun muassa kuntoutusasiain neuvottelukunnan työllisyysjaoston työssä on keskusteltu työkokeilutoiminnasta ja mahdollisuudesta järjestää työkokeilu omalla työpaikalla entisessä tehtävässään. Työeläkelaitokset myöntävät työkokeilun oman lainsäädäntönsa perusteella ja näin tekee myös Kela.
Työkokeilun järjestäminen omalla työpaikalla omissa työtehtävissä on sellainen työkokeilumuoto, joka on jäänyt varsin vähäiselle huomiolle, vaikka se on ollut lainsäädännössä jo vuodesta 1991 lähtien. Työkokeilun järjestäminen omalla työpaikalla kuulunee työnantajan vastuulle, koska vajaakuntoisen työhönsijoittaminenkin kuuluu. Työeläkelaitokset tukevat tätä toimintaa myös varsinaisesta kokeilusta aiheutuvien toimenpidekustannusten osalta. Kela ei järjestä työkokeilua omalle työpaikalle, mutta voi maksaa kuntoutusrahaa työkokeilun järjestämisestä. Kela järjestää työkokeilua muun muassa työklinikoilla ja kuntoutuskeskuksissa, jotka etsivät kuntoutuville sopivia työpaikkoja muualta kuin omalta työpaikalta. Kaiken kaikkiaan näitä työkokeiluja on järjestetty varsin vähän.
Vuonna 2005 työkokeilun kuntoutuspäätöksiä oli Kelassa 589, joista kuntoutuslaitoksiin tehtiin 502 ja työelämään 87 kuntoutuspäätöstä. Kuntoutusrahan osalta ei ole tilastoa, kuinka paljon työkokeilun ajalta on maksettu kuntoutusrahaa. Summan voidaan arvioida olevan edellä mainittua suuruusluokkaa vähäisempi. Suurin osa työnantajan järjestämästä kuntoutusrahaan oikeuttavasta kuntoutuksesta maksetaan kuntoremonttijaksoista. Tämä toiminta on lyönyt itsensä hyvin läpi työkokeiluun verrattuna. Kuntoutusrahaa maksettiin v. 2005 13 338:lle henkilölle työnantajan järjestämästä kuntoutuksesta (kokonaisuutena 62 624:lle henkilölle Kelan järjestämän toiminnan osalta). Luvut ovat suuria kun verrataan kansanterveyslain (1 334 henkilöä) tai päihdehuoltolain perusteella (587 henkilöä) maksettuihin kuntoutusrahoihin. Työkokeilun ohella päihdehuollon toimivuus työpaikkatasolla kaipaa pikaista kriittistä tarkastelua ja toimenpide-ehdotusten toteuttamista.
Työkokeilu omalla työpaikalla voidaan järjestää työnantajan päätöksellä, kuten muukin työnantajan järjestämä kuntoutus. Työterveyshuolto tekee aloitteen ja ilmoittaa Kelalle lomakkeella Ku114 työkokeilun järjestämisestä. Tällöin Kela voi maksaa kuntoutusrahaa. Ilmeisesti käytännössä edellytyksenä on ollut omalla työpaikalla kokonaan uuden työn saaminen, koska näyttäisi siltä, että modifioitukaan työ ei ole riittänyt perusteeksi kuntoutusrahan maksamiselle. Työnantaja vastaa työkokeilun kustannuksista ja voi saada tukea työeläkelaitoksista tai työntekijä voi hakea Kelalta kuntoutusrahaa. Tässä Kelan kuntoutusrahan maksamista omaksuma käytäntö on ilmeisesti tiukempi kuin työeläkelaitoksissa, koska oman työn muutoksen arviointi on tavattoman vaikeaa ja kuntoutusrahasta saattaisi helposti tulla suora palkkasubventio muutamaksi kuukaudeksi ilman riittäviä työpaikan toimenpiteitä.
Kuitenkin Kelan osalta pitäydytään ainoastaan kuntoutusrahan maksamiseen silloin, kun työkokeilu järjestetään omalla työpaikalla. Mikäli työkokeilu halutaan järjestää Kelan kautta, edellyttää se lääkärin B-lausuntoa ja Kelan toimiston päätöstä. Ku114-lomaketta käytetään kuntoutusrahan maksamisen osalta silloin, kun työnantaja järjestää työkokeilun itse.
Tässä olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista painottaa enemmän luottamuksen kuin valvonnan näkökohtaa ja lähteä siitä, että jos työpaikalla ylipäänsä ryhdytään tällaisiin toimenpiteisiin, tulisi tätä tukea myös kuntoutusrahan maksamisen osalta. Asia on kuitenkin vireillä ja ilmeisesti tarkoituksena on harmonisoida käytäntöä myös tältä osin työeläkelaitosten kanssa.
Asiaa hoitaa Kelassa terveys ja toimeentuloturvaosaston päiväraha ja perhe-etuusryhmä. Hankkeelle on syytä toivoa kaikkea menestystä.
Jouko Waal